Ero sivun ”Kuriilit” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
taisi luopua San Franciscon rauhassa kaikista saarista, mutta kanta on myöhemmin muuttunut |
→Historia: siirretty yksityiskohdat Kuriilien kiistaan |
||
Rivi 17:
[[Tiedosto:Demis-kurils-russian names.png|thumb|300px|Japanin ja Venäjän hallitsemien alueiden rajalinjat vuodesta 1855 (Shimodan sopimus), 1875 (Pietarin sopimus) ja 1945 alkaen. Japani on vaatinut rajan palauttamista vuoden 1855 linjalle.]]
Helmikuussa 1855 solmitussa Venäjän ja Japanin välisessä [[Shimodan sopimus|Shimodan sopimuksessa]] valtioiden raja Kuriileilla määriteltiin Iturupin ja Urupin saarten välillä kulkevaksi, linjalle johon Japani on nykyaikanakin vaatinut rajaa palautettavaksi. Sahalinin hallinta jäi kuitenkin ratkaisematta. Ratkaisua yritettiin 1860-luvulla etsiä mm. vaihtokaupoilla joihin sisältyi Kuriilien saaria.
Rivi 26 ⟶ 24:
Venäjälle epäonnisessa [[Venäjän-Japanin sota|Venäjän-Japanin sodassa]] Japani sai lisäksi haltuunsa Sahalinin saaren eteläosan vuonna 1905 solmitulla [[Portsmouthin sopimus|Portsmouthin sopimuksella]]. Ensimmäisessä maailmansodassa Venäjä ja Japani olivat liittolaisia. Sittemmin Venäjän seuraajavaltio Neuvostoliitto kuitenkin ilmoitti vuonna 1925, ettei se tunnusta vuoden 1905 Portsmouthin sopimuksen sitä kohtaa, minkä mukaan Etelä-Sahalin siirtyi Japanille.
[[Toinen maailmansota|Toisessa maailmansodassa]] Neuvostoliitto oli pitkään puolueeton Japanin suhteen. Sodan loppuvaiheessa [[Jaltan konferenssi]]ssa 1945 Britannia, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kuitenkin sopivat, että Neuvostoliitto voisi ottaa haltuunsa Kuriilit ja Etelä-Sahalinin, mikäli se yhtyisi Japanin vastaiseen sotaan. Saksan antauduttua Neuvostoliitto liittyi sotaan Japania vastaan 9. elokuuta 1945. Japani antautui jo 14. elokuuta, ja Neuvostoliitto otti koko Kuriilien saariston haltuunsa 5. syyskuuta mennessä. Alueesta muodostettiin [[Habarovskin aluepiiri]]n kuulunut Etelä-Sahalinin piiri vuonna 1947. ▼
▲Toisessa maailmansodassa Neuvostoliitto oli pitkään puolueeton Japanin suhteen. Sodan loppuvaiheessa [[Jaltan konferenssi]]ssa 1945 Britannia, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kuitenkin sopivat, että Neuvostoliitto voisi ottaa haltuunsa Kuriilit ja Etelä-Sahalinin, mikäli se yhtyisi Japanin vastaiseen sotaan. Saksan antauduttua Neuvostoliitto liittyi sotaan Japania vastaan 9. elokuuta 1945. Japani antautui jo 14. elokuuta, ja Neuvostoliitto otti koko Kuriilien saariston haltuunsa 5. syyskuuta mennessä. Alueesta muodostettiin [[Habarovskin aluepiiri]]n kuulunut Etelä-Sahalinin piiri vuonna 1947.
Liittoutuneiden ja Japanin välisessä [[San Franciscon rauhansopimus|San Franciscon rauhansopimuksessa]] 1951 Japani suostui luopumaan kaikista aluevaatimuksista, jotka koskevat Sahalinin saarta ja Kuriileja. Se ei kuitenkaan ole katsonut neljän eteläisen saaren, [[Iturup]]in, [[Kunashir]]in, [[Shikotan]]in ja [[Habomai]]n, kuuluvan Kuriileihin vaan omaan pohjoiseen Hatton territorioonsa, eikä näiden saaren asemasta ole vieläkään päästy yksimielisyyteen. Neuvostoliitto itse ei tuolloin allekirjoittanut San Franciscon sopimusta Japanin kanssa.
== Saaret ==
|