Ero sivun ”Ouray” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisäystä.
Hiukan lisätietoa.
Rivi 22:
18-vuotiaana Ouray matkusti Coloradoon, jossa liittyi isänsä johtamiin ''tabeguache''-uteihin. Täällä poika omaksui nopeasti utien kulttuurin ja tavat. [[1853]] hän nai tytön, jonka englanninkielinen nimi oli Black Mare (Musta Tamma). Neljä vuotta myöhemmin Ourayn vaimo kuoli synnytykseen, mutta lapsi jäi eloon.<ref name="Wood 51"> Wood s. 51.</ref> Seuraavat vuodet Ouray vietti metsästyksen parissa, mutta otti osaa myös ryöstöretkiin muiden heimojen kyliin, ja kunnostautui taitavana soturina. [[1859]] Ouray nai [[kiowa-apachet|kiowa-apasseihin]] kuuluneen Chipetan, joka oli adoptoitu utien kylään jo lapsena. Seuraavana vuonna Ouray nousi päälliköksi kuolleen isänsä paikalle.<ref name="Ouray">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.legendsofamerica.com/na-ouray.html|Nimeke=Chief Ouray - A Man of Peace| Julkaisu=Legendsofamerica.com|Viitattu=15.2.2011|Kieli={{en}}}}</ref>
==Ourayn valtakausi==
Ourayn 20-vuotinen valtakausi osui levottomaan ajanjaksoon. [[Mormonit]] olivat vallanneet Utahissa asuneiden läntisten utien maat, ja välit Yhdysvaltoihin olivat huonontuneet. Ourayn muistikuvat amerikkalaisten joukkojen vahvuudesta eivät innostaneet vastustamaan näiden aseellista ja määrällistä ylivoimaa. Hän valitsi aseekseen puhetaitonsa, ja lähestyi Yhdysvaltain päättäjiä diplomatian keinoin. Hyvällä käytöksellään hän vakuutti epäilijät. Kuvaavaa on, ettei Ouray osallistunut yhteenkään sotaan Yhdysvaltoja vastaan, mutta oli valmis sotureineen puolustamaan näitä tasankojen intiaanisodissa. Vuonna [[1863]] utet luovuttivat Yhdysvalloille kaikki Coloradon territorion idänpuoleiset alueet ja lupasivat olla ahdistelematta amerikkalaisia, jotka saattaisivat tulla kaivamaan heidän mailleen.<ref name="Brown 368"> brown s. 368.</ref> Ouray edusti sopimusta tehtäessä koko utien kansakuntaa, ja Yhdysvaltain hallitus tunnusti hänet kaikkien utien ylimmäksi päälliköksi. JokusetMonet utien päälliköistä kyseenalaistivat tämän valinnan, sillä heidänuseimpien kulttuuriinsaintiaanien yhteiskuntarakennelma ei ollut kuulunut koko kansaatuntenut yhden hallitseviapäällikön johtajiajärjestelmää.<ref name="YoungKajo 2627"> YoungKajo s. 2627.</ref>
 
Ouray sai vihamiehiä oman kansansa keskuudesta, ja hänet yritettiin tappaa sopimuksen vuoksi, jotka oli kirjoittanut kaikkien utien puolesta.<ref name="teacher"/> Huolimatta lisääntyneestä vastustuksesta Ouray jatkoi aloittamaansa linjaa, ja pakotti utet tukemaan Yhdysvaltoja ja heidän armeijaansa. Läntiset utet eivät alistuneet ylimmän johtajansa sanelemiin ehtoihin vaan ajautuivat sotaan Yhdysvaltoja vastaan. Vaikka Ouray onnistui vaikutusvallallaan keskeyttämään sodan, olivat Coloradon amerikkalaisten mielipiteet voimakkaasti uteja vastaan. Näiden katsottiin aiheuttavan yleistä levottomuutta tulemalla valkoisten kaupunkeihin ja kaivosleireille. Lisäksi utien väitettiin varastavan karjaa. <ref name="Brown 368"> Brown s. 368.</ref>
Läntiset utet, jotka eivät tunnustaneet Ourayta, ajautuivat sotaan Yhdysvaltoja vastaan. Vaikka Ouray onnistui vaikutusvallallaan keskeyttämään sodan, olivat Coloradon amerikkalaisten mielipiteet voimakkaasti uteja vastaan. Näiden katsottiin aiheuttavan yleistä levottomuutta tulemalla valkoisten kaupunkeihin ja kaivosleireille. Lisäksi utien väitettiin varastavan karjaa. <ref name="Brown 368"> Brown s. 368.</ref> Ouray ja 9 muuta päällikköä matkustivat [[Washington DC|Washingtoniin]] neuvottelemaan tulehtuneesta tilanteesta. Ute-johtajat majoitettiin hotelliin, jossa heille tarjottiin runsaasti tupakkaa, makeisia ja mitaleita. Ouray sai seuraavana päivänä muiden päälliköiden pettymykseksi vastata yksin uuden sopimuksen kirjoittamisesta. Hänen luvallaan utet olivat valmiit luopumaan 60&nbsp;000 [[neliökilometri|km²]] käsittävästä maa-alueesta nykyisessä Coloradossa. Vastineeksi he saivat asuttavakseen saman alueen läntisimmästä kolkassa sijaitsevan Wind riverin alueen .<ref name="Morris">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.sanjuan.k12.ut.us/sjsample/POSEY/Webdoc11.htm|Nimeke=Ute Indian Lands Conflict and Compromises|Tekijä=Morris, Suzette|Viitattu=11.2.2011|Kieli={{en}}}}</ref> .<ref name="Chi">{{verkkoviite|Osoite=http://www.jessiestreasures.com/native_american/Ouray.html|Nimeke=Chief Ouray Historical Ute Leader|Julkaisu=Jessietreasures|Viitattu=15.2.2011.|kieli={{en}}}}</ref>
 
Läntiset utet, jotka eivät tunnustaneet Ourayta, ajautuivat sotaan Yhdysvaltoja vastaan. Vaikka Ouray onnistui vaikutusvallallaan keskeyttämään sodan, olivat Coloradon amerikkalaisten mielipiteet voimakkaasti uteja vastaan. Näiden katsottiin aiheuttavan yleistä levottomuutta tulemalla valkoisten kaupunkeihin ja kaivosleireille. Lisäksi utien väitettiin varastavan karjaa. <ref name="Brown 368"> Brown s. 368.</ref> Ouray ja 9 muuta päällikköä matkustivat [[Washington DC|Washingtoniin]] neuvottelemaan tulehtuneesta tilanteesta. Ute-johtajat majoitettiin hotelliin, jossa heille tarjottiin runsaasti tupakkaa, makeisia ja mitaleita. Ouray sai seuraavana päivänä muiden päälliköiden pettymykseksi vastata yksin uuden sopimuksen kirjoittamisesta. Hänen luvallaan utet olivat valmiit luopumaan 60&nbsp;000 [[neliökilometri|km²]] käsittävästä maa-alueesta nykyisessä Coloradossa. Vastineeksi he saivat asuttavakseen saman alueen läntisimmästä kolkassa sijaitsevan Wind riverin alueen .<ref name="Morris">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.sanjuan.k12.ut.us/sjsample/POSEY/Webdoc11.htm|Nimeke=Ute Indian Lands Conflict and Compromises|Tekijä=Morris, Suzette|Viitattu=11.2.2011|Kieli={{en}}}}</ref> .<ref name="Chi">{{verkkoviite|Osoite=http://www.jessiestreasures.com/native_american/Ouray.html|Nimeke=Chief Ouray Historical Ute Leader|Julkaisu=Jessietreasures|Viitattu=15.2.2011.|kieli={{en}}}}</ref>
1870-luvun alussa Ouray myi Yhdysvaltain hallitukselle pienen kaistaleen oman kansansa maata. Tuhannen [[Yhdysvaltain dollari]]n vuosieläkkeen lisäksi hän sai hienon maatilan ja talon. Kun muut utet saivat selville tämän, Ourayn vaikutusvalta väheni .<ref name="Henriksson 120"> Henriksson s. 120.</ref> [[1876]] tapahtunut Coloradon liittäminen Yhdysvaltain [[osavaltio]]ksi huononsi utien asemaa Wind riverin reservaatissa. Alueella tehdyt hopealöydöt vetivät suuret joukot kaivosmiehiä utien maille. Saadakseen maat itselleen Coloradolaiset syyttivät uteja lähes kaikista osavaltion alueella tehdyistä rikoksista. Vakavasti sairastunut Ouray yritti puhua kansansa puolesta, mutta epäonnistui. White riverin reservaatin intiaaniasiamieheksi valittu [[Nathan Meeker]] huononsi tilannetta entisestään koettaessaan saada uteja luopumaan vanhoista perinteistään ja ratsuistaan.<ref name="Waldman 138"> Waldman s. 138.</ref>
 
1870-luvun alussa Ouray myi Yhdysvaltain hallitukselle pienen kaistaleen oman kansansa maata. Tuhannen [[Yhdysvaltain dollari]]n vuosieläkkeen lisäksi hän sai hienon maatilan ja talon. Kun muut utet saivat selville tämän, Ourayn vaikutusvalta väheni .<ref name="Henriksson 120"> Henriksson s. 120.</ref> Hän ja Chipeta olivat omaksuneet monia piirteitä valkoisen miehen kulttuurista ja nauttivat maatilansa tarjoamista mukavuuksista. Pariskunnan ollessa yhdessä Washingtonissa presidenttiä ja kongressia tapaamassa joutui Ouray turvautumaan länsimaiseen sairaanhoitoon epämääräisten vaivojensa vuoksi. Diagnoosi paljasti hänen sairastavan [[munuaistulehdus|kroonista munuaistulehdusta]].<ref name="teacher"/>
 
==Utien täytyy mennä==
1870-luvun alussa Ouray myi Yhdysvaltain hallitukselle pienen kaistaleen oman kansansa maata. Tuhannen [[Yhdysvaltain dollari]]n vuosieläkkeen lisäksi hän sai hienon maatilan ja talon. Kun muut utet saivat selville tämän, Ourayn vaikutusvalta väheni .<ref name="Henriksson 120"> Henriksson s. 120.</ref> [[1876]] tapahtunut Coloradon liittäminen Yhdysvaltain [[osavaltio]]ksi huononsi utien asemaa Wind riverin reservaatissa. Alueella tehdyt hopealöydöt vetivät suuret joukot kaivosmiehiä utien maille. Saadakseen maat itselleen Coloradolaiset syyttivät uteja lähes kaikista osavaltion alueella tehdyistä rikoksista. Vakavasti sairastunut Ouray yritti puhua kansansa puolesta, mutta epäonnistui. White riverin reservaatin intiaaniasiamieheksi valittu [[Nathan Meeker]] huononsi tilannetta entisestään koettaessaan saada uteja luopumaan vanhoista perinteistään ja ratsuistaan.<ref name="Waldman 138"> Waldman s. 138.</ref> Meekerin takana toimivat kristityt kirkot, jotka valvoivat nimittämiään asiamiehiä, ja näiden kykyä opettaa intiaaneille maanviljelyä ja muita "siviilisaation" tapoja.<ref name="Kajo 112"> Kajo s. 112.</ref>
[[Tiedosto:Chief Ouray - Brady-Handy.jpg|thumb|right|Ouray ja hänen vaimonsa Chipeta.]]
Meeker epäonnistui tehtävässään tehdä uteista valkoisten farmarien kaltaisia. [[30. syyskuuta]] [[1879]] väkivaltaisuudet riistäytyivät irralleen ennen kuin Ourayn lähettämä rauhansanoma ehti perille. White Riverin soturit avasivat tulen reservaatissaan olevassa intiaaniagentin toimipisteessä. Meeker ja kymmenen hänen työntekijäänsä surmattiin. Lisäksi kapinoivat Utet sieppasivat Meekerin vaimon ja tyttären, sekä kolme muuta panttivankia. Reservaatin rajalla käydyssä kahakassa utet ehtivät surmata yli 10 sotilasta. Siepatut naiset ja lapset vapautettiin myöhemmin Chipetan toimesta, mutta tapahtuman jälkeen yleinen mielipide kääntyi yhä enemmän uteja vastaan. Seuraavan vuoden alkupuolella Coloradon edustaja haukkui [[kongressi]]ssa utet vielä muita intiaaneja huonommaksi.<ref name="Henriksson 121"> Henriksson s. 121.</ref> Washingtoniin presidentti Rutherford Hayesia tapaamaan matkustanut Ouray yritti vielä kerran vaikuttaa kansansa tulevaisuuteen, mutta Yhdysvaltain edustajat olivat taipuneet kansan tahtoon jo tehneet päätöksensä siirtää utet pois Coloradosta. Poliittiseksi iskulauseeksi muodostunut "utien täytyy mennä" oli tehnyt tehtävänsä ja jättänyt Coloradon coloradolaisille.<ref name="Brown 389"> Brown s. 389.</ref>
 
Ouray ei ehtinyt nähdä Utien pakkomuuttoa, sillä hän kuoli elokuussa 1880 vaikean munuaissairauden uuvuttamana. Utet saivat vuotta myöhemmin Utahista pienen reservaatin alueelta, joka ei ollut kelvannut mormoneille.<ref name="Brown 389"> Brown s. 389.</ref> Chipeta joutui luopumaan kodistaan ja maatilasta, koska Yhdysvaltain edustajat katsoivat, ettei hän ollut saanut niitä omilla saavutuksillaan. Erään legendantarinan mukaan amerikkalaisten turhiin lupauksiin ja toistuviin valheisiin kyllästynyt Ourayn vaimo Chipeta matkusti Coloradon [[Black Canyon]]ille, ja heitti syvän inhon vallassa rotkoon kaikki ne rahat, jotka Yhdysvaltain hallitus oli maksanut hänen miehelleen.<ref name="Jenkins 85"> Jenkins s. 85.</ref>
==Henkilökohtainen tragedia==
Ourayn elämää varjosti sairauden ohella kaksi henkilökohtaista tragediaa. Toinen näistä oli hänen ensimmäisen vaimonsa kuolema vuonna 1857. Runsaat kolme vuotta kestäneestä liitosta jäi poika nimeltään Paron, jota Chipeta hoiti kuin omaansa. Vuonna 1863 Ourayta kohtasi uusi tragedia. Hänen ollessaan Paronin kanssa metsästysleirillä sieppasivat ryöstöretkellä olleet [[siouxit|lakotat]] pojan mukaansa. <ref name="Wood 53"> Wood s. 53.</ref>
 
Tapaus masensi syvästi Ourayta ja Chipetaa, joilla ei ollut yhteisiä lapsia. He saivat kadonneen poikansa etsimiseen kuitenkin apua yllättävältä taholta. Vuonna [[1869]] presidentti Grantin rauhanpolitiikan osana syntynyt [[intiaanikomissaarien lautakunta]] (Boic) lupasi etsiä pojan käsiinsä, mikäli tämä olisi elossa. Komissaarien tehtävänä oli intiaanisuhteiden näkyvä kehittäminen, ja Ourayn pojan etsiminen katsottiin edistävän rauhanpolitiikan leviämistä. Vuonna 1872 komissio ilmoitti löytäneensä pojan. Ourayn ja Chipetan nähtäväksi tuotiin teini-ikäinen [[arapahot|arapahoihin]] adoptoitu poika, joka lapsena oli ostettu siouxeilta. <ref name="Wood 53"> Wood s. 53.</ref> Keskusteltuaan pojan kanssa Ouray kääntyi pois ja sanoi, ettei poika ollut hänen. <ref name="teacher">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.schools.utah.gov/curr/indianed/teacher/lessons/Leaders/Ouray.htm|Nimeke=Teacher Resources: Leaders Past and Present|Julkaisu=Schools.Utah.com|Viitattu=17.2.2011|Kieli={{en}}}}</ref> Tutkimukset kadonneen pojan löytämiseksi lopetettiin, ja hänen kohtalonsa jäi epäselväksi.<ref name="Wood 53"> Wood s. 53.</ref>
 
==Lähteet==
Rivi 44 ⟶ 52:
*Waldman, carl: ''Atlas of the North American Indian'', s. 138. Fact On File Publications, 1985. ISBN 0-87196-850-9.
*Wood, Richard E. ''Here Lies Colorado: Fascinating Figures in Colorado History'', Farcountry Press, 2005 ISBN 9781560373346
*Kajo', lehti Amerikan alkuperäiskansoista, numero 1/2009, ISSN 1455-531X
 
==Viitteet==
<references/>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Ouray