Tuusulan Rantatie

Rantatie on noin kolme kilometriä pitkä museotie Tuusulassa. Se kulkee Tuusulan­järven itä­rannan suuntaisesti noin 100-200 metrin päässä rannasta ja johtaa Tuusulan kirkonkylästä lähelle Järvenpään rajaa. Se liittyy molemmissa päissään Järven­pään­tiehen (seututien 145), joka myös kulkee järven suuntaisena, mutta hieman kauempana sen rannasta.

Rantatie oli aikoinaan osa Helsingistä Heinolaaan johtanutta päätietä. Kun Suomen tienumerointijärjestelmä vuonna 1938 otettiin käyttön, siitä tuli osa valta­tietä 5, joka jatkui Heinolasta edelleen Kuopion ja Kuusamon kautta Kemi­järvelle. Se jäi kuitenkin hiljaiseksi sivutieksi, kun vuonna 1959 valmistui nykyinen Järven­pään­tie hieman idemmäksi ja samoihin aikoihin myös Keravan ja Järvenpään itä­puolitse kulkeva Lahdentie, jota pitkin valta­tie 5 siirrettiin kulkemaan. Nykyään Ranta­tiellä on paikallistienä tie­numero 11609,, mutta tätä numeroa ei tien varrella ole merkitty opasteisiin. Museo­tieksi Ranta­tie julistettiin vuonna 1982.

Rantatie tunnetaan parhaiten sen varsille 1900-luvun alussa muodostuneesta Tuusulanjärven taiteilijayhteisöstä. Jo ennen taiteilija­yhteisön muodostumista, vuonna 1872, Aleksis Kivi vietti tien varrella sijainneessa, hänen veljensä asuttamassa mökissä elämänsä viimeiset kuu­kaudet maalis­kuun alusta vuoden viimeisen päivän aamu­varhaiseen.

Myöhemmin nykyisen Rantatien varrella asuivat ja tekivät työtä muun muassa Pekka Halonen ja J. H. Erkko. Lisäksi sen läheisyydessä Järvenpään puolella, mutta alkujaan saman tien varrella, ovat asuneet Jean Sibelius, Eero Järnefelt, Venny Soldan-Brofeldt ja Juhani Aho.

Edellä mainittujen pysyvästi alueella asuneiden taiteilija­yhteisön jäsenten lisäksi Rantatien huviloissa asui ja vieraili lukuisa joukko kulttuuri­henkilöitä. Merkittävänä oleskelu­paikkana toimi muun muassa Syväranta, jonka 1900-luvun alku­vuosina omisti venäläinen nimineuvos K.K. Uschkoff. Hänen luonaan nähtiin usein venäläistä yläluokkaa sekä taiteilijoita, muun muassa kirjailija Maksim Gorki ja oopperalaulaja Fjodor Šaljapin. Myöhemmin huvila toimi suomalaisten sanomalehtimiesten lepokotina, jossa asustelivat muun muassa Eino Leino, Uuno Kailas, Olavi Paavolainen ja Einari Vuorela. – Vuonna 1947 tulipalossa tuhoutumisen jälkeen uudelleen rakennetussa huvilassa toimii nykyisin Lottamuseo.

Syvärannan ja sen kanssa Rantatien vastakkaisella puolella sijaitsevan Onnelan historiat liittyvät läheisesti toisiinsa. 1920-luvulla Onnelassa pidettiin täysihoitolaa, jossa tulevaisuuttaan etsivien venäläisten emigranttien lisäksi asusti ja vieraili lukuisa joukko suomalaisia kulttuuri­henkilöitä. Nykyisin Onnela toimii Näkö­vammaisten Keskus­liiton loma- ja kurssikeskuksena.

Suomen lääketieteen isänä tunnetun arkkiatri Otto Hjeltin 1860-luvulla kesähuvilakseen rakennuttama ja 1881 talvi­asuttavaksi kunnostama Lepola sijaitsi Aholan ja Suvirannan välissä. Valtioneuvos E. N. Setälän omistukseen vuonna 1922 siirtyessään se sai nimen Toimela. Huvila tuhoutui tulipalossa kirjasto­siipeä lukuun ottamatta vuonna 1943.

Nykyisin Järvenpäässä sijaitsevat Ahola ja Ainola sekä Tuusulassa Rantatien varrella sijaitsevat Erkkola, Halosenniemi ja Syväranta ovat museoita. Rantatien etelä­päässä sijaitsee Krapin kartano, joka toimii hotellina ja ravintolana.

Lähteet

• Tuusulan Rantatie ja taiteilijayhteisö Tuusulan kunta. Viitattu 25.2.2011. </ref>

Kirjallisuutta

• Veijo Meri: Tuusulan Rantatie. Otava, 1981. ISBN 1-1-06206-9. </ref>