Ero sivun ”Ernst Löfström” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SeppVei (keskustelu | muokkaukset)
Lähde + lisätietoja
Rivi 2:
'''Ernst Berthold Löfström''' (käytti myös äitinsä sukunimeä '''Toll'''<ref>Kansallisbiografia [http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/6231/ Löfström, Ernst Berthold (1865 - 1937)]</ref>, [[31. toukokuuta]] [[1865]] [[Viipuri]] – [[5. tammikuuta]] [[1937]] [[Helsinki]]) oli [[kenraalimajuri]], joka nimitettiin [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] aikana [[Tampereen taistelu|Tampereen valtaamisen]] jälkeen [[Savo]]ssa ja [[Karjala]]ssa taistelleen valkoisten [[Itäarmeija]]n komentajaksi. Länsiarmeijaa komensi [[Martin Wetzer]].
 
Löfströmin vanhemmat olivat everstiluutnantti Lars Herman Löfström ja Catharina Eugenia Alexandra Toll. Hän kävi [[Haminan kadettikoulu]]n [[1877]]-[[1885]] ja palveli Semenovin kaartissa, jossa yleni [[1906]] everstiksi ja [[1912]] rykmentinkomentajaksi. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] alkupuolen taisteluissa Löfströmin rykmentti menestyi niin, että hän sai Yrjön-miekan ja Yrjön-ristin ja hänet ylennettiin kenraalimajuriksi vuonna [[1914]]. Tuolloin hän sai komennettavakseen kaartinrykmentin ja [[1917]] ensin projaatin ja sitten divisioonan.
Löfström käytti sisällissodassa nimeä Toll siksi, että hänen perheensä oleskeli sodan aikana [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]]. Näin haluttiin varmistaa, että hänen perhettään ei voitaisi yhdistää [[Valkoinen Armeija|Valkoisen armeijan]] kenraaliin. Toimenpide vietiin niin pitkälle, että hänestä käytettiin hänen soturinimeään myös yksityisissä keskusteluissa.<ref>Hjalmarson 1920, s. 33.</ref>
 
Suomeen Löfström tuli vuonna [[1918]]. Hän käytti sisällissodassa nimeä Toll siksi, että hänen perheensä oleskeli sodan aikana [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]]. Näin haluttiin varmistaa, että hänen perhettäänperhettä ei voitaisi yhdistää [[Valkoinen Armeija|Valkoisen armeijan]] kenraaliin. Toimenpide vietiin niin pitkälle, että hänestä käytettiin hänen soturinimeään myös yksityisissä keskusteluissa.<ref>Hjalmarson 1920, s. 33.</ref> Löfström johti muun muassa [[Varkaus|Varkauden]] valtausta, samoin kuin [[Viipuri]]n valtauksen jälkeisiä sotatoimia, joiden jälkeen hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi.
Löfström yleni [[jalkaväenkenraali]]ksi asti.
 
Löfström toimi jalkaväen tarkastajana [[1919]]-[[1928]], vuonna [[1927]] hänet ylennettiin [[jalkaväenkenraali]]ksi. Puolustusneuvoston jäsenenä hän toimi 1927-1928, ja lisäksi useissa eri puolustusalan komiteoissa. Löfströn julkaisi vuonna [[1931]] teoksen ''Ledningen av Östarméns operationer i Karelen 1918''. Hänen puolisonsa vuodesta [[1900]] oli Katarina Mikhailoff (k. [[1947]]).
 
== Lähteet ==
* Hjalmarson, Harald: ''Sotamuistoni Suomesta'', WSOY: Porvoo 1920.
* [http://www.kansallisbiografia.fi/kenraalit/?gid=262 Löfström, Ernst Berthold] – Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917
* {{kirjaviite| Tekijä=Ilmari Heikinheimo| Vuosi= 1955 | Nimike= Suomen elämäkerrasto| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Julkaisupaikka=Helsinki }} Sivu 482.
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
 
{{Tynkä/Sotilas}}
 
{{DEFAULTSORT:Löfström, Ernst}}