Ero sivun ”Luova talous” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
LuovaKS (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
LuovaKS (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 16:
==Yhteistyö eri toimialojen rajapinnassa==
 
[[Luovat alat]] voivat vahvistaa muiden toimialojen ja koko maan '''kilpailukykyä''' ([[menestys]]).<ref>http://www.tem.fi/files/19795/Luovat_alat.pdf </ref> Luovien alojen ja kulttuurin katsotaan edistävän myös taloudellista ja sosiaalista kehitystä sekä innovaatioita ja koheesiota.<ref>http://ec.europa.eu/culture/key-documents/doc873_en.htm</ref> Työvoima[[Työ- ja elinkeinoministeriönelinkeinoministeriö]]n luovat alat parantavat kilpailukykyä erityisesti animaation, muotoilun, mainonnan ja viestintäalan tuottamien palveluiden kautta.<ref>http://www.tem.fi/files/19795/Luovat_alat.pdf </ref> Esimerkkejä toimialojen yhteistyöstä Helsingin kauppakorkeakoulun erillisyksikköjen Pienyrityskeskuksen ja Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskuksen tutkimuksesta<ref>Nikula, P., Penttilä, A., Kupi, O., Urmas, J., Kommonen, K. 2009. Sirpaleisuudesta kilpailukyvyn keskiöön. Asiantuntijoiden näkemyksiä luovien alojen kansainvälistymisestä. Helsinki School of Economics. Mikkeli Business Campus. Publications N-84. Saatavilla osoitteessa: http://www.pyk.hkkk.fi/tutkimus/N-84_Julkaisun_e-versio.pdf. Viitattu 16.2.2011. </ref>:
* '''Teollinen tuotanto:''' Esimerkiksi muotoilu on jo kauan yhdistetty teolliseen tuotantoon.
Rivi 60:
==Luovuus ja innovaatiot==
 
Innovointiin tarvitaan luovuutta. Hautamäen (2009)<ref>Hautamäki, A. Luova talous ja kulttuuri innovaatiopolitiikan ytimessä. Opetusministeriön julkaisuja 2009:30. Saatavilla osoitteessa: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/opm30.pdf?lang=fi. Viitattu 18.2.2011.</ref> mukaan ''”ideoiden luomiseen tarvitaan tietoa, osaamista ja ennen kaikkea luovia yksilöitä, kun taas ideoiden toteuttamiseen ja hyödyntämiseen tarvitaan tehokkaita organisaatiota ja yrityksiä.”'' Uusia tuotteita, palveluja, menetelmiä, strategioita ja organisaatioita syntyy, kun ihmiset kehittelevät uusia ajatuksia ja yhdistelevät niitä uusin tavoin. Innovaatioiden[[Innovaatio]]iden keksiminen perustuukin usein monipuoliseen osaamiseen ja eri osaamisalueiden yhdistämiseen.<ref>Aholainen, R. 2009. Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden kansallinen koordinaattori. http://www.minedu.fi/euteemavuosi/Ajatuksia/aholainen/?lang=fi. Viitattu 18.2.2011.</ref> Luovuuden ilmaisemiselle ja kehittämiselle on kuitenkin annettava aikaa ja tilaa, jotta innovaatioita voi syntyä. Monet innovaatiohakuiset yritykset ja työorganisaatiot muokkaavat työympäristöä niin, että se tukee työntekijöiden luovuutta ja vuorovaikutteisuutta.<ref>Futuuri. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen asiakastiedote. 2/2009. http://ffrc.utu.fi/julkaisut/Futuuri/Futuuri_2-2009.pdf. Viitattu 18.2.2011. </ref> Kiire ja stressi eivät ole otollisia olotiloja innovoinnille. Työ- ja elinkeinoministeriön<ref>http://www.tem.fi/index.phtml?s=2727</ref> mukaan ”''luovilla aloilla on runsaasti innovaatio-, kasvu- ja kansainvälistymismahdollisuuksia, joilla voidaan parantaa Suomen kilpailukykyä.”''
 
==Taloushistoria==
Luovan talouden käsite otettiin Suomessa käyttöön 2000-luvun alussa.<ref>Kirveennummi, A. Toward the future with the creative economy. Saatavilla osoitteessa: http://www.tem.fi/files/26880/Toward_The_Future_With_The_Creative_Economy_2010.pdf. Viitattu 1.2.2011. </ref> [[Alf Rehn]]in (2010)<ref>Rehn, A. 2010. Luovatalous tarvitsee luovuutta ja kapinaa. YLE uutiset / Arto Nurmi. Saatavilla osoitteessa: http://yle.fi/uutiset/tiede_ja_tekniikka/2010/03/luova_talous_tarvitsee_vapautta_ja_kapinaa_1498485.html. Viitattu 18.2.2011. </ref> mukaan palvelutaloudesta siirrytään maailmanlaajuisesti luovaan talouteen.
== Viitteet ==
<references />