Ero sivun ”Lassi Hiekkala” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p lk
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Lauri (Lassi) Hiekkala''' (sukunimi vuoteen 1907 saakka '''[[Hoffrén]]''') ([[23. marraskuuta]] [[1888]] [[Kuopion maalaiskunta]] – [[5. lokakuuta]] [[1951]] [[Helsinki]]) oli [[suomalainen]] toimittaja ja [[kansanedustaja]].
 
Hiekkala valmistui kansakoulunopettajaksi [[Kajaani]]n seminaarista [[1913]]. Hän toimi [[maalaisliitto]]laisen [[Savon Sanomat|Savon Sanomain]] toimittajana [[1913]]–[[1918]]1913–1918 ja päätoimittajana 1918–1929. Hän edusti mielipiteiltään poliittisen keskustan vasenta laitaa ja hänen kielteinen suhtautumisensa [[1918]]–[[1930Suojeluskunnat|suojeluskuntiin]] ja maanpuolustukseen kariuttivat hänen poliittisen uransa Maalaisliitossa, jossa hän jäi oudoksi linnuksi. Puoluesihteerinä hän ehti olla vuoden 1925. [[Helsinki]]in siirryttyään Hiekkala oli ensin1929–1931 vastaavana toimittajana [[Maalaisliitto|Maalaisliiton]] [[Suomenmaa]]-lehdessä, jajosta senkuitenkin joutui lähtemään poliittisten erimielisyyksien vuoksi, ja jälkeensiirtyi artikkelitoimittajanaartikkelitoimittajaksi [[Helsingin Sanomat|Helsingin SanomissaSanomiin]]. Vaihtaessaan lehteä hän siirtyi myös maalaisliitosta [[1932Kansallinen Edistyspuolue|edistyspuolueeseen]]. Hiekkala tuli kummassakin puolueessa tunnetuksi tiukkana [[1951Lapuan liike|Lapuan liikkeen]] ja sittemmin [[IKL]]:n sekä muunkin äärioikeistolaisuuden kriitikkona. Hän kirjoittikuului myöslapualaisia pakinoitavastustavien Helsinginkeskustapoliitikkojen Sanomiinsalaisen [[ILP|Isänmaan ja Lain puolesta]] -järjestön keskeisiin henkilöihin. Edistyksessäkin hän jäi puolueen nimimerkillävasemmalle "''Eero''"laidalle.
 
Hiekkala kirjoitti pakinoita nimimerkillä "''Eero''" ja sillä nimellä poliittiset vastustajatkin hänet tunsivat. 1930-luvulla hän oli [[Suomen Sosialidemokraatti|Suomen Sosialidemokraatin]] ''Sasu Punasen'' ([[Yrjö Räisänen]]) jälkeen äärioikeiston ykköskriitikko ja -silmätikku, minkä vuoksi kansanedustaja [[Elias Simojoki]]kin toivoi kuuluisassa kirjeessään sekä Eeron että Sasun päätyvän keskitysleirille Petsamoon.
Sodan jälkeen Hiekkala oli [[Edistyspuolue]]en kansanedustajana [[1945]]–[[1950]] ja [[Suomen Kansanpuolue]]en kansanedustajana [[1951]]. Hän otti osaa myös [[Yleisradio]]n [[Pienoisparlamentti]]-ohjelman väittelyihin.
 
Sodan jälkeen Hiekkala oli edistyspuolueen ja [[Suomen Kansanpuolue]]en kansanedustajana 1945–1951, kuolemaansa asti. Hänen vasemmistoporvarillinen linjansa sopi sotien jälkeiseen poliittiseen todellisuuteen, joskin hän jäi yhä puolueessaan yksin kannattaessaan [[sotasyyllisyys]]lakia ja [[YYA-sopimus]]ta. Hiekkala otti osaa myös [[Yleisradio]]n [[Pienoisparlamentti]]-ohjelman väittelyihin.
 
Hiekkalan pitämää Eeron pakinapalstaa seurasi uskollisesti lehdestä toiseen kuvittaja [[Oki Räisänen]]. Hänen kuoltuaan vuonna 1950 Helsingin Sanomat kiinnitti Eeron pakinoiden uudeksi kuvittajaksi [[Kari Suomalainen|Kari Suomalaisen]], joka Hiekkalankin pian kuoltua loi itsenäisen ja maineikkaan uran pilapiirtäjänä.
 
==Aiheesta muualla==
* {{Edustajamatrikkeli|nro=910470}}
* Juhani Mylly: Hiekkala, Lassi. Teoksessa ''Suomen Kansallisbiografia 3''. SKS, Helsinki 2004, s. 800–801.
 
{{DEFAULTSORT:Hiekkala, Lassi}}