Ero sivun ”Tannenbergin taistelu (1410)” versioiden välillä

15. heinäkuuta Puolalaisten raskan ratsu- ja jalkaväki, sekä liettualaisten lähinnä kevyestä ratsuväestä koostuneet joukot kohtasivat suurmestari Ulrich von Jungingenin johtamat ritarikunnan joukot, joiden ydin koostui raskaasta ratsuväestä. Puolan Jogailan johtamilla puolalais-liettualaisilla joukoilla oli noin 20&nbsp;000-30&nbsp;000 miestä<ref name="Kallio 2009, s. 62">Kallio 2009, s. 62</ref>, kun taas ritarikunnalla oli noin 15&nbsp;000–20&nbsp;000 miestä. Puolan ja Liettuan puolella taisteli puolalaisten ja liettualaisten lisäksi moldovalaisia ja böömiläisiä.<ref name="Hovi 1993, s. 26">Hovi 1993, s. 26</ref> Saksalaisten puolella oli heidän valloittamillaan alueilla eläneitä [[slaavit|slaaveja]] ja [[muinaispreussilaiset|muinaispreussilaisia<ref name="Stone 2001, s. 16">Stone 2001, s. 16</ref>. Kumpikaan armeija ei halunnut hyökätä ensin. Ärsyttääkseen Jogailaa ja Vytautasia Ulrich lähetti näille lahjana kaksi miekkaa. Viimein kuitenkin saksalaiset hyökkäsivät ensin ja taistelun kestettyä noin tunnin liettualaisten sivusta alkoi perääntyä ritarikunnan joukot perässään.<ref name="Kallio 2009, s. 62" /> Vytautas sovelsi mongolien häntä vastaan Vorsklassa käyttämää taktiikkaa, ja kun ritarikunnan joukot olivat etenemisen seurauksena epäjärjestyksessä, liettualaiset tekivät vastaiskun heidän sivustaansa. Vastaisku johti saksalaisten tappioon, ja heidän suurmestarinsa ja 200 ritaria kuolivat monien rivisotilaiden lisäksi.<ref name="Kallio 2009, s. 62" /> Kun saksalaisten joukot oli tuhottu taistelukentällä puolalais-liettualaiset joukot hyökkäsivät näiden linnoitettuun leiriin ja suramsivatsurmasivat sen puolustajat. Eri lähteet antavat epäluotettavia tietoja tuhansista molemmilla puolilla kaatuneista.<ref name="Stone 2001, s. 16" />