Ero sivun ”Luova talous” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 5:
== Luovan talouden ydin ==
Luovan talouden keskiössä ovat erään näkemyksen mukaan '''luovat yksilöt''', jotka luovat innovaatioita, esimerkiksi uusia tapoja toimia, palvelukonsepteja, uusia tuotteita ja palveluja sekä brändejä. Luovuus ei tällöin kuulu ainoastaan luoville aloille, sillä innovaatioita edistävää luovuutta voi olla myös organisaatioiden sisällä. Luovia ratkaisuja voi syntyä myös erilaisten organisaation ulkopuolisten yhteistyömuotojen ja toimialarajapintojen kautta.<ref>http://creamentors.fi/fi/palvelut/kuntaorganisaatiot-ja-aluekehittajat/luovien-alojen-strategiat/</ref> Nähdäänkin, että luovaan talouteen päästään vain kaikkien alojen luovuuden kautta<ref>Aku Alanen, yliaktuuri, Tilastokeskus. 2006. Luovaan talouteen päästään vain kaikkien alojen luovuuden avulla. http://www.cream.oulu.fi/tutkimus/documents/KK_artikkeli_Alanen.pdf. Viitattu 12.2.2011.</ref>. Toisen näkemyksen mukaan luovan talouden ytimessä ovat '''taide ja kulttuuriperintö''' sekä näihin liittyvä osaaminen, arvot, historia ja symbolit. Seuraava luovan talouden määritelmä on valtakunnallisen Jalostamo-palvelun kotisivuilta<ref>http://www.luotu.fi/sisalto/luova-talous </ref>:
Luovaa taloutta määriteltäessä on huomioitava, että sille ei olemassa yhtä, yhdessä sovittua, selkeää määritelmää. Luovan talouden määritelmä muuttuu alati sen mukaan, kuka sitä käyttää ja mistä näkökulmasta. Kirveennummi<ref>Kirveennummi, A. 2010. Toward the Future with the Creative Economy. Saatavilla osoitteessa: http://www.tem.fi/files/26880/Toward_The_Future_With_The_Creative_Economy_2010.pdf. Viitattu 1.2.2011.</ref> tiivistää asian teoksessaan ”Toward the future with the creative economy” näin: ''“It has to be pointed out that the concept of creative industries is a broader concept that perhaps is most suitable for making an incoherent sector more visible. As a whole, it is a concept that is difficult to define and that does not always fit the surrounding complex reality, where not only the boundaries of industries but also the boundaries of the economy are blurred and renegotiated.”''▼
▲# Taiteen ja kulttuurin yritystoiminta on lähimpänä luovaa ydintä. Sille on tyypillistä ensisijaisesti taiteelliseen ja kulttuuriseen osaamiseen perustuva ammatinharjoittaminen ja pienyrittäjätoiminta (esim. kuvataide, tanssi, teatteri jne.).
▲# Seuraavan kehän kohderyhmä koostuu luovien alojen yrityksistä ja yrittäjistä, joiden tarjooma kohdistuu sekä business-to-business -markkinoille, kuluttaja-asiakkaille että julkisille markkinoille.
▲# Luovan talouden rakenteessa uloimman kehän muodostavat yritykset, jotka hyödyntävät luovien alojen yritysten osaamista. Näiden yritysten näkökulmasta kehittämistarpeet liittyvät edellytyksiin hyödyntää monipuolisesti luovaa osaamista sekä ostettavina palveluina, strategisissa kumppanuuksissa että organisaatioiden sisäisinä työresursseina.
▲Luovaa taloutta määriteltäessä on huomioitava, että sille ei olemassa yhtä, yhdessä sovittua, selkeää määritelmää. Luovan talouden määritelmä muuttuu alati sen mukaan, kuka sitä käyttää ja mistä näkökulmasta. Kirveennummi<ref>Kirveennummi, A. 2010. Toward the Future with the Creative Economy. Saatavilla osoitteessa: http://www.tem.fi/files/26880/Toward_The_Future_With_The_Creative_Economy_2010.pdf. Viitattu 1.2.2011.</ref> tiivistää asian teoksessaan ”Toward the future with the creative economy” näin: “It has to be pointed out that the concept of creative industries is a broader concept that perhaps is most suitable for making an incoherent sector more visible. As a whole, it is a concept that is difficult to define and that does not always fit the surrounding complex reality, where not only the boundaries of industries but also the boundaries of the economy are blurred and renegotiated.”
==Yhteistyö eri toimialojen rajapinnassa==
[[Luovat alat]] voivat vahvistaa muiden toimialojen ja koko maan kilpailukykyä.<ref>http://www.tem.fi/files/19795/Luovat_alat.pdf </ref> Luovien alojen ja kulttuurin katsotaan edistävän myös taloudellista ja sosiaalista kehitystä sekä innovaatioita ja koheesiota.<ref>http://ec.europa.eu/culture/key-documents/doc873_en.htm</ref> Työvoima- ja elinkeinoministeriön luovat alat parantavat kilpailukykyä erityisesti animaation, muotoilun, mainonnan ja viestintäalan tuottamien palveluiden kautta.<ref>http://www.tem.fi/files/19795/Luovat_alat.pdf </ref> Esimerkkejä toimialojen yhteistyöstä Helsingin kauppakorkeakoulun erillisyksikköjen Pienyrityskeskuksen ja Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskuksen tutkimuksesta<ref>Nikula, P., Penttilä, A., Kupi, O., Urmas, J., Kommonen, K. 2009. Sirpaleisuudesta kilpailukyvyn keskiöön. Asiantuntijoiden näkemyksiä luovien alojen kansainvälistymisestä. Helsinki School of Economics. Mikkeli Business Campus. Publications N-84. Saatavilla osoitteessa: http://www.pyk.hkkk.fi/tutkimus/N-84_Julkaisun_e-versio.pdf. Viitattu 16.2.2011. </ref>:
* '''Teollinen tuotanto:''' Esimerkiksi muotoilu on jo kauan yhdistetty teolliseen tuotantoon.
| |||