Ero sivun ”Kulosaaren huvilakaupunki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh |
|||
Rivi 28:
==Kulosaaren huvilakaupunki==
Pääpiirteissään oli Kulosaaren huvilakaupunki muovautunut valmiiksi 1920-luvun alkuun mennessä, jolloin Kulosaari erkani Helsingin pitäjästä itsenäiseksi kunnaksi. Alueen asukasluku oli tällöin 1 051 henkilöä.
Alueen suurisuuntainen julkisten alueiden ja rakennusten rakentamisohjelma toteutettiin pääpiirteissään vuosina 1916-17. Elettiin taloudellista nousukautta, johon liittyivät myös yhtiön suunnitelmat tiiviimmästä ja kaupunkimaisemmasta asutuksesta saaren keskiosiin. Mikäli nämä suunnitelmat olisivat toteutuneet, olisi Kulosaaresta muodostunut
Uuden asemakaavan tehokkaammin rakennettua keskustaosaa varten laati arkkitehti Bertel Jung vuonna 1917 Sonckin jakosuunnitelman pohjalta. Todennäköisesti virike asutuksen tiivistämiseen saatiin [[Eliel Saarinen|Saarisen]] [[Munkkiniemi–Haaga-suunnitelma]]sta. Tältä osin Jungin kaava jäi kuitenkin toteutumatta. Sen sijaan Kluuvin akseli on pääpiirteissään toteutunut siinä muodossa miksi se hahmottui Jungin kaavassa. Valmistuttuaan Kulosaari oli nimensä veroinen puutarhakaupunki. Alueen puistojen rakentaminen samoin kuin teiden varsien istuttaminen liittyi laajamittaiseen maisemanhoito- ja istutussuunnitelmaan. Kulosaarelaisen metsänhoitaja Arvid Lampénin aloitteesta perustettiin muun muassa [[Herttoniemi|Herttoniemeen]] taimisto. Sinne istutettiin tuhansia männyntaimia sekä ulkomaisia puulajeja, joita käytettiin alueen puistojen ja teidenvarsien istuttamiseen. Alueelle toteutetuista julkisista rakennuksista olivat tärkeimmät Brändö-paviljonki (Kasino) ja Rantahotelli, jotka saivat hallitsevan aseman kaupunkikuvassa. Niiden rakentaminen tapahtui samanaikaisesti kuin Kluuvinlahden ranta ympäristöineen muokattiin edustavaksi rantapuistoksi vuosina 1916-17. Kulosaaren kesäiseen elämään kuuluivat myös uimalaitos ja venesatama ja rantapuiston viereen rakennetut tenniskentät ja tennishalli.
Rivi 44:
Pohjaratkaisuiltaan huvilat oli suunniteltu varakkaan keski- ja yläluokan tarpeisiin ja suurin osa Kulosaaren huviloista olikin yhden perheen huviloita. Kulosaaren yläluokkainen luonne korostui siinä, että alueelta puuttuivat kokonaan muilla vuosisadan alussa syntyneillä huvila-alueilla yleiset suuret vuokrahuvilat.
Saarelle suunnitellusta tiiviimmästä kaupunkirakenteesta toteutuivat vain [[Ribbingshof]]in rivitalot sekä asuinkerrostalo Domus. Ribbingshofin Kluuvin akseliin nousevaan rinteeseen vuosina 1916-17 rakennetut rivitalot olivat
Vuosina 1915-16 valmistunutta Domusta, joka oli toteutettu arkkitehti Thomén toimistossa työskennelleen arkkitehti J.S. Sirénin laatimien piirustusten mukaan, laajennettiin vuonna 1917 pohjois- ja eteläsiivillä. Sen sijaan suunnitelma korttelin täydentämisestä [[Umpikortteli|umpikortteliksi]] ei toteutunut.
| |||