Ero sivun ”Sepelvaltimotauti” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jafeluv (keskustelu | muokkaukset)
p Käyttäjän 212.149.147.13 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Hrrkrr31 tekemään versioon.
viitteistettyä tietoa ja kuva, pois tynkämalline
Rivi 1:
[[Tiedosto:Heart coronary artery lesion.jpg|thumb|Ahtautunutta sepelvaltimoa esittävä piirros]]'''Sepelvaltimotauti''' (morbus cordis coronarius, MCC) on [[sydän]]lihaksen omasta [[Veri|verenkierrosta]] ja hapensaannista huolehtivien [[sepelvaltimo]]iden verenkierron häiriytymisen aiheuttama sairaus. Sen aiheuttaaaiheuttavat useimmiten sepelvaltimoita ahtauttavasepelvaltimoiden [[ateroskleroosi|ateroskleroottiset]] muutokset.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sydanliitto.fi/sepelvaltimotauti | Nimeke =Sepelvaltimotauti | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Suomen Sydänliitto ry | Viitattu = 25.2.2011 | Kieli = }}</ref><ref name="ce45">{{Kirjaviite | Tekijä = Ashley, Euan ja Niebauer, Josef | Nimeke =Cardiology : Explained | Vuosi =2003 | Luku =Coronary artery disease | Sivu =45–46 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Remedica | Tunniste =ISBN 9781901346220 | Kieli ={{en}} }}</ref> Sepelvaltimotaudin riskitekijöitä ovat [[diabetes]], tupakointi, korkea ikä, koholla oleva veren [[kolesteroli]] ja verenpainetauti.
 
==Taudinkuva==
Taudin ilmenemismuotoja ovat [[angina pectoris]] -oire eli rasitusrintakipu, [[sydäninfarkti]], [[sydämen vajaatoiminta]] ja vakavasta sydämen rytmihäiriöstä johtuva äkillinen sydänkuolema.
 
Sepelvaltimotaudissa sepelvaltimoiden [[aterooma]]muutokset ovat vaihtelevanlaatuisia, mikä aiheuttaa eroja taudin ilmenemismuotoihin. Vakaat ateroomaplakit sisältävät vähän [[lipidi|lipidejä]] ja niitä peittää paksu [[arpikudos]], joten ne eivät repeä helposti. Kasvaessaan vakaa plakki voi kuitenkin ahtauttaa sepelvaltimoa, mikä rajoittaa [[verenkierto]]a ja voi ilmetä [[angina pectoris]] -oireena eli rasitusrintakipuna. Epävakaa plakki sisältää enemmän lipidejä ja sitä peittää ohuempi arpikudos, joten se repeää helpommin. Plakin repeäminen laukaisee [[Veren hyytyminen|veren hyytymisen]]. Jos [[veritulppa]]a hajottavat prosessit saavat aikaan tukoksen hajoamisen, oireet jäävät [[Iskemia|iskeemiseen]] kipuun; jos tukos jää pysyväksi, seuraa [[sydäninfarkti]]. <ref name="ce45" />
Sepelvaltimotautia voidaan hoitaa lääkkein, [[pallolaajennus|pallolaajennuksella]] tai [[ohitusleikkaus|ohitusleikkauksella]]. Sepelvaltimotautiin käytetään yleisesti nitrovalmisteita, joiden vaikutus perustuu siihen, että ne vapauttavat verisuonten endoteelista [[typpioksidi]]a. Typpioksidi puolestaan vasodilatoi eli laajentaa sepelvaltimoita. Beetasalpaajat vähentävät sydämen sykettä ja näin myös sydänlihaksen hapentarvetta. Ne myös vähentävät vaarallisten rytmihäiriöiden riskiä. Kolesterolia alentavia lääkkeitä käytetään estämään sepelvaltimoiden lisäahtautumista. Asetyylisalisyylihappo estää veren hyytymistä ja näin estää veritulppien muodostumista.
 
Sepelvaltimotaudista voi seurata [[sydämen vajaatoiminta]] ja vakavasta sydämen [[rytmihäiriö]]stä johtuva äkillinen sydänkuolema.
 
==Epidemiologia==
 
Sepelvaltimotauti on suomalaisten tärkein yksittäinen kuolemansyy. Keskimäärin joka neljäs kuolema johtuu sepelvaltimotaudista. <ref> Suomen Lääkärilehti 2002;57(34):3239-3244</ref>
 
===Valtimotauti naisilla===
Naiset aliarvioivat riskiä. 45-65-vuotiaista suomalaisnaisista joka kahdeksas ja yli 65-vuotiaista joka kolmas sairastaa valtimotautia. Hyvä fyysinen kunto suojaa naisia valtimotaudeilta enemmän kuin miehiä. Liikunta lisää myös perusaineenvaihduntaa, rentouttaa ja vähentää stressiä. Usein jo pienikin muutos toivottuun suuntaan vahvistaa stressin hallinnan tunnetta. Naisten kolesteroliarvot saavuttavat miesten arvot 50 v. iässä ja kohoavat sen jälkeen niitä korkeammiksi. Systolinen verenpaine (korkeampi) saavuttaa miesten arvot 45 vuoden iässä ja ero kasvaa iän myötä. Perusaineenvaihdunta hidastuu 2 % 10 vuodessa yli 30-vuotiailla. Tupakointi on naisille hormonaalisista syistä miehiä haitallisempaa. Se vähentää sydäntaudeilta suojaavan estrogeenin tuotantoa. Tupakointi vaikuttaa yli 60 % nuorten naisten sydäninfarkteista. Riski kasvaa merkittävästi jo muutaman tupakan päiväannoksilla.<ref>Paula Mannonen, Ulla-Riitta Penttilä ja Anna-Liisa Rajala, Naisen oma sydän, Tammi 2006, 136 s.</ref>
 
==Hoito==
 
Sepelvaltimotautia voidaan hoitaa lääkkein, [[pallolaajennus|pallolaajennuksella]] tai [[ohitusleikkaus|ohitusleikkauksella]]. Sepelvaltimotautiin käytetään yleisesti nitrovalmisteita, joiden vaikutus perustuu siihen, että ne vapauttavat verisuonten endoteelista [[typpioksidi]]a. Typpioksidi puolestaan vasodilatoi eli laajentaa sepelvaltimoita. Beetasalpaajat vähentävät sydämen sykettä ja näin myös sydänlihaksen hapentarvetta. Ne myös vähentävät vaarallisten rytmihäiriöiden riskiä. Kolesterolia alentavia lääkkeitä käytetään estämään sepelvaltimoiden lisäahtautumista. Asetyylisalisyylihappo estää veren hyytymistä ja näin estää veritulppien muodostumista.
 
==Lähteet==
Rivi 17 ⟶ 25:
* [http://www.medicalnewstoday.com/articles/93856.php Tiedemiehet valmistivat toimivan sydämen laboratoriossa]
 
{{Tynkä/Lääketiede}}
[[Luokka:Sydän- ja verisuonitaudit]]