Wikipedia

Ero sivun ”Uskonnoton tapakulttuuri” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Rivi 1:
{{Ateismi}}
{{Tämä artikkeli|käsittelee aihetta yleisesti. Katso myös [[Uskonnoton tapakulttuuri Suomessa]].}}
 
'''Uskonnoton tapakulttuuri''' viittaa [[Uskonnottomuus|uskonnottomiin]] [[juhla]]tapoihin. Niihin kuuluvat elämänkaarijuhlat kuten [[häät]], [[nimiäiset]], [[Uskonnoton aikuistumiskoulutus|aikuistumisjuhla]], [[hautajaiset]] sekä vuotuisjuhlat.<ref name="A-K">Aurejärvi-Karjalainen 1999.</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_04/juhlat.html | Nimeke=Juhlat elämän taitekohdissa | Tekijä=Sawela, Henrik | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=4/2001 | Viitattu=4.1.2011}}</ref>
 
Ihmisillä on tapana suorittaa [[yhteisö]]llisiä, vakiintunutta kaavaa noudattavia menoja. [[Kalenteririitti|Vuodenaikaisjuhlat]] toistuvat vuodenajoittain, seuraten [[Aurinko|auringon]] asemaa. [[Metsästäjä-keräilijät|Pyyntitaloudessa]] juhlat aloittivat ja lopettivat pyyntikauden. [[Maanviljely|Maanviljelijät]] juhlivat satokauden alkua ja loppua.<ref>''Humanistin juhlat'', s. 21.</ref> Yhteisössään ihminen siirtyy asemasta toiseen, ja yhteisö tarvitsee julkisen hyväksynnän uudelle asemalle. Tällaisia uuden aseman saavuttamiskohtia ovat [[Nimiäiset|yhteisön jäsenyyden saaminen]], [[Aikuistumisrituaali|täysivaltaisuus]], [[Häät|avioliiton solmiminen]] ja [[kuolema]].<ref>''Humanistin juhlat'', s. 22.</ref>
 
Suomessa mihinkään [[uskontokunta]]an kuulumattomia on noin 830 000 henkilöä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/kirkkoon-kuulumattomia-jo-yli-miljoona/245422 | Nimeke=Kirkkoon kuulumattomia jo yli miljoona | Tekijä=STT | Julkaisu=Keskisuomalainen | Ajankohta=28.9.2008 | Viitattu=19.5.2009}}</ref> Uskonnotonta tapakulttuuria on kehittänyt Suomessa [[Vapaa-ajattelijain liitto]]. Vuonna 1999 perustettiin Prometheus-seremoniat Oy, jonka yhteistyökumppaneina ovat Vapaa-ajattelijain liitto, [[Suomen humanistiliitto]] ja [[Prometheus-leirin tuki]].<ref name="A-K"/> Pro-seremoniat tarjoaa uskontokuntiin sitoutumattomien juhliin tietoa ja palveluita<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_04/proseremoniat.html | Nimeke=Mitä kuuluu Pro-Seremonioille? | Tekijä=Ollikainen, Marketta | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=4/2001 | Viitattu=4.1.2011}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.uta.fi/utain/2004k/7/10918.html | Nimeke=Siviilijuhlien seremonioissa tärkein on ihminen, ei uskonto | Tekijä=Manner, Matias | Julkaisu=Utain | Ajankohta=1.4.2004 | Viitattu=4.1.2011}}</ref>. Uskonnottomille on Suomessa muutamia yksityisiä [[Hautausmaa|hautausmaita]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/11/hautajaisten_viettotavat_monipuolistuvat_2129159.html | Nimeke=Hautajaisten viettotavat monipuolistuvat | Tekijä=Tiittula, Markus | Ajankohta=18.11.2010 | Julkaisija=Ylen uutiset | Viitattu=4.1.2011}}</ref>
 
== Vuotuisjuhlat ==
[[Kristinusko|Kristillinen kirkko]] on historiansa aikana ottanut omaan haltuunsa yhteisöllisiä juhlia, joiden historia edeltää kristinuskoa.<ref name="Uskonnonvapaus_perhejuhlissa">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_01/perhe.html | Nimeke=Uskonnonvapaus perhejuhlissa | Tekijä=Aurejärvi-Karjalainen, Anneli | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=1/2001 | Viitattu=4.1.2011}}</ref> Kristinuskon levitessä Euroopassa lähetystyöntekijöitä kehotettiin sulauttamaan kristittyjä tapoja [[pakana]]llisiin juhliin niiden kieltämisen sijasta, joten [[joulu]], [[juhannus]] ja [[pyhäinpäivä]] sijoitettiin samaan aikaan vanhojen juhlien kanssa.<ref>Hakusana juhannus teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Factum: Uusi tietosanakirja. 3, Häb–kork | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Weilin & Göös | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-35-6642-0}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=82&t=460 | Nimeke=Juhannus – keskiyön auringon juhla | Julkaisija=Ylen Elävä arkisto | Viitattu=6.6.2010}}</ref>
 
[[Keltit|Kelttiläisissä]] ja [[Anglosaksi|anglosaksisissa]] maissa syksyllä on [[samhain]] tai [[halloween]]. Suomessa syksyn juhla oli [[kekri]]. Ajankohtaan kuului kuolleiden muistaminen.<ref name="Factum">{{Kirjaviite | Nimeke=Factum: Uusi tietosanakirja. 2, Dio–håv | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Weilin & Göös | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-35-6641-2}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.uta.fi/utain/2003s/14/5636.html | Nimeke=Vainajien saunaillasta tuli kynttilöiden ja kurpitsojen juhla | Tekijä=Vihavainen, Suvi | Ajankohta=30.10.2003 | Julkaisija=Utain | Viitattu=20.10.2010}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2003/2003-10-29/jkr/jkr1 | Nimeke=Sieluleipiä ja kepposia | Ajankohta=29.10.2003 | Julkaisu=Vantaan Lauri | Viitattu=20.10.2010}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlit.fi/juhlat/kekri/halloween.html | Nimeke=Halloween | Julkaisu=Kekri | Julkaisu=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Viitattu=20.10.2010}}</ref>
[[Suomi|Suomessa]] ateistien etujärjestöjen kuten [[Vapaa-ajattelijain liitto|Vapaa-ajattelijain]] liiton mielestä kirkolliset juhlapäivät virallisessa kalenterissa loukkaavat [[Ajatuksenvapaus|ajatuksenvapautta]] ja valtion puolueettomuutta uskontojen suhteen. Evankelis-luterilaiset juhlapäivät on poistettava valtakunnallisten vapaapäivien joukosta osana [[Kirkon ja valtion ero|kirkon ja valtion eroa]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Nimeke=Raportti uskonnonvapaudesta 2 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto | Vuosi=1980}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/old_kannanottoja/komitea_lopullinen_b.html | Nimeke=Viite: 34/041/1998 Lausuntopyyntönne uskonnonvapauskomitean mietinnöstä (06.04.2001) | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Viitattu=23.5.2010}}</ref>
 
Talvisen juhlan [[joulu]]n nimi tulee ennen kristinuskoa vietetyn [[Talvipäivänseisaus|talvipäivänseisauksen]] juhlan [[Germaaniset kielet|muinaisgermaanisesta]] nimestä.<ref>Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 183.</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Häkkinen, Kaisa | Nimeke=Nykysuomen etymologinen sanakirja | Sivu=285 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2004 (4. painos 2007) | Tunniste=ISBN 951-0-27108-X}}</ref> Joulun ajankohta on muinaisen [[Roomalainen kalenteri|roomalaisen kalenterin]] talvipäivänseisauksen päivämäärä. Roomalaiset viettivät [[17. joulukuuta|17.]] ja [[23. joulukuuta]] välisenä aikana keskitalven [[Saturnalia]]-juhlaa. Talvipäivänseisauksena 25. joulukuuta oli [[Sol Invictus|Sol Invictuksen]] eli Voittamattoman auringon päivä. Kirkko yhdisti Sol Invictuksen päivän juhlat Jeesuksen syntymäjuhlaan 350-luvulla.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen188">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 188.</ref> Puhdasoppisuuteen pyrkivät kristilliset ryhmät ovat voineet vastustaa joulun viettoa epäkristillisenä.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen189">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 189.</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vihrealanka.fi/node/958 | Nimeke=Pakanan joulu | Tekijä=Tontti, Jarkko | Julkaisu=Vihreä lanka | Ajankohta=21.12.2007 | Viitattu=4.1.2011}}</ref>
Muun muassa [[American Atheists|Amerikan ateistit]] ovat ehdottaneet, että maailman valtiot pitäisivät juhlapäivinä koko maapallolle yhteisiä luonnonkierron tapahtumia: [[kevätpäiväntasaus]]ta ja [[syyspäiväntasaus]]ta sekä [[talvipäivänseisaus]]ta ja [[kesäpäivänseisaus]]ta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.humanistsofutah.org/2006/ThatDamnedWoman_June-06.html | Nimeke=That Damned Woman! Remembering Madalyn Murray O'Hair | Tekijä=Smith, Sarah | Ajankohta=Kesäkuu 2006 | Julkaisija=Humanists of Utah | Viitattu=7.3.2010 | Kieli={{en}} }}</ref>
 
[[Rooman valtakunta|Roomalaiset]] viettivät [[Uusi vuosi|Uutta vuotta]] [[tammikuu]]n ensimmäisenä päivänä. Kristityt pyrkivät korvaamaan [[kalendae]]-juhlan nimeämällä sen uudelleen kristinuskoon liittyväksi pyhäpäiväksi, mutta mikään uusista nimistä ei vakiintunut korvaavaksi, ja uudenvuoden juhlinta on säilynyt maallisena.<ref name="AKA">{{Kirjaviite | Tekijä=Aurejärvi-Karjalainen, Anneli | Nimeke=Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-0-23761-2}}</ref>
=== Kevät ===
 
Suomessa [[Kristinusko|kristillinen]] [[pääsiäinen]] on sidottu viralliseen kalenteriin. Esimerkiksi kaupat pidetään kiinni pitkäperjantaina.<ref name="etkirja"/> Amerikan ateistit ja [[Atheist Alliance International|Kansainvälinen ateistiliitto]] pitävät vuosikokouksensa [[Pääsiäinen|pääsiäisenä]]. Tällä tavalla he sanojensa mukaan pystyvät hyödyntämään sen hankaluuden, että tämä [[Kristinusko|kristillinen]] juhla sotkee myös ateistien elämää.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.mysanantonio.com/news/metro/stories/MYSA041506.3B.athiestconfab.21b5e071.html | Nimeke=Atheists meeting in S.A. while others observe Easter | Ajankohta=14.4.2008 | Julkaisija=San Antonio Express-News | Viitattu=7.3.2010 | Julkaisu={{en}} }}</ref>
 
On muistutettu myös pääsiäisen ikävistä piirteistä. Aikaisemmin [[Noita|noitien]] ajateltiin tekevän tuhoja pääsiäisen aikaan, ja [[Noitavainot|noitavainoissa]] tapettiin ihmisiä.<ref name="etkirja"/> [[Pääsiäisnoita|Pääsiäisnoidat]] kaupallisessa tuotannossa [[Stereotyyppi|stereotyyppisesti]] esitettyinä on joidenkin mielestä myös tiedostamatonta pilkkaa [[Roviolla polttaminen|roviolla poltetuista]] vanhoista [[Tietäjä|tietäjänaisista]]. Kirkon toimesta heistä luotiin kuva rumina noita-akkoina.<ref>Kailo, Kaarina: Saunan mielenmaisema. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Heiskanen, Irma & Kailo, Kaarina (toim.) | Nimeke=Ekopsykologia ja perinnetieto | Sivu=260 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Green Spot | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-5459-04-7}}</ref>
 
[[Erkki Hartikainen#Suomen ateistiyhdistys|Suomen ateistiyhdistyksen]] taholta on todettu: ”Koska kukaan ei oikeasti nouse kuolleista ja astu kristittyjen taivaaseen, ainakin kaksi pääsiäispäivää voitaisiin poistaa valtioiden kalentereista. Jeesuksen olemassaolosta ei ole todisteita puhumattakaan siitä, että hänen ristiinnaulitsemisestaan olisi todisteita.” Vanhat lasten taikamenot kuten [[Virvonta|virpominen]], [[Pääsiäismuna|pääsiäismunat]], [[mämmi]], pääsiäiskananpojat ja niin edelleen voidaan säilyttää siinä missä [[Runebergintorttu|Runebergin tortutkin]].<ref name="etkirja">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et4.htm#mozTocId460222 | Nimeke=Pääsiäinen | Tekijä=Hartikainen, Erkki (päätoim.) | Julkaisu=Yhteisö ja ihmisoikeudet: Peruskoulun elämänkatsomustieto 4 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=7.3.2010}}</ref>
 
=== Kesä ===
 
Suomessa [[koulu]]jen kevätjuhlissa lauletaan kristillisen [[Suvivirsi]]-virren kolme ensimmäistä säkeistöä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=82&t=639&a=5600 | Nimeke=Suvivirsi | Tekijä=Rytsä, Paavo | Julkaisupaikka=Ylen Elävä arkisto | Viitattu=29.9.2009}}</ref> Koska suvivirsi ei sisällöltään uskonnollisena sovi uskonnottomien mielestä kaikkien koululaisten yhteisenä laulettavaksi, siitä on tehty sanoitukseltaan ei-uskonnollinen muunnelma, Suvilaulu.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.uskonnonvapaus.fi/lapset/suvivirsi.html | Nimeke=Suvivirrestä neutraali suvilaulu | Ajankohta=28.11.2004 | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Viitattu=29.9.2009}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2007_02/suvivirsi.html | Tekijä=Ollikainen, Marketta | Nimeke=Jo joutui armas aika | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=2/2007 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Viitattu=29.9.2009}}</ref>
 
Euroopassa on yleisesti vietetty [[kesäkuu]]ssa [[Kesäpäivänseisaus|kesäpäivänseisauksen]] lähellä [[juhannus]]ta, keskikesän juhlaa.<ref>Hakusana juhannus teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Factum: Uusi tietosanakirja. 3, Häb–kork | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Weilin & Göös | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-35-6642-0}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=82&t=460 | Nimeke=Juhannus – keskiyön auringon juhla | Julkaisija=Ylen Elävä arkisto | Viitattu=6.6.2010}}</ref>
 
=== Syksy ===
 
Syksyllä on juhlittu [[maanviljely]]skauden lopussa sadonkorjuun juhlaa. [[Keltit|Kelttiläisissä]] ja [[Anglosaksi|anglosaksisissa]] maissa juhla on [[samhain]] tai [[halloween]]. Suomessa syksyn juhla oli [[kekri]]: sana kekri merkitsi kansankielessä jonkin päättymistä. Syksyyn kuului kuolleiden muistaminen. Kristinuskon levitessä lähetystyöntekijöitä kehotettiin sulauttamaan kristittyjä tapoja [[pakana]]llisiin juhliin niiden kieltämisen sijasta, joten kristillinen [[pyhäinpäivä]] sijoitettiin tähän ajankohtaan.<ref name="Factum">{{Kirjaviite | Nimeke=Factum: Uusi tietosanakirja. 2, Dio–håv | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Weilin & Göös | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-35-6641-2}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.uta.fi/utain/2003s/14/5636.html | Nimeke=Vainajien saunaillasta tuli kynttilöiden ja kurpitsojen juhla | Tekijä=Vihavainen, Suvi | Ajankohta=30.10.2003 | Julkaisija=Utain | Viitattu=20.10.2010}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2003/2003-10-29/jkr/jkr1 | Nimeke=Sieluleipiä ja kepposia | Ajankohta=29.10.2003 | Julkaisu=Vantaan Lauri | Viitattu=20.10.2010}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlit.fi/juhlat/kekri/halloween.html | Nimeke=Halloween | Julkaisu=Kekri | Julkaisu=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Viitattu=20.10.2010}}</ref>
 
[[Syyspäiväntasaus]] on [[22. syyskuuta]] tai [[23. syyskuuta]]. Halloween on pyhäinpäivän aattona [[31. lokakuuta]]. Suomalaiseen kalenteriin pyhäinpäivä on kuitenkin 1950-luvulta lähtien merkitty liikkuvasti [[lauantai]]ksi 31.10.–6.11.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://almanakka.helsinki.fi/kaku/99_4.html#3 | Tekijä=Oja, Heikki (vastaava toim.) | Nimeke=Halloweenin päivämäärä on 31.10 | Julkaisu=Kalenterimaailman kuulumisia | Ajankohta=syksy 1999 | Julkaisija=Helsingin yliopiston almanakkatoimisto | Viitattu=20.10.2010}}</ref> Sanan halloween suomalaiseksi vastineeksi on ehdotettu sanoja ''marrasyö'', ''hallainyö'' tai ''kekrijuhla''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.nic.funet.fi/~magi/metsola/arkisto/juhlat/marras/ | Nimeke=Marras, marrasyö, kekri, samhain, halloween | Tekijä=Grönroos, Marko | Ajankohta=2000 | Viitattu=27.5.2009}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/HS-raadin+vastaukset+kysymykseen+Sopiiko+halloween+suomalaiseen+juhlaperinteeseen/1135250379364 | Nimeke=HS-raadin vastaukset kysymykseen: Sopiiko halloween suomalaiseen juhlaperinteeseen? | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=29.10.2009 | Viitattu=29.10.2009}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.mtv3.fi/helmi/kuudesaisti/artikkeli.shtml/2010/10/1213583 | Nimeke=Halloween – pakanajuhlia ja naamiaisia | Ajankohta=28.10.2010 | Julkaisupaikka=MTV3/Helmi | Julkaisija= | Viitattu=14.2.2011}}</ref>
 
=== Talvi ===
{{Katso myös|[[Joulun julkinen asema‎]]}}
[[Suomen kieli|Suomen kielen]] sana ''joulu'' ja ''juhla'' ovat [[Ruotsin kieli|ruotsalaisia]] tai [[Skandinavia|skandinaavisia]] [[Suomen kielen lainasanat|lainasanoja]].<ref>Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 183.</ref> Sana joulu tulee alun perin ennen kristinuskoa vietetyn [[Talvipäivänseisaus|talvipäivänseisauksen]] juhlan [[Germaaniset kielet|muinaisgermaanisesta]] nimestä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Häkkinen, Kaisa | Nimeke=Nykysuomen etymologinen sanakirja | Sivu=285 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2004 (4. painos 2007) | Tunniste=ISBN 951-0-27108-X}}</ref> Joulu on yleinen perhejuhla eri puolilla maailmaa.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen188"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vihrealanka.fi/uutiset/uskonto-pois-joulusta | Nimeke=Uskonto pois joulusta! | Tekijä=Sisättö, Vesa | Julkaisu=Vihreä lanka | Ajankohta=11.12.2009 | Viitattu=4.1.2011}}</ref>
 
Joulun ajankohta on muinaisen [[Roomalainen kalenteri|roomalaisen kalenterin]] talvipäivänseisauksen päivämäärä. Roomalaiset viettivät [[17. joulukuuta|17.]] ja [[23. joulukuuta]] välisenä aikana keskitalven [[Saturnalia]]-juhlaa. Talvipäivänseisauksena 25. joulukuuta oli [[Sol Invictus|Sol Invictuksen]] eli Voittamattoman auringon päivä. Kirkko yhdisti Sol Invictuksen päivän juhlat Jeesuksen syntymäjuhlaan 350-luvulla.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen188">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 188.</ref> Puhdasoppisuuteen pyrkivät kristilliset ryhmät ovat voineet vastustaa joulun viettoa epäkristillisenä.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen189">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 189.</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vihrealanka.fi/node/958 | Nimeke=Pakanan joulu | Tekijä=Tontti, Jarkko | Julkaisu=Vihreä lanka | Ajankohta=21.12.2007 | Viitattu=4.1.2011}}</ref>
Suomalaisen joulun ihanteisiin liittyvät [[kynttilä]]t, itsetehdyt jouluruuat, omatekoiset [[Joulukoristeet|koristeet]] ja [[joulusauna]].<ref name="Aurejärvi-Karjalainen189"/> [[Olki|Oljesta]] tehdyt koristeet tulevat [[kekri]]stä, sadonkorjuun juhlasta, jonka useat perinteet ovat siirtyneet jouluun.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen192">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 192.</ref>. Syksyn kekristä juontuu myös kuolleiden muistaminen, joka ilmenee nykyisin yleisenä hautakynttilöiden sytyttämisenä.<ref name="Aurejärvi-Karjalainen190">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 190.</ref> Jouluun liittyy [[Luettelo uskonnottomista joululauluista|uskonnottomia joululauluja]]. Muuta [[joulumusiikki]]a on esimerkiksi [[Pjotr Tšaikovski]]n [[baletti]] ''[[Pähkinänsärkijä]]''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.joulu.info/joululaulut/muu-joulumusiikki/ | Nimeke=Muu joulumusiikki | Julkaisija=Joulu.info | Viitattu=3.12.2009}}</ref>
 
[[Koulu]]jen joulujuhlissa on vanhastaan ollut [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon]] aseman vuoksi uskonnollista ohjelmaa. [[Opetushallitus]] toteaa, että kaikkien oppilaiden tulee voida osallistua juhlaan. Nykyisin usea koulu on erottanut uskonnollisen juhlan erilliseksi kokonaisuudeksi. Joulujuhla järjestetään kaikille kun taas joulukirkkoon menevät vain ne lapset, jotka kuuluvat samaan kirkkokuntaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/12/moni_koulu_pitaa_uskonnollisen_joulujuhlan_erikseen_2220052.html?origin=rss | Nimeke=Moni koulu pitää uskonnollisen joulujuhlan erikseen | Tekijä=Visala, Hanna | Ajankohta=14.12.2010 | Julkaisija=Ylen uutiset | Viitattu=25.12.2010}}</ref>
 
[[Uusi vuosi|Uutta vuotta]] on aikaisemmin juhlittu satokauden päätyttyä syksyllä, Suomessa aikaisemmin [[kekri]]nä. [[Rooman valtakunta|Roomalaiset]] alkoivat viettää uutta vuotta [[tammikuu]]n ensimmäisenä päivänä. Kristityt pyrkivät korvaamaan [[kalendae]]-juhlan nimeämällä sen uudelleen kristinuskoon liittyväksi pyhäpäiväksi, mutta mikään uusista nimistä ei vakiintunut korvaavaksi, ja uudenvuoden juhlinta on säilynyt maallisena.<ref name="AKA">{{Kirjaviite | Tekijä=Aurejärvi-Karjalainen, Anneli | Nimeke=Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-0-23761-2}}</ref>
 
== Elämänkaarijuhlat ==
Nykyaikana monet kirkkoon kuuluvat ovat tutkimuksissa ilmoittaneet kirkkoon kuulumisen syyksi sen, että kirkot tarjoavat palveluja elämän taitekohtien juhlissa.<ref name="Uskonnonvapaus_perhejuhlissa"/>
 
== Häät ==
 
[[Kuva:Human-etisk vielse.JPG|thumb|200px|Ulkona pidetty humanistinen häätilaisuus Norjassa.]]
Suomessa [[avioliitto]] voidaan lain mukaan solmia eräiden uskontokuntien suorittamana vihkimisenä tai siviilivihkimisenä eli siviiliviranomaisen vahvistamana avioliittona.<ref name="etkirja">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et7.htm#mozTocId793912 | Nimeke=Avioliiton solmiminen | Tekijä=Hartikainen, Erkki (toim.) | Julkaisu=Siveys ja todellisuus: Peruskoulun elämänkatsomustieto 7 | Ajankohta=5.2.2009 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys | Viitattu=5.12.2009}}</ref> Siviilivihkimisen toimittaa [[laamanni]], [[käräjätuomari]] tai [[henkikirjoittaja]]. Ennen vihkimistä avioliittoon aikovien on yhdessä pyydettävä avioliiton esteiden tutkintaa [[Maistraatti|maistraatilta]].<ref name="om">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/Esitteet/Avioliittolaki/Avioliitonsolmiminen | Nimeke=Avioliiton solmiminen | Julkaisija=Oikeusministeriö | Viitattu=5.12.2009}}</ref> Vihkimisellä tulee olla vähintään kaksi 15 vuotta täyttänyttä todistajaa. Todistajat voivat olla morsiusparin sukulaisia tai esimerkiksi maistraatin henkilökuntaa. Vihkimisessä kihlakumppaneiden tulee olla läsnä, ja heidän on vastattava myönteisesti heille tehtyihin kysymyksiin, minkä jälkeen vihkijä toteaa heidät aviopuolisoiksi.<ref name="avioliittolaki">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=avioliittolaki | Nimeke=Avioliittolain 19 § (16.4.1987/411) | Julkaisija=Finlex | Viitattu=5.12.2009}}</ref><ref name="om"/><ref name="naimisiin.info">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.naimisiin.info/haaopas/siviilivihkiminen.html | Nimeke=Siviilivihkiminen | Julkaisija=Naimisiin.info | Viitattu=4.1.2011}}</ref>
 
=== Avioliiton solmiminen ===
Todistajien läsnäollessa vihkijä lausuu vihittäville: ”Avioliiton tarkoituksena on perheen perustaminen siihen kuuluvien yhteiseksi parhaaksi sekä yhteiskunnan säilymiseksi. Avioliitto on tarkoitettu pysyväksi, jotta perheen jäsenet voisivat yhdessä luoda onnellisen kodin.” Kihlakumppaneilta kysytään erikseen seuraavaa (ensin mieheltä): ”Näiden todistajien läsnä ollessa kysyn Teiltä (nimi): tahdotteko ottaa tämän (nimi) aviovaimoksenne (aviomieheksenne) rakastaaksenne häntä myötä- ja vastoinkäymisissä?” (Vastaus: Tahdon) ”Vastattuanne näin myöntävästi teille esitettyyn kysymykseen totean teidät aviopuolisoiksi.” Jos sormuksia vaihdetaan, lausutaan: ”Ottakaa (nimi) liittonne merkiksi sormus mieheltänne (vaimoltanne).” Lopuksi ilmoitetaan: ”Teidät on nyt vihitty avioliittoon. Puolisoina olette keskenänne yhdenvertaiset. Osoittakaa avioliitossanne toinen toisillenne rakkautta ja keskinäistä luottamusta sekä toimikaa yhdessä perheen hyväksi.”<ref name="naimisiin.info"/>
Useissa maissa kuten Suomessa [[avioliitto]] voidaan lain mukaan solmia eräiden uskontokuntien suorittamana vihkimisenä tai siviilivihkimisenä eli siviiliviranomaisen vahvistamana avioliittona.<ref name="etkirja">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et7.htm#mozTocId793912 | Nimeke=Avioliiton solmiminen | Tekijä=Hartikainen, Erkki (toim.) | Julkaisu=Siveys ja todellisuus: Peruskoulun elämänkatsomustieto 7 | Ajankohta=5.2.2009 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys | Viitattu=5.12.2009}}</ref> Joissakin tapauksissa vihkijä voidaan myös kutsua vihkimään juhlapaikalle. Vihkikaavan lisäksi vihkijä saattaa pitää puheen tai lausua tilanteeseen sopivan runon. [[Häät|Häissä]] voivat puhua myös esimerkiksi ammattimainen juhlapuhuja. Juhlan koristelut ja perinteet ovat hääparin halujen mukaisia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hyvinkaanmaistraatti.fi/vinkkeja_vihkimisen_jarjestajille.htm | Nimeke=Käytännön vinkkejä häätilaisuuden järjestäjille | Julkaisija=Hyvinkään maistraatti | Viitattu=4.1.2011}}</ref><ref name="laitinen1">{{Lehtiviite | Tekijä=Laitinen, Jaana | Otsikko=Naimisiin ilman papin aamenta | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=6.11.2006}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Vain+seremonian+sis%C3%A4lt%C3%B6++erottaa+siviilih%C3%A4%C3%A4t+kirkollisista/HS20010716SI1YO02nls | Nimeke=Vain seremonian sisältö erottaa siviilihäät kirkollisista | Tekijä=Liukkonen, Johanna | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=16.7.2001 | Viitattu=4.1.2011}}</ref>
 
[[Samaa sukupuolta olevien avioliitto]] tai [[rekisteröity parisuhde]] on voimassa useissa maissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/7978495.stm | Nimeke=Sweden allows same-sex marriage | Ajankohta=2.4.2009 | Julkaisija=BBC | Viitattu=5.12.2009 | Kieli={{en}} }}</ref>
Vihkimisen jälkeen hääpari järjestää hääjuhlan koristeluineen ja perinteineen kuten haluaa. Pariskunta voi esimerkiksi vaihtaa juhlassa [[Vihkisormus|vihkisormuksia]] keskenään. Häävieraat voivat esimerkiksi allekirjoittaa todistuksen, jolla kukin lupaa tukea uutta avioparia myötä- ja vastoinkäymisissä.<ref name="laitinen1">{{Lehtiviite | Tekijä=Laitinen, Jaana | Otsikko=Naimisiin ilman papin aamenta | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=6.11.2006}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Vain+seremonian+sis%C3%A4lt%C3%B6++erottaa+siviilih%C3%A4%C3%A4t+kirkollisista/HS20010716SI1YO02nls | Nimeke=Vain seremonian sisältö erottaa siviilihäät kirkollisista | Tekijä=Liukkonen, Johanna | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=16.7.2001 | Viitattu=4.1.2011}}</ref>
 
=== Nimenanto ===
Henkikirjoittaja voidaan myös kutsua vihkimään juhlapaikalle. Vihkikaavan lisäksi vihkijä saattaa pitää puheen tai lausua tilanteeseen sopivan runon. Häissä voivat puhua myös esimerkiksi morsiusparin vanhemmat, isovanhemmat, kaaso, puhemies tai ammattimainen juhlapuhuja. Toimitukseen voi liittyä myös musiikkiesitys. Kokonaisuutena vihkijuhla voi muodostua esimerkiksi seuraavista aineksista: Morsiusparin tai morsiamen sisääntulo musiikin soidessa. Tervetulotoivotus ja johdanto. Lauluesitys tai lausuntaa. Vihkikaava puolisoiksi julistamiseen asti. Sormusten vaihto, suudelma. Vihkitodistus allekirjoitetaan ja luovutetaan hääparille. Vihkikaavan loppusanat. Vihkipari siirtyy onniteltavaksi.<ref name="naimisiin.info"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hyvinkaanmaistraatti.fi/vinkkeja_vihkimisen_jarjestajille.htm | Nimeke=Käytännön vinkkejä häätilaisuuden järjestäjille | Julkaisija=Hyvinkään maistraatti | Viitattu=4.1.2011}}</ref>
 
Nimiäiset tai nimenantojuhla on [[Lapsi|lapsen]] [[Nimi|nimenannon]] yhteydessä järjestettävä juhla.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> Tilaisuudessa lapsi esitellään suvulle ja perheystäville<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Nimen+paljastaminen+huipentaa+nimi%C3%A4iset/HS20080721SI1KA03v7u | Nimeke=Nimen paljastaminen huipentaa nimiäiset | Tekijä=Moilanen, Kaisu | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=21.7.2008 | Viitattu=22.8.2009}}</ref>. Nimiäisiin saatetaan kutsua ulkopuolinen puhuja tai puhuja voi olla sukulainen tai ystävä.<ref name="AKA"/>
Uusimmissa maistraateissa on juhlavia vihkihuoneita. Ne ovat kuitenkin varsin pieniä, noin 10–20 hengen hääseurueen saleja. Käräjäoikeuden istuntosaliin voi sopia yli 50 henkeä.<ref name="naimisiin.info"/> Pääosa siviilivihkimisistä tapahtuu Suomessa maistraatin tiloissa virka-aikana, mutta monet parit ovat toivoneet myös mahdollisuutta maistraatin tilojen ja virka-ajan ulkopuoliseen vihkimiseen.<ref name="voipio">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/liitto/vaino_voipio | Nimeke=Väinö Voipio -palkinto | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Viitattu=26.5.2010}}</ref> Siviilivihkimisten osuus on lisääntynyt tasaisesti 1989-luvun puolivälistä lähtien. Yli 40 prosenttia vihkimisistä on maistraatin suorittamia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.aamuposti.fi/Uutiset/Arkisto/2008/07/26/Maistraattiin-asteleva-pari-haluaa-juhlia-vain-pienen-piirin-kesken | Nimeke=Maistraattiin asteleva pari haluaa juhlia vain pienen piirin kesken | Tekijä=Brotkin, Anna | Julkaisu=Aamulehti | Ajankohta=26.7.2008 | Viitattu=10.9.2010}}</ref>
 
=== Aikuistuminen ===
[[Hyvinkää]]n maistraatti ja sen henkilökunta sai Vapaa-ajattelijain liiton vuoden 2009 [[Väinö Voipio -palkinto|Väinö Voipio -tunnustuspalkinnon]] ”pitkäjänteisestä sekä ansiokkaasta palvelutyöstä suomalaisten siviilihääparien hyväksi”. Perusteluissa sanottiin: ”Poikkeuksellisen palvelualttiilla asenteellaan, joustavuudellaan virka-ajan ja -paikan ulkopuolisiin vihkimisiin sekä panoksellaan vihkiseremonioiden juhlavuuteen ja henkilökohtaisuuteen Hyvinkään maistraatin henkilökunta on osaltaan merkittävästi ollut edistämässä katsomusten tasa-arvoa Suomessa.”<ref name="voipio"/>
 
[[Nuoruus|Nuoria]] [[Aikuisuus|aikuisuuteen]] valmistavaa koulutusta on järjestetty uskonnottomien järjestöjen toimesta 1800-luvulta alkaen.<ref>Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 118–128.</ref> [[Saksa]]lainen aikuistumiskoulu eli [[Jugendweihe]] päätetään juhlalla. Osallistuneille on annettu kunniakirja ja lahja, esimerkiksi rintakoru.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et7.htm#mozTocId551406 | Nimeke=Aikuistuminen | Tekijä=Hartikainen, Erkki (päätoim.) | Julkaisu=Siveys ja todellisuus: Peruskoulun elämänkatsomustieto 7 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys | Viitattu=1.6.2010}}</ref> Jugendweihe käydään 13–14-vuotiaana.<ref name="Deutsche Welle">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dw-world.de/dw/article/0,1564,1516020,00.html | Nimeke=A Secular Rite of Passage | Tekijä=Walker, Tamsin | Julkaisu=DW-World.de | Ajankohta=14.3.2005 | Julkaisija=Deutsche Welle | Viitattu=27.8.2007 | Kieli={{en}} }}</ref> [[Human-Etisk Forbund|Norjan humanistiliitto]] on järjestänyt aikuistumiskursseja vuodesta 1951 saakka. Vuonna 2006 yli 10&nbsp;500 nuorta eli noin 17&nbsp;% ikäluokasta kävi humanistisen aikuistumiskoulun.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.human.no/templates/Page____221.aspx | Nimeke=Konfirmasjon | Ajankohta=28.1.2004 | Julkaisija=Human-Etisk Forbund | Viitattu=27.8.2007 | Kieli={{no}} }}</ref> Vastaavia aikuistumiskouluja on järjestetty myös muissa [[Skandinavia]]n maissa pienemmässä mittakaavassa.<ref name="Niemelä"/>
[[Samaa sukupuolta olevien avioliitto]] on sallittu useissa maissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/7978495.stm | Nimeke=Sweden allows same-sex marriage | Ajankohta=2.4.2009 | Julkaisija=BBC | Viitattu=5.12.2009 | Kieli={{en}} }}</ref> [[Suomi|Suomessa]] kahden samaa sukupuolta olevan henkilön on mahdollista solmia välilleen [[rekisteröity parisuhde]]. Myös Suomessa avioliittolakia on ehdotettu muutettavaksi sukupuolista riippumattomaksi.<ref name="Tynkkynen">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.orastynkkynen.fi/?p=650 | Nimeke=Rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain kumoamisesta ja avioliittolain muuttamisesta | Tekijä=Tynkkynen, Oras | Ajankohta=3.4.2009 | Julkaisija=Oras Tynkkynen.fi | Viitattu=5.12.2009}}</ref>
 
Suomessa [[Prometheus-leirin tuki|Prometheus-leirin tuki ry]] järjestää uskonnottomien nuorten aikuistumisleirejä.<ref name="Niemelä">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.evl.fi/kkh/ktk/rippikoul.htm | Nimeke=Rippikoulu ja Prometheus-leiri aikuistumisriitteinä | Tekijä=Niemelä, Kati | Julkaisija=Kirkon tutkimuskeskus | Viitattu=26.8.2007}} Julkaistu teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Kuure, Tapio & Vuori, Mika & Gissler, Mika (toim.) | Nimeke=Viattomuudesta vimmaan: Lapsuudesta nuoruuteen -siirtymävaiheen tarkastelua | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nuorisotutkimusverkosto: Nuorisoasiain neuvottelukunta: Stakes | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-33-1303-4}}</ref> [[Prometheus-leiri]] käydään yleensä kahdeksannen tai yhdeksännen luokan jälkeen, 14–15-vuotiaana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.protu.fi/leirit/esite/ | Nimeke=Prometheus-leirit kesällä 2009 | Julkaisija=Prometheus-leirin tuki ry | Viitattu=10.3.2009}}</ref> Leirin tavoitteena on rohkaista nuoria pohtimaan asioita, hahmottamaan ja kehittämään omaa [[elämänkatsomus]]taan, kunnioittamaan itseään ja muita sekä ottamaan vastuun itsestään ja maailmasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.protu.fi/yhdistys/periaatteet.html | Nimeke=Prometheus-leiritoiminnan periaatteet | Julkaisija=Prometheus-leirin tuki ry | Viitattu=28.7.2007}}</ref> Leirin lopuksi järjestetään juhla, johon leiriläisten perheenjäsenet voivat osallistua. Juhlassa leiriläiset saavat päähänsä seppeleen ja kaulaansa Prometheus-korun.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.protu.fi/leirit/kysyttya.html#6 | Nimeke=Mikä on Prometheus-koru? | Julkaisija=Prometheus-leirin tuki ry | Viitattu=1.6.2010}}</ref>
[[Vuoden 1734 laki|Vuoden 1734 lain]] mukaan avioliitto oli aina solmittava kirkollisella vihkimisellä. Siviilivihkiminen tehtiin lailliseksi vasta vuonna [[1917]] annetulla erillislailla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.naimisiin.info/haaopas/naimisiin.html | Nimeke=Naimisiin ennen wanhaan | Tekijä=Kaivola, Terttu | Julkaisija=Naimisiin.info | Viitattu=5.12.2009}}</ref>
 
=== NimiäisetHautajaiset ===
 
{{Pääartikkeli|[[Nimiäiset]]}}
Nimiäiset tai nimenantojuhla on [[Lapsi|lapsen]] [[Nimi|nimenannon]] yhteydessä järjestettävä juhla.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> Tilaisuudessa lapsi esitellään suvulle ja perheystäville, ja sen tärkeimpänä osuutena on lapsen nimen julkistaminen<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Nimen+paljastaminen+huipentaa+nimi%C3%A4iset/HS20080721SI1KA03v7u | Nimeke=Nimen paljastaminen huipentaa nimiäiset | Tekijä=Moilanen, Kaisu | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=21.7.2008 | Viitattu=22.8.2009}}</ref>. Lapsen vanhemmat päättävät hyvin vapaasti juhlan paikan ja tilanteen. Nimiäisiin saatetaan kutsua ulkopuolinen puhuja tai puhuja voi olla sukulainen tai ystävä.<ref name="AKA"/> Vuonna 2010 arviolta joka viides suomalainen vauva saa nimensä uskonnottomasti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2010/04/18/Joka+viides+vauva+saa+nimen+ilman+pappia/201028853347/4 | Nimeke=Joka viides vauva saa nimen ilman pappia | Julkaisu=Kouvolan sanomat | Ajankohta=18.4.2010 | Viitattu=10.9.2010}}</ref>
 
Nimenantojuhla voi mennä esimerkiksi seuraavasti. Lapsi puetaan juhlamekkoon. Juhlapuhuja, vanhemmat tai kummi pitää puheen. Äiti julkistaa lapsen nimen ja isä laskee vauvan päähän kukkaseppeleen. Vieraat allekirjoittavat onnentoivotuksen lapselle. Lapselle voidaan myös istuttaa oma [[puu]]. Kahvitarjoilu ja pienet lahjat ovat yleisiä.<ref name="laitinen1"/>
[[Tiedosto:KuutsaloProtuKeskustelu.JPG|250px|thumb|right|Keskustelua Prometheus-leirillä.]]
 
== Aikuistuminen ==
 
[[Kuva:Prometheus-koru.jpg|120px|thumb|Prometheus-koru.]]
 
{{Pääartikkeli|[[Uskonnoton aikuistumiskoulutus]]|[[Prometheus-leiri]]}}
[[Nuoruus|Nuoria]] [[Aikuisuus|aikuisuuteen]] valmistavaa koulutusta on järjestetty uskonnottomien järjestöjen toimesta 1800-luvulta alkaen.<ref>Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 118–128.</ref> [[Saksa]]lainen aikuistumiskoulu eli [[Jugendweihe]] päätetään juhlalla. Osallistuneille on annettu kunniakirja ja lahja, esimerkiksi rintakoru.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/et7.htm#mozTocId551406 | Nimeke=Aikuistuminen | Tekijä=Hartikainen, Erkki (päätoim.) | Julkaisu=Siveys ja todellisuus: Peruskoulun elämänkatsomustieto 7 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys | Viitattu=1.6.2010}}</ref> Jugendweihe käydään 13–14-vuotiaana.<ref name="Deutsche Welle">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dw-world.de/dw/article/0,1564,1516020,00.html | Nimeke=A Secular Rite of Passage | Tekijä=Walker, Tamsin | Julkaisu=DW-World.de | Ajankohta=14.3.2005 | Julkaisija=Deutsche Welle | Viitattu=27.8.2007 | Kieli={{en}} }}</ref> [[Human-Etisk Forbund|Norjan humanistiliitto]] on järjestänyt aikuistumiskursseja vuodesta 1951 saakka. Vuonna 2006 yli 10&nbsp;500 nuorta eli noin 17&nbsp;% ikäluokasta kävi humanistisen aikuistumiskoulun.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.human.no/templates/Page____221.aspx | Nimeke=Konfirmasjon | Ajankohta=28.1.2004 | Julkaisija=Human-Etisk Forbund | Viitattu=27.8.2007 | Kieli={{no}} }}</ref> Vastaavia aikuistumiskouluja on järjestetty myös muissa [[Skandinavia]]n maissa pienemmässä mittakaavassa.<ref name="Niemelä"/> Suomessa [[Vapaa-ajattelijain liitto]] järjesti vuonna 1984 kaksipäiväisen elämänkatsomusleirin, jonka tavoitteena oli tarjota elämänkatsomuksellisia virikkeitä uskonnottomille nuorille. Kokeilu ei saanut jatkoa.<ref name="Niemelä"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ateistit.fi/lehdet/vistos.pdf | Nimeke=Visiosta tosioon: Vapaa-ajattelijain liiton vaiheista vuosina 1998–2003 | Tekijä=Sundström, Kimmo | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=1/2003 | Viitattu=1.6.2010 | Tiedostomuoto=PDF}}</ref>
 
Vuonna 1990 perustettiin uskonnottomien nuorten aikuistumisleirejä järjestämään [[Prometheus-leirin tuki|Prometheus-leirin tuki ry]].<ref name="Niemelä">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.evl.fi/kkh/ktk/rippikoul.htm | Nimeke=Rippikoulu ja Prometheus-leiri aikuistumisriitteinä | Tekijä=Niemelä, Kati | Julkaisija=Kirkon tutkimuskeskus | Viitattu=26.8.2007}} Julkaistu teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Kuure, Tapio & Vuori, Mika & Gissler, Mika (toim.) | Nimeke=Viattomuudesta vimmaan: Lapsuudesta nuoruuteen -siirtymävaiheen tarkastelua | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nuorisotutkimusverkosto: Nuorisoasiain neuvottelukunta: Stakes | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-33-1303-4}}</ref> Leiri käydään yleensä kahdeksannen tai yhdeksännen luokan jälkeen, 14–15-vuotiaana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.protu.fi/leirit/esite/ | Nimeke=Prometheus-leirit kesällä 2009 | Julkaisija=Prometheus-leirin tuki ry | Viitattu=10.3.2009}}</ref> Vuonna 2008 leirin kävi lähes 1000 nuorta eli noin 1,5&nbsp;% ikäluokasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kotkanpesa.net/protu/protu-ukk.php | Nimeke=Protu-UKK | Julkaisija=Kotkanpesä | Viitattu=3.10.2009}}</ref> Nimensä Prometheus-leiri on saanut [[kreikkalainen mytologia|kreikkalaisen jumaltaruston]] [[Prometheus]]-titaanilta, joka varasti tulen jumalilta ja antoi sen ihmisille. Leirin tavoitteena on rohkaista nuoria pohtimaan asioita, hahmottamaan ja kehittämään omaa [[elämänkatsomus]]taan, kunnioittamaan itseään ja muita sekä ottamaan vastuun itsestään ja maailmasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.protu.fi/yhdistys/periaatteet.html | Nimeke=Prometheus-leiritoiminnan periaatteet | Julkaisija=Prometheus-leirin tuki ry | Viitattu=28.7.2007}}</ref> Leirin lopuksi järjestetään juhla, johon leiriläisten perheenjäsenet voivat osallistua. Juhlassa leiriläiset saavat päähänsä tuoreista oksista tai kukista tehdyn seppeleen ja kaulaansa [[Hopea|hopeisen]] Prometheus-korun, jonka taakse on kaiverrettu leiriläisen nimi, leiripaikka ja leirin päättymispäivä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.protu.fi/leirit/kysyttya.html#6 | Nimeke=Mikä on Prometheus-koru? | Julkaisija=Prometheus-leirin tuki ry | Viitattu=1.6.2010}}</ref> Perhejuhlassa saatetaan esimerkiksi sytyttää ystävyyden kynttilät, soittaa juhlan päähenkilön mielimusiikkia ja pitää puheita siinä suhteessa kuin nuori haluaa<ref name="laitinen1"/>.
 
== Hautajaiset ==
 
=== Hautausohjekortti ===
 
[[Vapaa-ajattelijain liitto]], [[Suomen humanistiliitto]] ja Pro-seremoniat ovat julkaisseet mukana pidettävän hautausohjekortin ja täydentävän yksityiskohtaisen lomakkeen, joilla kortin haltija voi kertoa läheisilleen, kuinka hän on halunnut hoidettavan kuolemaansa ja hautajaisiinsa liittyvät asiat. Hautausohjekortin esikuvana on terveysjärjestöjen ”Lahja Elämälle” -[[elinsiirtokortti]]. Tarkoituksena on, että luottokortin kokoisena kulkee haltijansa lompakossa, jolloin omaiset ja hoitohenkilökunta löytävät sen tarvittaessa ja näiden on helpompi tietää kuinka toimia vainajan toiveiden mukaisesti.<ref name="siviilihautajaiset.fi">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.siviilihautajaiset.fi/ | Selite=Sivut ”Tahdon siviilihautajaiset” ja ”Milloin siviilihautajaiset?” | Nimeke=Siviilihautajaiset.fi | Viitattu=12.12.2009}}</ref>
 
Taustalla on järjestöjen mukaan se, että hoitolaitosten perinteisistä käytänteistä osa on uskontoon sidonnaisia ja siten ristiriidassa monen hoidettavan oman vakaumuksen kanssa, ja usein potilaalta itseltään ei voida kysyä hänen tahtoaan. Kortin avulla hoitajat voivat korvata tilanteeseen sopimattoman toimen muulla. Kirjallinen tahdonilmaus on avuksi myös silloin, jos joku omaisista pyytäisi kirkollista ruumiinsiunausta, vaikka vainaja ei ollut kirkkokunnan jäsen. Tällöin papin ei tarvitse ryhtyä päättelemään pelkästään omaisten kertoman varassa, olisiko vainaja sittenkin toivonut kirkollista siunausta. Mikäli pappi siunaisi vainajan tietäen toimituksen olevan vastoin tämän eläessään ilmaisemaa vakaumusta, hän rikkoisi Kirkkojärjestystä.<ref name="siviilihautajaiset.fi"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931055 | Nimeke=Kirkkojärjestys 8.11.1991/1055 v. 1993 | Julkaisija=Finlex | Viitattu=12.12.2009}}</ref>
 
Kortin julkaisijoiden mukaan hautajaisjärjestelyjen tulee perustua vainajan omaan tahtoon ja vakaumukseen. Uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyys tai jäsenyyden puuttuminen olisi luontevin ensisijainen tahdonilmaus. Julkaisijat toivovat, että tämä periaate vakiintuisi käytännöksi ja että hautausohjekortti ”osaltaan auttaisi ihmisiä kunnioittamaan toistensa katsomusoikeuksia silloinkin, kun nämä eivät enää itse ole niitä puolustamassa”.<ref name="siviilihautajaiset.fi"/> Julkaisevien tahojen mukaan epäselvyyttä uskonnottomien kohtelusta on ollut myös viranomaisilla. Esimerkiksi ulkomailla tapahtuneen suuronnettomuuden kaikille uhreille on järjestetty lentokentällä kristillinen muistohetki, vaikka tilastollisesti on todennäköistä, että osa heistä oli uskonnottomia. Kriisitilanteen käsittely ei saisi automaattisesti olla kristillistä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Sauvala, Milka | Otsikko=Uskonnottomat kaipaavat tiloja siviilihautajaisiin | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=29.6.2005}}</ref>
 
=== Kuolinilmoitus ===
 
Perinteisiä uskonnottomien tunnuksia [[Kuolinilmoitus|kuolinilmoituksissa]] ovat [[Väestörekisteri|siviilirekisteriin]] kuuluvien lehvä sekä [[Vapaa-ajattelijain liitto|vapaa-ajattelijoiden]] liekkimalja.<ref name="Aurejärvi_158">Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 158.</ref> [[Kristinusko]]on viittaavan [[risti]]n käyttämistä uskonnottomien kuolinilmoituksessa pidetään sopimattomana. Suomessa ristikuviot ovat olleet vanhastaan runsaassa käytössä, koska sanomalehdet ovat säädelleet tiukasti ilmoituksia ja niiden kuva-aiheiden valikoimaa. [[Ruotsi]]ssa ilmoitukset ovat monimuotoisempia.<ref name="Aurejärvi_158"/> Kuva-aiheista ovat Suomessa usein käytössä esimerkiksi [[Kukka|kukat]] kuten [[kielo]] sekä [[Lintu|linnut]] kuten [[joutsenet|joutsen]].<ref name="Tunnukset">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.savonsanomat.fi/asiakaspalvelu/ilmoitukset/kuolinilmoitus-ja-surukiitos/article38135.ece?token=-547155152 | Nimeke=2-palstan kuolinilmoitusten ristit ja tunnukset | Julkaisija=Savon sanomat | Viitattu=16.11.2009}}</br>{{Verkkoviite | Osoite=http://asiakaspalvelu.hs.fi/documents/5/kuolinilmoitusristit_ja_tunnukset.pdf | Nimeke=Kuolinilmoitusten ristit ja tunnukset | Julkaisija=Helsingin sanomat | Viitattu=16.11.2009 | Tiedostomuoto=PDF}}</br>{{Verkkoviite | Osoite=http://www2.ess.fi/kuolinilmoitus/img/Kuolinilm_ESS.pdf | Nimeke=Kuolinilmoitukset | Julkaisija=Etelä-Suomen sanomat | Sivu=3 | Viitattu=16.11.2009 | Tiedostomuoto=PDF}}</br>{{Verkkoviite | Osoite=https://www.aamulehti.fi/palvelut/kuolinilmoitukset/mallitjahinnat.shtml | Nimeke=Kuolinilmoitukset | Julkaisija=Aamulehti | Selite=PDF-tiedostot Risti, Tunnukset ja Koristekuvat | Viitattu=16.11.2009}}</ref> Esikristilliseen [[Suomalainen kansanperinne|suomalaiseen kansanperinteeseen]] viittaa esimerkiksi [[Vene|veneaihe]], etenkin [[soutuvene]] tai [[ruuhi]].<ref name="Aurejärvi_158"/>
 
=== Saatto- ja muistotilaisuus ===
 
Uskonnottomat hautajaiset jakautuvat saattohetkeen ja muistotilaisuuteen.<ref name="Laitinen">{{Lehtiviite | Tekijä=Laitinen, Jaana | Otsikko=Naimisiin ilman papin aamenta | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=6.11.2006}}</ref> Saattohetkeen kuuluu perinteisesti [[musiikki]]a, [[Puhe|saattopuhe]] ja kukkatervehdykset.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Saari, Susanna | Otsikko=Saattohetki on kaunis ilman siunaustakin | Julkaisu=Kaleva | Ajankohta=24.2.2008}}</ref> Uskonnollisesta hautauksesta uskonnoton tilaisuus eroaa siinä, että uskonnolliset piirteet kuten ristit, [[Virsi|virret]] ja uskonnollinen puhe ovat poissa.<ref name="Saarinen"/>
 
Musiikkia soitetaan esimerkiksi [[Urut|uruilla]], [[piano]]lla, [[sello]]lla tai [[huilu]]lla. Usein tilaisuus alkaa musiikilla. Tämän jälkeen tulee kukkien lasku arkulle. Ennen saattopuhetta voidaan soittaa musiikkia tai laulaa yhdessä.<ref name="Laitinen"/> Yleistä saattohetken musiikkia on [[Tomaso Albinoni|Albinonin]] Adagio tai [[Johann Sebastian Bach|Bachin]] [[Orkesterisarjat (Bach)|Air]]. Ohjelmassa voi olla vainajan suosikkikappaleita ja hänen elämäänsä liittyvää musiikkia. Suomessa suosittuja muistotilaisuuden kappaleita ovat esimerkiksi [[Rakastan elämää]], [[Ystävän laulu]] ja [[Elämälle kiitos]].<ref name="Saarinen">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/1824608/muistojuhla-ilman-uskonrituaaleja | Nimeke=Muistojuhla ilman uskonrituaaleja | Tekijä=Saarinen, Taina | Julkaisu=Kansan uutiset | Ajankohta=26.3.2009 | Viitattu=16.12.2009}}</ref> Tämän jälkeen kutsuttu puhuja tai omainen pitää aattopuheen. Loppusoiton jälkeen vainaja jätetään saattotilaan odottamaan tuhkaukseen vientiä tai saatetaan hautaan.<ref name="Laitinen"/>
 
Muistotilaisuuden aloituksena vieraat esimerkiksi voivat sytyttää tuikkukynttilät isolle tarjottimelle. Muistotilaisuudessa tarjotaan kahvi ja ystävät voivat kertoa muistojaan vainajasta. Vainajan elämään liittyviä valokuvia tai muistopöytä voi olla esillä.<ref name="Laitinen"/>
 
Vainajan tuhka voidaan sirotella luontoon. Ruumishautausta varten Vapaa-ajattelijain liiton jäsenyhdistykset ovat pitäneet yllä useita pieniä [[Hautausmaa|hautausmaita]] tuhkansirottelualueiden ohella. Vapaa-ajattelijain liitto on vaatinut, että [[Kunta|kunnat]] tai [[Maakunta|maakunnat]] perustaisivat [[Hautausmaa|hautausmaita]] ja niiden yhteyteen tiloja saattohetkiä varten. Rahoitus tähän saataisiin lopettamalla [[yhteisövero]]n maksaminen [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|luterilaiselle kirkolle]].<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Salomaa, Janne | Otsikko=Hautaan ilman pappia | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=14.9.2008}}</ref> [[Helsinki|Helsingissä]] [[Hietaniemen krematorio]]lla on kaksi hautausmaan yhteydessä sijaitsevaa saattotilaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Uskonnottomat+kaipaavat+tiloja+siviilihautajaisiin/HS20050629SI1KA02666 | Nimeke=Uskonnottomat kaipaavat tiloja siviilihautajaisiin | Tekijä=Sauvala, Milka | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=29.6.2005 | Viitattu=4.1.2011}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2009-01-30,104:2:590438,1:0:0:0:0:0 | Nimeke=Espoossa uskonnottomien saattotilaisuudet vain taivasalla | Tekijä=Savolainen, Anne | Julkaisu=Turun sanomat | Ajankohta=30.1.2009. | Viitattu=4.1.2011}}</ref>
 
== Katso myös ==
* [[Häät]]
* [[Juhla]]
* [[Luettelo uskonnottomista joululauluista]]
* [[Suvivirsi#Suvilaulu|Suvilaulu]]
* [[Uskonnottomuus]]
 
== Lähteet ==
Rivi 122 ⟶ 44:
=== Viitteet ===
{{viitteet|sarakkeet}}
 
== Aiheesta muualla ==
{{Wikiaineisto-rivi|Kirjallisuutta juhlien järjestämisestä|Kirjallisuutta juhlien järjestämisestä}}
{{Wikikirjasto|Juhlakirja/Uskonnottomat juhlat|Uskonnottomat juhlat}}
* [http://www.pro-seremoniat.fi/ Pro-seremoniat].
* [http://www.protu.fi/ Prometheus-leirin tuki ry].
* Kari Saari: [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/tapakult1.html Uskonnoton tapakulttuuri]. Teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Vapaa-ajattelijan käsikirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-98702-1-0}}
* [http://www.et-opetus.fi/images/juhlat/uskomattomat-ry-paasiainen2009.pdf Pääsiäinen – yhteinen juhla]. Uskomattomat ry – ET-lasten vanhempainyhdistys, 2009. (PDF)
* Tarja Kovanen: [http://www.viikkosavo.fi/pdf//200793/11VISA0119P0.pdf Koulun joulujuhla muuttuu helposti kaikille sopivaksi]. Viikkosavo 1.12.2007. (PDF)
 
[[Luokka:Uskonnoton tapakulttuuri| ]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Uskonnoton_tapakulttuuri”