Ero sivun ”Kohtalon voima” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VolkovBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.5.1) (Botti lisäsi: ro:La forza del destino
Rivi 16:
==Ooppera==
[[Kuva:Forza-prima.jpg|thumb|right|173px|Oopperan kaksikielinen libretto vuodelta 1862.]]
''Kohtalon voiman'' voidaan katsoa olevan eräänlainen musta lammas Verdin oopperoiden joukossa. Hän oli vakuuttunut siitä, että ''"[[cavatina|cavatinojen]], [[duetto]]jen, jne."'' ooppera oli menneen talven lumia, ja että "ideoiden ooppera" oli tulevaisuutta. Läpi teoksen, jonka nimikin on sopivan abstrakti, hahmojen toimintaa tuntuu ohjailevan jokin muu kuin ihmisjärki tai -tunteet. Kukin kolmesta päähenkilöstä toimii tarinassa tavallaan täysin erillisenä yksikkönä ja aina jonkun kahden kohdatessaakohdatessaan tapahtuu ikävyyksiä. Tarinan rakenne on rönsyilevä: Leonora esimerkiksi ei esiinny koko kolmannessa näytöksessä lainkaan ja neljännessäkin vasta lopussa. Yhtenäisyytta tarinalle tuo ensisijaisesti [[johtoaihe]]iden käyttö: parhaana esimerkkinä niin sanottu ''kohtaloteema'', joka kuullaan ensin [[puhallinsoittimet|puhaltimilla]] alkusoiton alussa ja myöhemmin useaan otteeseen. Pienistä puutteistaan huolimatta ''Kohtalon voima'' on täynnä loistavaa musiikkia ja vahvoja kohtauksia.
 
Tamberlickin laulutekniikka ja äänen voima olivat kuulut, ja teoksen syntyhistorian huomioon ottaen ei ole yllättävää, että Alvaron rooli on äärimmäisen vaativa. [[Resitatiivi]] ja [[aaria]] kolmannen näytöksen alussa ''("O tu che in seno agl'angeli...")'' ei ole laulajalle vähäpätöinen haaste kuten ei myöskään sitä seuraava, tummemmansävyinen [[duetto]] Don Carloksen kanssa ''("Solenne in quest'ora")''. Don Carloksen rooli ei ole vaikeudeltaan aivan samaa tasoa. Leonoran hahmo on traaginen, ja läpi teoksen hänen läsnäolonsa aikana kuullaan [[molli]]voittoista musiikkia. Juuri kun hän toisen näytöksen lopussa näyttäisi saavan rauhan, hänen [[ensemble]]ään, ''"La Vergine degli Angeli"'', seuraavan musiikin luonne antaa ymmärtää, ettei Leonoran seesteinen hetki tule kestämään. Neljännen näytöksen huippuhetkiä on Leonoran rukous, aaltoilevan säestyksen tukema ''"Pace, pace, mio dio"''. Jälleen hetken näyttää siltä, että hänen rukouksiinsa on vastattu – mutta kun ulkopuolelta äkkiä kuuluu huutoja, käy selväksi ettei edes erakko voi paeta kohtalon voimaa.