|
[[Kuva:AMI pain front.png|thumb|200px|Angina pectoris-rintakivun esiintymisalue.]]
'''Angina pectoris''' ({{k-la|angere}}, "ahdistaa’ahdistaa, tukahduttaa"tukahduttaa’ ja {{k-la|pectus}}, "rinta"’rinta’) on [[sydänlihas|sydänlihaksensydän]]peräistä hapenpuutteestatai johtuvaa kohtauksittain esiintyvääsamantuntuista [[rintakipu|rasitusrintakipua]]a. Se liittyyei tavallisestivälttämättä ole [[sepelvaltimotautikipu|kivun]]in jatuntuista onkinvaan sense keskeinenvoi oireolla muu epämiellyttävä tuntemus rinnassa. <ref name="anginapectoris">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sydanliitto.fi/angina-pectoris | Nimeke =Angina pectoris -kipu kestää| yleensäTekijä yhdestä= viiteen| Tiedostomuoto = minuuttia.{{Lähde| Selite = |15. syyskuutaJulkaisu 2008}}= [[Nitroglyseriini]]tabletin| ("nitro")Ajankohta ottaminen= saa| kivunJulkaisupaikka häviämään= lähes| välittömästi,Julkaisija ja=Suomen sitäSydänliitto voidaanry käyttää| myösViitattu ennalta= ehkäisevästi25.2.2011 | Kieli = }}</ref> Kipu tuntuu yleensä rintalastan takana keskellä rintaa ahdistavana, puristavana tai polttavana. Se voi säteillä oheisessa kuvassa vaaleanpunaisiksi väritetyille alueille.<ref name="ce47">{{Kirjaviite | Tekijä = Ashley, Euan ja Niebauer, Josef | Nimeke =Cardiology : Explained | Vuosi =2003 | Luku =Coronary artery disease | Sivu =47 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Remedica | Tunniste =ISBN 9781901346220 | Kieli ={{en}} }}</ref> Muun muassa [[tupakointi]], [[diabetes]] ja korkea [[verenpaine]] lisäävät angina pectoris -kohtauksen saamisen riskiä. Angiinakivusta käytetään myös nimityksiä ''stenokardia'' ({{k-grc-tr|stenos}}, "ahdas" ja {{k-grc-tr|kardia}}, "rinta") ja ''sydänkouristus''.
Angina pectoris liittyy tavallisesti [[sepelvaltimotauti]]in ja onkin sen keskeinen oire. Angina pectoris -kipu kestää yleensä yhdestä viiteen minuuttia.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} [[Nitroglyseriini]]tabletin (”nitro”) ottaminen saa kivun häviämään lähes välittömästi, ja sitä voidaan käyttää myös ennalta ehkäisevästi.
Angina pectoris -kipu säteilee usein käsivarsiin, tavallisimmin vasemman [[Olkavarsi|olkavarren]] sisäsivulle tai jopa sormenpäihin asti; muita tyypillisiä paikkoja ovat oikea käsivarsi, sydänala ja kaula. Kivun sijaintia ei voi tarkoin osoittaa, vaan se on laaja-alaista ja vaikeasti paikallistettavaa. Tämä johtuu siitä, että sydämen kipuaistimukset kulkevat [[somaattinen hermosto|somaattisen hermoston]] sijasta [[autonominen hermosto|autonomisen hermoston]] kipuratoja pitkin. Yleensä angiinakipu alkaa hyvin lievänä. Rasituksessa se kasvaa ja rasituksen päättyessä katoaa vähitellen.
Angina pectoris johtuu [[sydänlihas|sydänlihaksen]] hapenpuutteesta, joten se alkaa rasituksessa ja loppuu levätessä, kun sydänlihaksen hapenkulutus vähenee.<ref name="anginapectoris" /> Vaikka [[sepelvaltimo]] olisi ahtautunut, saattaa sen kautta kulkeva verimäärä riittää lepotilassa. Rasituksen alla sydän alkaa kuitenkin tehdätekee enemmän työtä ja näin ollen tarvitsee enemmän veren kuljettamaa [[happi|happea ]]. Tavallisesti tämä korvautuu sepelvaltimoiden laajentumisella, mutta ateroskleroosin aiheuttama kovettuminen estää sen. Lisäksi laajenemisen laukaisevan [[typpioksidi]]n tuotannon heikentyminen vaikuttaa asiaan; se voi aiheutua ateroskleroosin lisäksi tupakoinnista, veren liian suuresta [[sokeri]]- tai [[kolesteroli]]pitoisuudesta tai korkeasta verenpaineesta. ▼
Angina pectoris pysyy usein pitkiäkin aikoja täysin muuttumattomana ja potilas oppii tuntemaan omat rajansa. Tällaista tilannetta kutsutaan stabiiliksi eli vakaaksi angina pectorikseksi, ja vakaus saattaa jatkua jopa kymmeniä vuosia. On kuitenkin mahdollista, että tilanne muuttuu yhtäkkiä ja kipua alkaa ilmaantua pienemmässä rasituksessa, jopa levossa. [[Nitroglyseriini]]kään ei välttämättä enää auta kuin ennen. Tällöin angiinasta on tullut epästabiili ja se saattaa ennakoida [[sydäninfarkti]]a.
== Vakaa ja epävakaa angina pectoris ==
Angina pectoris alkaa aina kivuttomana, ja kipu onkin oikeastaan vasta varsin myöhäinen oire. Jo kivuttomassa vaiheessa voidaan havaita [[elektrokardiogrammi|EKG]]-muutoksia. [[Holter-tutkimus|Holter-tutkimuksissa]] kivuton angina pectoris on neljä kertaa yleisempää kuin tavallinen.
Angina pectoris pysyy usein pitkiäkin aikoja täysin muuttumattomana ja potilas oppii tuntemaan omat rajansa. Kun angina pectoris esiintyy samanlaisissa olosuhteissa yleensä ennakoitavan asteisessa rasituksessa, kyseessä on ''stabiili'' eli ''vakaa'' angina pectoris,<ref name="anginapectoris" /> ja vakaus saattaa jatkua jopa kymmeniä vuosia.
▲Vaikka [[sepelvaltimo]] olisi ahtautunut, saattaa sen kautta kulkeva verimäärä riittää lepotilassa. Rasituksen alla sydän alkaa kuitenkin tehdä enemmän työtä ja näin ollen tarvitsee enemmän veren kuljettamaa happea. Tavallisesti tämä korvautuu sepelvaltimoiden laajentumisella, mutta ateroskleroosin aiheuttama kovettuminen estää sen. Lisäksi laajenemisen laukaisevan [[typpioksidi]]n tuotannon heikentyminen vaikuttaa asiaan; se voi aiheutua ateroskleroosin lisäksi tupakoinnista, veren liian suuresta [[sokeri]]- tai [[kolesteroli]]pitoisuudesta tai korkeasta verenpaineesta.
''Epävakaaksi'' angina pectorikseksi nimitetään angina pectorista, joka tuntuu levossa; joka kestää yli 30 minuuttia; joka ei lakkaa useankaan nitroannoksen ottamisen jälkeen; tai jonka laukaisee päivien tai viikkojen aikana yhä vähäisempi rasitus.<ref name="ce47" /> Lepokipuna ilmenevä epävakaa angina pectoris eroaa [[sydäninfarkti]]sta vain siten, ettei ole merkkejä [[sydänlihas|sydänlihaksen]] vauriosta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sydanliitto.fi/epavakaa-angina-pectoris | Nimeke = Epävakaa angina pectoris | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Suomen Sydänliitto ry | Viitattu = 25.2.2011 | Kieli = }}</ref>
Angiinakivusta käytetään myös nimityksiä stenokardia ({{k-grc-tr|stenos}}, "ahdas" ja {{k-grc-tr|kardia}}, "rinta") ja sydänkouristus.
==Lähteet==
*{{Kirjaviite | Tekijä=Markku S. Nieminen, Maija Kaartinen, Juhani Partanen, Matti Romo, Timo Strandberg ja Hannu Vanhanen | Nimike=Suomalaisen sydänkirja | Sivu =80–96 | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-31-1616-6}}
=== Viitteet ===
{{tynkä/Lääketiede}}
{{Viitteet}}
[[Luokka:Sydän- ja verisuonitaudit]]
| 