Versio 13. helmikuuta 2011 kello 18.36 muokkaa Mikko Paananen (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 62 813 muokkausta taisi luopua San Franciscon rauhassa kaikista saarista, mutta kanta on myöhemmin muuttunut ← Vanhempi muutos		Versio 13. helmikuuta 2011 kello 20.46 muokkaa kumoa Kotlas (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 9 142 muokkausta →‎Historia: siirretty yksityiskohdat Kuriilien kiistaan Uudempi muutos →
Rivi 17: [[Tiedosto:Demis-kurils-russian names.png\|thumb\|300px\|Japanin ja Venäjän hallitsemien alueiden rajalinjat vuodesta 1855 (Shimodan sopimus), 1875 (Pietarin sopimus) ja 1945 alkaen. Japani on vaatinut rajan palauttamista vuoden 1855 linjalle.]] ~~===Ensimmäiset jaot===~~ Helmikuussa 1855 solmitussa Venäjän ja Japanin välisessä [[Shimodan sopimus\|Shimodan sopimuksessa]] valtioiden raja Kuriileilla määriteltiin Iturupin ja Urupin saarten välillä kulkevaksi, linjalle johon Japani on nykyaikanakin vaatinut rajaa palautettavaksi. Sahalinin hallinta jäi kuitenkin ratkaisematta. Ratkaisua yritettiin 1860-luvulla etsiä mm. vaihtokaupoilla joihin sisältyi Kuriilien saaria. Rivi 26 ⟶ 24: Venäjälle epäonnisessa [[Venäjän-Japanin sota\|Venäjän-Japanin sodassa]] Japani sai lisäksi haltuunsa Sahalinin saaren eteläosan vuonna 1905 solmitulla [[Portsmouthin sopimus\|Portsmouthin sopimuksella]]. Ensimmäisessä maailmansodassa Venäjä ja Japani olivat liittolaisia. Sittemmin Venäjän seuraajavaltio Neuvostoliitto kuitenkin ilmoitti vuonna 1925, ettei se tunnusta vuoden 1905 Portsmouthin sopimuksen sitä kohtaa, minkä mukaan Etelä-Sahalin siirtyi Japanille. [[Toinen maailmansota\|Toisessa maailmansodassa]] Neuvostoliitto oli pitkään puolueeton Japanin suhteen. Sodan loppuvaiheessa [[Jaltan konferenssi]]ssa 1945 Britannia, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kuitenkin sopivat, että Neuvostoliitto voisi ottaa haltuunsa Kuriilit ja Etelä-Sahalinin, mikäli se yhtyisi Japanin vastaiseen sotaan. Saksan antauduttua Neuvostoliitto liittyi sotaan Japania vastaan 9. elokuuta 1945. Japani antautui jo 14. elokuuta, ja Neuvostoliitto otti koko Kuriilien saariston haltuunsa 5. syyskuuta mennessä. Alueesta muodostettiin [[Habarovskin aluepiiri]]n kuulunut Etelä-Sahalinin piiri vuonna 1947. ▼ ~~===Toisen maailmansodan aluemuutokset===~~ ▲Toisessa maailmansodassa Neuvostoliitto oli pitkään puolueeton Japanin suhteen. Sodan loppuvaiheessa [[Jaltan konferenssi]]ssa 1945 Britannia, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kuitenkin sopivat, että Neuvostoliitto voisi ottaa haltuunsa Kuriilit ja Etelä-Sahalinin, mikäli se yhtyisi Japanin vastaiseen sotaan. Saksan antauduttua Neuvostoliitto liittyi sotaan Japania vastaan 9. elokuuta 1945. Japani antautui jo 14. elokuuta, ja Neuvostoliitto otti koko Kuriilien saariston haltuunsa 5. syyskuuta mennessä. Alueesta muodostettiin [[Habarovskin aluepiiri]]n kuulunut Etelä-Sahalinin piiri vuonna 1947. Japani ei ole hyväksynyt Neuvostoliiton suorittamaa saarten haltuunottoa, eikä maiden välillä ole tämän takia solmittu rauhansopimusta maailmansodan jälkeen. Liittoutuneiden ja Japanin välisessä San Franciscon rauhansopimuksessa 1951 Japani suostui luopumaan kaikista aluevaatimuksista, jotka koskevat Sahalinin saarta ja Kuriileja. Neuvostoliitto ei allekirjoittanut San Franciscon sopimusta Japanin kanssa, johtuen siitä että Maon Kiinaa ei otettu osalliseksi neuvotteluihin, ja sopimus luovutti osan Japanin alueista (mm. [[Okinawa]]n) Yhdysvalloille. ~~On väitetty että Yhdysvallat suostui San Franciscon sopimuksessa Kuriilien luovuttamisesta Neuvostoliitolle vastineeksi siitä että se sai itse alueita [[Mikronesia]]sta.<ref name="times"/>~~ ~~===Neuvostoliiton ja Japanin neuvottelut 1955–1956===~~ Vuonna 1955 Japani ja Neuvostoliitto aloittivat neuvottelut Lontoossa, joissa Japania edusti [[Shunichi Matsumoto]]. Kylmän sodan lienytyksen hengessä Neuvostoliitto suostui luovuttamaan Shikotanin ja Habomain saaret Japanille vastineeksi rauhansopimuksesta. Matsumoto oli vaatinut näitä, koska ennen sotaa ne eivät olleet kuuluneet Kuriileihin vaan [[Hokkaidō]]n alueeseen.<ref name="times"/> Liittoutuneiden ja Japanin välisessä [[San Franciscon rauhansopimus\|San Franciscon rauhansopimuksessa]] 1951 Japani suostui luopumaan kaikista aluevaatimuksista, jotka koskevat Sahalinin saarta ja Kuriileja. Se ei kuitenkaan ole katsonut neljän eteläisen saaren, [[Iturup]]in, [[Kunashir]]in, [[Shikotan]]in ja [[Habomai]]n, kuuluvan Kuriileihin vaan omaan pohjoiseen Hatton territorioonsa, eikä näiden saaren asemasta ole vieläkään päästy yksimielisyyteen. Neuvostoliitto itse ei tuolloin allekirjoittanut San Franciscon sopimusta Japanin kanssa. 27. elokuuta 1955 Matsumoto sai Tokiosta uudet ohjeet, joiden mukaan kahden saaren palautus Japanille ei riittänyt, vaan hän sai tehtäväksi vaatia kaikkia. Syyksi vaatimusten muuttumiseen on väitetty ulkoministeri [[Mamoru Shigemitsu]]a, joka pyrki sabotoimaan pääministeri [[Ichiro Hatoyama]]n pyrkimystä parantaa suhteita Neuvostoliittoon, ja Yhdysvaltain ulkoministeri [[John Foster Dulles]]ia, joka oli tiukka antikommunisti ja uhkasi ottaa Okinawan pysyvästi Yhdysvalloille, jos Neuvostoliiton kanssa päätäisiin sopimukseen.<ref name="times"/> ~~Vuoden~~Vasta vuosina 1955–1956 käytyjen Lontoon neuvottelujen päätteeksi annettiin Neuvostoliiton ja Japanin yhteinen julistus, joka päätti sodan maiden välillä, ja ne solmivat diplomaattiset suhteet. Julistukseen jäi muoto, jossa Neuvostoliitto lupasi luovuttaa Shikotanin ja Habomain saaret Japanille vastineeksi solmittavaksi aiotusta rauhansopimuksesta.<ref name="times">{{verkkoviite\|Osoite=http://search.japantimes.co.jp/print/opinion/eo2005/eo20050324gc.htm \|Julkaisija=Tha Japan Times\|Nimeke=Northern Territories dispute highlights flawed diplomacy}}</ref> Rauhansopimusta ei kuitenkaan vieläkään ole solmittu, ja eteläisten saarten asema on yhä kiistan alla. == Saaret ==

Ero sivun ”Kuriilit” versioiden välillä