Ero sivun ”Sigismundin ja Kaarlen valtataistelu” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 13:
 
[[Kuva:Charles IX of Sweden.jpg|thumb|Kaarle-herttua]]
Kaarle-herttua nousi avoimesti Sigismundia vastaan 1595 kutsumalla kokoon [[Söderköpingin valtiopäivät]] ilman kuninkaan lupaa. Valtiopäivät julistivat Kaarlen valtionhoitajaksi, vaikka Sigismund oli nimenomaan torjunut tämän aikaisemmin. Kansa jakautui kahtia: Sigismundin kannalla olivat [[aateli]]sto, katoliset, [[Tukholma]] ja Suomi, kun taas Kaarlea kannattivat protestantit ja alhaisemmatalemmat [[sääty|säädyt]].
 
Kaarle-herttua pyrki ajamaan omaa asiaansa voimakeinoin, mutta valtaneuvosto ei tukenut häntä. 1597 hän kutsui kokoon [[Arbogan valtiopäivät]], jälleen ilman Sigismundin suostumusta, saadakseen sieltä tukea voimatoimille vastustajiensa lyömiseksi. Tämä ei onnistunut, mutta siitä huolimatta Kaarle alkoi nujertaa vastustajiaan sotilaallisesti Ruotsissa. Kaarle [[Maihinnousu|nousi maihin]] myös [[Turku]]un syyskuussa 1597 kukistaakseen Sigismundin suomalaiset kannattajat, mutta joutui palaamaan pikimmiten Ruotsiin, sillä Sigismundin maihinnoususta liikkui huhuja. Pian [[Turun linna]] oli taas Sigismundin kannattajien hallussa. Osa valtaneuvostosta pakeni Ruotsista Puolaan, missä he koettivat saada Sigismundin puuttumaan asioihin. Sigismund koetti saada Kaarlen neuvottelupöytään, ja aluksi näyttikin siltä, että se onnistuisi, mutta Kaarle pelasi vain aikaa kooten armeijaa.