Ero sivun ”Paavo Tikkanen” versioiden välillä

1 763 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
Lähde + lisätietoja
(Lähde + lisätietoja)
'''Paavo Tikkanen''' ([[2. maaliskuuta]] [[1823]], [[Kiuruvesi]] – [[7. marraskuuta]] [[1873]], [[Helsinki]]) oli toimittaja, runoilija, kääntäjä ja tunnettu suomalaisuusmies. Hän oli yksi ensimmäisiä [[Helsingin yliopisto]]n sukunimeltään suomalaisista opiskelijoista. Tikkanen väitteli vuonna [[1859]] filosofian tohtoriksi yhdellä ensimmäisistä suomenkielisistä väitöskirjoista. Hän suomensi mm. [[Johan Ludvig Runeberg|J. L. Runeberg]]in runoutta. Hän toimi vuonna [[1847]] perustetun ensimmäisen suomenkielisen päivälehden ''[[Uusi Suomi|Suomettaren]]'' päätoimittajana, ja häntä pidetään sen varsinaisena perustajana. Tikkasen poika oli Suomen ensimmäinen taidehistorian professori [[Johan Jakob Tikkanen|J. J. Tikkanen]], hänen pojanpoikansa olympiamitalisti [[Robert Tikkanen]] ja pojan-pojanpoikansa kirjailija [[Henrik Tikkanen]].
 
Tikkasen vanhemmat olivat talollinen Antti Tikkanen ja Elisabet Remes. Tikkanen oli kotoisin varakkaasta perheestä ja pääsi opiskelemaan, valmistuen ylioppilaaksi [[Porvoo]]n lukiosta vuonna [[1841]]. Hän oli yksi ensimmäisiä [[Helsingin yliopisto]]n sukunimeltään suomalaisista opiskelijoista, noin vuodesta [[1844]] lähtien tunnettu Savo-karjalaisen osakunnan suomalaisuusmiehenä. Hän muun muassa toimitti ja levitti osakunnan julkaisusarjaa ''Lukemisia Suomen kansan hyödyksi'' vuosina [[1845]]-[[1847]], jossa oli hänen suomennoksiaan kuten ''Hauta Perhossa'' ja omia kirjoituksia. Jälkimmäiseen perustuva ''Suomen Suuriruhtinaanmaan nykyinen tilasto'' ilmestyi erikseenkin vuonna [[1848]]. Tikkanen suomensi myös muun muassa [[Johan Ludvig Runeberg|J. L. Runeberg]]in runoutta.
 
Osakunta perusti Tikkasen aloitteesta vuonna [[1846]] Suomalaisseuran, joka piirissä taas tehtiin seuraavana vuonna aloite ensimmäisen suomenkielisen päivälehden [[Uusi Suomi|''Suomettaren'']] perustamiseksi. Tikkanen toimi lehden päätoimittajana vuosina [[1848]]-[[1850]], samoin kuin [[1857]]-[[1859]] ja [[1861]]-[[1863]]. Yhden lehteen laatimansa artikkelin Tikkanen julkaisi erikseen vuonna 1948 nimellä ''Pitäjänkoulu Lajusissa Lihvinmaalla''.
 
Tikkanen valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna [[1847]] ja väitteli tohtoriksi vuonna 1859. Hänen väitöskirjansa, nimeltään ''Väkiluku ja asukas-suhteet Suomessa'', oli ensimmäisiä suomenkielisiä väitöskirjoja.
 
Tikkanen toimi myös liikemiehenä. Hän vuokrasi 1848 Herman Kellgrenin kanssa [[Suomalaisen kirjallisuuden seura]]lta kirjapainon ja osti Öhmanin kirjakaupan haaraliikkeen Helsingistä. Joidenkin liiketoiminnan vastoinkäymisten lisäksi hänen kotinsa ja omaisuutensa tuhoutuivat tulipalossa vuonna 1858. [[1860-luku|1860-luvulla]] Tikkanen toimi [[asianajaja]]na, vuonna [[1870]] hän kuitenkin sairastui parantumattomasti henkisesti.
 
Tikkasen puoliso vuodesta [[1851]] oli Helena Maria Tengström (k. [[1857]]), professori J.J. Tengströmin tytär. Heidän poikansa [[Johan Jakob Tikkanen|J. J. Tikkanen]] oli Suomen ensimmäinen taidehistorian professori, pojanpoikansa [[Robert Tikkanen]] olympiamitalisti ja pojanpojanpoikansa [[Henrik Tikkanen]] kirjailija.
 
==Lähteet==
* {{kirjaviite| Tekijä=Ilmari Heikinheimo| Vuosi= 1955 | Nimike= Suomen elämäkerrasto| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Julkaisupaikka=Helsinki }} Sivu 767.
 
{{Wikiaineisto}}
13 336

muokkausta