Ero sivun ”Heikki Meriläinen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tjp (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
SeppVei (keskustelu | muokkaukset)
Lähde + lisätietoja, luokat
Rivi 1:
'''Heikki Meriläinen''' ([[21. joulukuuta]] [[1847]] [[Sotkamo]] - [[12. helmikuuta]] [[1939]] [[Paltamo]]) oli suomalainen [[Kainuu]]ssa elänyt kansankirjailija ja kansanperinteen kerääjä.
 
Meriläisen vanhemmat olivat huonemies Mikko Meriläinen ja Sanna Korhonen. Hän joutui lähtemään ankaran uskonnollisesta kodistaan 24-vuotiaana erimielisyyksien vuoksi. Hänja toimi sen jälkeen seppänä[[seppä]]nä, maanmittarin apulaisena ja pienviljelijänä. MeriläinenHän toimioli muun muassa runoilija [[Eino Leino]]n isän maanmittari Anders Lönnbohmin apulaisena ja oli muun muassaapulaisenaa hakkaamassa [[Suomi|Suomen]] ja Venäjän[[Venäjä]]n välistä rajalinjaa [[Nurmes|Nurmeksen]] ja [[Inari]]n välillä.
 
Meriläisen vaimon kotitila, jota Meriläinen hoiti ja jossa jossa hän oli pitänyt yksityistä kansakoulua, joutui vararikkoon ja oli myytävä. Meriläinen itse sai vankeutta oikeuden mottimisesta. Vuonna [[1899]] Meriläinenhän muutti pois Sotkamosta, ostettuaan Päätalo-nimisen tilan Paltamosta. Myöhemmin hän rakensi ja raivasi Peltoniemen uudistilan [[Mieslahti|Mieslahteen]] [[Oulujärvi|Oulujärven]] rannalle., Täällä Meriläinenjossa asui sitten kuolemaansa saakka.
Opittuaan kirjoittamaan vaimonsa opastuksella Meriläinen alkoi koota ja kirjoittaa muistiin [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]n kokoelmiin kansanperinnettä kuten taikoja, runoja ym. Hän teki tätä varten matkoja Venäjän Karjalaan, Lappiin ja Pohjanmaalle. [[Kansanrunousarkisto]]sta löytyy 4 439 Meriläisen keräämää tekstiä joista valtaosa on taikoja ja loitsuja.
 
Opittuaan kirjoittamaan vaimonsa opastuksella Meriläinen alkoi koota ja kirjoittaa muistiin [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]n kokoelmiin kansanperinnettä kuten taikoja, runoja ym. Hän teki tätä varten matkoja seuran stipendiaattina [[Venäjän KarjalaanKarjala]]an, Lappiin[[Lappi]]in ja Pohjanmaalle[[Pohjanmaa]]lle, alkaen vuodesta [[1890]]. [[Kansanrunousarkisto]]stassa löytyyon 4 439 Meriläisen keräämää tekstiä joista, valtaosa on taikoja ja loitsuja. Hän on niitä eniten keränneitä suomalaisia.
Vuonna 1899 Meriläinen muutti pois Sotkamosta ostettuaan Päätalo-nimisen tilan Paltamosta. Myöhemmin hän rakensi ja raivasi Peltoniemen uudistilan [[Mieslahti|Mieslahteen]] [[Oulujärvi|Oulujärven]] rannalle. Täällä Meriläinen asui sitten kuolemaansa saakka.
 
Meriläisen puoliso vuodesta [[1872]] oli Anna Huotari (k. [[1926]]).
 
==Teokset==
Meriläinen oli myös kirjailija. Hän aloitti laatimalla [[1886]] kirjoitelman ''Eräs tavallisimpia sunnuntaita nuoruudessani'' Excelsior-kalenteriin ja jatkoi sitten kirjailijanuraansa yli 40 vuotta. Meriläisen teoksia, joista osa on elämäkerrallisia, ovat:
*''Korpelan Tapani: kuvaus kansan elämästä''. WSOY 1888
*''Pietolan tytöt'', neliosainen romaani. WSOY 1892
*''Kahleeton vanki, elämäkerrallinen kuvaus''. WSOY 1899
*''Huutolaistyttö: kuvaus kovilta ajoilta''. WSOY 1899
Rivi 24 ⟶ 27:
== Lähteet ==
* [http://www.paltamo.fi/mieslahti/mteksti/merilain.htm Paavo Mäkäräinen : Kansanperinteen kerääjä ja kirjailija Heikki Meriläinen]
* {{kirjaviite| Tekijä=Ilmari Heikinheimo| Vuosi= 1955 | Nimike= Suomen elämäkerrasto| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Julkaisupaikka=Helsinki }} Sivu 513.
 
== Aiheesta muualla ==
* [http://213.143.184.82/kirjasto/hmerilai/paasivu.htm Kajaanin kaupunginkirjasto: Heikki Meriläinen]
* [http://www.gutenberg.org/browse/authors/m#a6659 Project Gutenberg : Heikki Meriläisen teoksia : Kahleeton vanki, Korpelan seppä, Korpelan Tapani, Kuppari-Maija, Kuusten juurella, Mooses ja hänen hevosensa, Sattumuksia Jänislahdella]
 
{{Tynkä/Kirjailija}}
 
{{DEFAULTSORT:Meriläinen, Heikki}}
[[Luokka:Suomalaiset kirjailijat]]
[[Luokka: Vuonna 1847 syntyneet]]
[[Luokka: Vuonna 1939 kuolleet]]