Ero sivun ”Rapurutto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 24:
Rapurutto tarttuu sekä eurooppalaisiin rapulajeihin että alun perin pohjoisamerikkalaisiin lajeihin kuten täplärapuun, mutta on erityisen kohtalokas vain eurooppalaisille rapulajeille. Rapurutto rasittaa ja voi tappaa myös pohjoisamerikkalaisia rapuja, kuten täpläravun. Rapurutto on alun perin amerikkalaisten rapujen tauti, jotka ovat siten osittain sopeutuneet elämään yhdessä sen kanssa. Rapurutto ei tartu muihin eläimiin.
Päästyään vesistöön rapurutto tyypillisesti tuhoaa infektoituneen jokirapukannan kokonaan tai lähes kokonaan muutamassa viikossa; tauti leviää tehokkaasti alavirtaan ja ylävirtaankin jopa kymmeniä kilometrejä vuodessa. Täpläravut toimivat lähes aina rapuruton oireettomina kantajina, ja niiden istutukset ovat siksi kohtalokkaita alkuperäiselle jokirapukannalle. Tauti ei kuitenkaan ole täpläravuillekaan harmiton, vaan heikentää niiden elinkykyä ja näkyy usein tumman ruskeina laikkuina täpläravun kuoressa. Laikkuja voi esiintyä jopa 80% mertoihin käyvistä täpläravuista (eteläinen Saimaa vv. 2009-2010), yleensä laikkuja on 10-20% täplärapuja infektoituneissa kannoissa. Rapurutto voi yhdessä muiden stressitekijöiden kanssa aiheuttaa täplärapujen joukkokuolemia. Esimerkkinä mm. Karjalohjan Puujärven täplärapukannan romahdus v. 1996 ja Säkylän Pyhäjärven täplärapukannan tiheysvaihtelut.
Uusimpien tutkimusten mukaan rapurutto saattaa joskus esiintyä oireettomana myös jokirapukannassa tuhoamatta sitä kokonaan, ja myöhemmin taas puhjeta epidemiaksi rapukannan kasvaessa [http://www.evira.fi/portal/fi/el__intauti-_ja_elintarviketutkimus/ajankohtaista/?a=ViewMessage&id=630]. Rapurutto, erityisesti 1890 -luvulla Suomeen rantautunut As -tyypin kanta on siten saattanut sopeutua tai suomalainen jokirapukanta on osin valikoitunut elämään rapuruton kanssa sen aiheuttaman suuren valintapaineen ohjaamana. Varma löytö rapuruttoa kestävästä jokirapukannasta on todettu Itä-Suomen yliopiston tutkimuksissa vv. 2009-2011 <ref>Jussila, Makkonen, Koistinen, Kokko 2011: Hyrynjärven rapusumputuksen ja rapuruttoanalyysit. Loppuraportti. Itä-Suomen yliopisto.</ref> [[Hyrynsalmi|Hyrynsalmen]] itäosasta [[Mikitänjärvi|Mikitänjärvestä]].<ref>http://www.kainuunsanomat.fi/cs/Satellite/Kainuu/1194665894561/artikkeli/hyrynsalmelta+loytyi+ruttoa+kestava+jokirapukanta.html</ref>
| |||