Ero sivun ”Suoniemi” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 32:
Suoniemeläinen opettaja, kotiseutuneuvos Eero Järventausta keräsi kotikunnastaan suuren määrän [[sananparsi]]a ja muuta kansanperinnettä.
Suoniemen suurimmat maatilat olivat vesistön pohjoispuolella sijaitsevat Kuljun ja Kauniaisten kartanot. Kuljun 1700-luvun lopulta oleva päärakennus korjattiin perusteellisesti vuonna [[1917]] arkkitehti [[Birger Federley]]n piirustusten mukaan. Myös Kauniaisten päärakennus on 1700-luvulta. Kummassakin kartanossa on laaja [[puisto]]. Kuljun kartanon maalla sijainneessa Rajalan torpassa aloitti vuonna 1873 toimintansa Suoniemen ensimmäinen [[kansakoulu]]. Tämän ns. Rajalan koulun rakennus on edelleen olemassa − tosin ränsistyneenä ja huonokuntoisena −, vaikka itse koulu lakkautettiin jo kymmeniä vuosia sitten. Suoniemellä oli enimmillään, 1950-luvulla, toiminnassa yhtä aikaa viisi kansakoulua.
Suoniemelle asutettiin viime sotien jälkeen [[Pyhäjärvi Vpl|Pyhäjärven (Vpl)]] siirtoväkeä. <ref> Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 129 </ref>
|