Ero sivun ”Veljekset Åström” versioiden välillä

33 merkkiä lisätty ,  11 vuotta sitten
p
endash ym
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
p (typo)
p (endash ym)
== Historia ==
[[Tiedosto:Veljekset Åström Postcard.jpg|thumb|250px|Veljekset Åströmin tehdasrakennuksia [[Myllytulli]]ssa.]]
[[Karl Robert Åström]] osti palaneen [[fajanssi]]tehtaan Dammisaaresta [[Myllytulli]]sta ja perusti sinne nahkatehtaan vuonna [[1863]]. Tehdas aloitti toimintansa jo saman vuoden keväällä. Viisi vuotta myöhemmin hänen veljensä [[Hemming Åström]]in liityttyä osakkaaksi yhtiöstä tuli Veljekset Åström.<ref>Hautala 1976, s. 168</ref> Tehdas kasvoi kotimaisen kysynnän ja [[Venäjä]]n viennin ansiosta. Vuoteen 1897 mennessä työntekijöiden määrä oli 564.<ref name="Hautala76s170-171">Hautala 1976, sss. 170-171170–171</ref> Tehdasalue laajeni kattamaan ison osan nykyisestä Myllytullin kaupunginosasta ja tuotanto monipuolistui. Aluksi tehdas valmisti vain pohja- ja päällisnahkaa ja konehihnoja<ref>Hautala 1976, s. 168</ref>. Kenkätehdas perustettiin 1875, remmitehdas 1885, valjastehdas 1890 ja salkkutehdas 1894. Lisäksi tehdasalueella oli oma tiilitehdas, metallivalimo ja liimatehdas.<ref name=Hautala76s170-171/> Hemming Åström kuoli 1895 ja Karl Robert 1897. Tehdas siirtyi kokonaan Karl Robert Åströmin perillisille 1897 ja sen johtajaksi tulivat hänen poikansa ensin John Robert Åström ja myöhemmin Hemming Emanuel Åström.<ref>Hautala 1976, s. 172</ref> Ensimmäisen maailmansodan aika oli tehtaan kulta-aikaa lähinnä venäjän armeijan tilausten vuoksi. [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] jälkeen yhteydet Venäjälle katkesivat ja tehtaan pitkä alamäki alkoi.<ref>Hautala 1976, s. 173</ref>
 
1920–luvulla Veljekset Åström rakensi ensimmäisen maailmansodan aikana tehdyillä voitoilla uuden vesitornin, voimalaitoksen, liimatehtaan ja toimistorakennuksen. Vaikka kauppa Venäjälle oli pysähtynyt 1918, yhtiön johto uskoi, että vienti alkaisi [[Tarton rauha]]n jälkeen uudelleen.<ref>Hautala 1982, sss.95-96 95–96</ref> Venäjän viennin tyrehtymisen lisäksi tehtaat kärsivät kotimaisen pajunparkin kalleudesta, maaseudun hevoskannan vähenemisestä ja uusista kilpailijoista Etelä-Suomessa. 1930–luvun lopulla tuotantoa pystyttiin taas kasvattamaan ja työntekijämääräkin nousi 950:een.<ref>Hautala 1982, s96-97ss. 96–97</ref> Taloudellisten vaikeuksien vuoksi yhtiö ajautui kuitenkin [[Suomen Yhdyspankki|Pohjoismaiden Yhdyspankin]] omistukseen. Sota-aikana armeijan tarpeet takasivat nahkatuotteiden kysynnän, mutta 1950-luvulla nahkatuotteiden kysyntä jatkoi pienenemistään. Nahkasaappaiden ja -remmien sijaan yhtiö alkoi valmistaa reppuja, kevyitä nahkakenkiä ja jääkiekkosuojuksia. Tämä ei kuitenkaan auttanut vaan tehtaan omistajat lakkauttivat tehtaan 1960. Veljekset Åströmin tilalle perustettiin En–Ko Oy (Entisen Nahkatehtaan Kiinteistöjen Omistajat Oy) hallinnoimaan vanhoja tehdaskiinteistöjä.<ref>Manninen 1995, sss.107-108 107–108</ref>
 
Tehtaan viimeinen toimitusjohtaja Runar Sandelin jatkoi nahan ja kenkien valmistamista perustamassaan uudessa yhtiössä, joka sai En–Ko:lta luvan käyttää vanhaa Veljekset Åström -nimeä. Kenkien lisäksi yhtiö alkoi valmistaa uusia tuotteita kuten asekoteloita, panosvöitä, pesäpalloräpylöitä ja puukontuppia. Tehdas siirrettiin [[Oulainen|Oulaisiin]] 1970, mutta toimintaa ei saatu kannattavaksi sielläkään. Veljekset Åström teki konkurssin ja lopetti toimintansa 1974.<ref>Manninen 1995, sss.108-109 108–109</ref>
 
== Tehdasrakennukset ==
 
[[Tiedosto:Astrom Oulu 2006 02 12.JPG|thumb|250px|Entinen päällisnahkatehdas on nykyisin toimistokäytössä.]]
Valjastehtaan rakennus tontteineen myytiin Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikoululle jo 1946. Tehdasrakennusta korotettiin yhdellä kerroksella 1956.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Rönkkö, Tero | Nimeke = Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikoulu 40 vuotta 1947–1987 | Vuosi = 1987 | Sivu = 20, 88 | Julkaisupaikka = Oulu | Julkaisija = Kirjapaino Osakeyhtioö Kaleva}}</ref>
 
Nykyinen [[Oulun taidemuseo]]n rakennus valmistui alunperin liimatehtaaksi, johon myöhemmin sijoitettiin myös Veljekset Åströmin pääkonttori. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti [[Birger Federley]] 1921.<ref name=ppo>{{kirjaviite| Nimeke=Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Osa 3. Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliiton Julkaisu A:117|Tekijä=|Julkaisija=Oulu: Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliitto|Vuosi= 1993|Tunniste=ISBN 951-9328-55-6 | Sivu= 46-4746–47}}</ref> Kun tehdas lopetti toimintansa 1960, rakennukseen sijoittui [[Oulun yliopisto]]n kasvitieteen laitos<ref name=nykanen/>. Ennen talon saneeraamista taidemuseoksi 1964–1987 se oli yliopiston kirjaston käytössä.<ref name=ppo/>
 
Tehtaan voima-asema ja vesitorni ovat nykyisin [[Tiedekeskus Tietomaa]]n käytössä. Molemmat rakennukset on Birger Federleyn suunnittelemia. Vesitorni on valmistunut 1921 ja voima-asema 1923.
 
Arkkitehti [[Karl Sandelin]]in suunnittelema päällisnahkatehdas valmistui 1907. Birger Federleyn suunnittelema kolmas kerros lisättiin rakennukseen 1922. Veljekset Åströmin jälkeen rakennuksessa on ollut muun muassa Oulun yliopiston tiloja. Oulun Ammatillisen Aikuiskoulutuskeskuksen opetusravintola Hilikku on toiminut rakennuksessa vuodesta 1980 lähtien. Vuosien 1996–2002 peruskorjauksessa talo saneerattiin pääasiassa toimistokäyttöön.<ref name="astrom2000">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nahkatehdas.fi/?Historia | Nimeke = Åström 2000 - Nahkatehtaankadun kiinteistöt - Historia |Ajankohta = 2000 | Julkaisija = Åström 2000 | Viitattu = 22.1.2011}}</ref>
 
Asuinkäytössä ovat Dammisaaressa sijaitseva konttorirakennus vuodelta 1863 sekä aiemmin yliopiston käytössä ollut pohjanahkatehdas.
=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet}}
 
 
== Aiheesta muualla ==
18 681

muokkausta