Versio 18. helmikuuta 2011 kello 09.45 muokkaa LuovaKS (keskustelu \| muokkaukset) 14 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 18. helmikuuta 2011 kello 09.54 muokkaa kumoa LuovaKS (keskustelu \| muokkaukset) 14 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Kaikki toimialat ovat osa luovaa taloutta - jos niin haluavat. Taide- ja kulttuurialan toimijoiden ja luovan alan yritysten lisäksi luovuutta voivat hyödyntää työssään ja liiketoiminnassaan myös muut toimialat. Esimerkiksi perinteinen teollisuus voi kehittää tuotteitaan ja palveluitaan hyödyntämällä vaikkapa muotoilijoita tai markkinointiviestinnän ja animaation ammattilaisia. Parhaimmillaan eri alojen yhteistyö synnyttää innovatiivisia uusia tuotteita ja palveluita.<ref>http://www.facebook.com/LuovaKeskiSuomi </ref>''' Luovan talouden arvo on mitattavissa esimerkiksi tavaramerkkien, patenttien, muotoilusuojien ja tekijänoikeuksien avulla.<ref>http://creamentors.fi/fi/palvelut/kuntaorganisaatiot-ja-aluekehittajat/luovien-alojen-strategiat/</ref> Näillä aineettomilla oikeuksilla suojataan muun muassa tekniikkaa, muotoilua, tavaramerkkejä sekä muita tunnusmerkkejä.<ref>http://www.yrittajat.fi/fi-FI/yritystoiminnanabc/yrityksen_innovaatiot_ja_aineeton_omaisuus/ </ref> Aineettomilla oikeuksilla suojataan yrityksen aineetonta omaisuutta (tai [[aineeton pääoma]]), joka voi olla jopa 80 prosenttia yrityksen arvosta.<ref>IP-pikaopas. 2010. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.</ref> == Luovan talouden ydin == Luovan talouden keskiössä ovat erään näkemyksen mukaan '''luovat yksilöt''', jotka luovat ~~innovaatioita~~[[innovaatio]]ita, esimerkiksi uusia tapoja toimia, palvelukonsepteja, uusia tuotteita ja palveluja sekä brändejä. [[Luovuus]] ei tällöin kuulu ainoastaan luoville aloille, sillä innovaatioita edistävää luovuutta voi olla myös organisaatioiden sisällä. Luovia ratkaisuja voi syntyä myös erilaisten ~~organisaation~~[[organisaatio]]n ulkopuolisten yhteistyömuotojen ja toimialarajapintojen kautta.<ref>http://creamentors.fi/fi/palvelut/kuntaorganisaatiot-ja-aluekehittajat/luovien-alojen-strategiat/</ref> Nähdäänkin, että luovaan talouteen päästään vain kaikkien alojen luovuuden kautta<ref>Aku Alanen, yliaktuuri, Tilastokeskus. 2006. Luovaan talouteen päästään vain kaikkien alojen luovuuden avulla. http://www.cream.oulu.fi/tutkimus/documents/KK_artikkeli_Alanen.pdf. Viitattu 12.2.2011.</ref>. Toisen näkemyksen mukaan luovan talouden ytimessä ovat '''taide ja kulttuuriperintö''' sekä näihin liittyvä osaaminen, arvot, historia ja symbolit. Seuraava luovan talouden määritelmä on valtakunnallisen Jalostamo-palvelun kotisivuilta<ref>http://www.luotu.fi/sisalto/luova-talous </ref>: * Luovan talouden ytimenä on [[taide]] ja [[kulttuuriperintö]], näihin liittyvä osaaminen, arvot, historia ja symbolit. * Taiteen ja kulttuurin yritystoiminta on lähimpänä luovaa ydintä. Sille on tyypillistä ensisijaisesti taiteelliseen ja kulttuuriseen osaamiseen perustuva ammatinharjoittaminen ja pienyrittäjätoiminta (esim. [[kuvataide]], [[tanssi]], [[teatteri]] jne.). * Seuraavan kehän kohderyhmä koostuu luovien alojen yrityksistä ja yrittäjistä, joiden tarjooma kohdistuu sekä business-to-business -markkinoille, kuluttaja-asiakkaille että julkisille markkinoille. * Luovan talouden rakenteessa uloimman kehän muodostavat yritykset, jotka hyödyntävät luovien alojen yritysten osaamista. Näiden yritysten näkökulmasta kehittämistarpeet liittyvät edellytyksiin hyödyntää monipuolisesti luovaa osaamista sekä ostettavina palveluina, strategisissa kumppanuuksissa että organisaatioiden sisäisinä työresursseina. Rivi 16: ==Yhteistyö eri toimialojen rajapinnassa== [[Luovat alat]] voivat vahvistaa muiden toimialojen ja koko maan kilpailukykyä ([[menestys]]).<ref>http://www.tem.fi/files/19795/Luovat_alat.pdf </ref> Luovien alojen ja kulttuurin katsotaan edistävän myös taloudellista ja sosiaalista kehitystä sekä innovaatioita ja koheesiota.<ref>http://ec.europa.eu/culture/key-documents/doc873_en.htm</ref> Työvoima- ja elinkeinoministeriön luovat alat parantavat kilpailukykyä erityisesti animaation, muotoilun, mainonnan ja viestintäalan tuottamien palveluiden kautta.<ref>http://www.tem.fi/files/19795/Luovat_alat.pdf </ref> Esimerkkejä toimialojen yhteistyöstä Helsingin kauppakorkeakoulun erillisyksikköjen Pienyrityskeskuksen ja Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskuksen tutkimuksesta<ref>Nikula, P., Penttilä, A., Kupi, O., Urmas, J., Kommonen, K. 2009. Sirpaleisuudesta kilpailukyvyn keskiöön. Asiantuntijoiden näkemyksiä luovien alojen kansainvälistymisestä. Helsinki School of Economics. Mikkeli Business Campus. Publications N-84. Saatavilla osoitteessa: http://www.pyk.hkkk.fi/tutkimus/N-84_Julkaisun_e-versio.pdf. Viitattu 16.2.2011. </ref>: * '''Teollinen tuotanto:''' Esimerkiksi muotoilu on jo kauan yhdistetty teolliseen tuotantoon.

Ero sivun ”Luova talous” versioiden välillä