[[Platon]]in esittämä perinteinen tiedon määritelmä kuuluu ”hyvin perusteltu tosi käsitys”. Jotta siis esitetty väite olisi tietoa, sen on oltava 1) tosi ja 2) perusteltu. Niin sanotussa heikossa tiedon määritelmässä kohta 2 on poistettu, eli väite on tietoa, jos se on tosi.<ref name="Goldman"/> Platonin näkemys tiedosta oli [[Metafysiikka|metafyysinen]]. Kaikki tieto on hänen mukaansa olemassa [[Ideaoppi|ideoiden eli yleisten ominaisuuksien todellisuudessa]], ja todellista tietoa voidaan luonnollisessa todellisuudessa johtaa vain [[Päättely|päättelemällä]]. Platonin oppilas [[Aristoteles]] katsoi nykyaikaisen tieteen tavoin, että uutta tietoa voidaan tuottaa [[Empirismi|kokemusperäisesti]] todellisuutta havainnoimalla. [[René Descartes]] esitti teoksessaan ''[[Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta]]'', että on ehkä olemassa jonkinlainen ilkeä kaikkivoipa pahahenki, ”pettävä jumala”, joka tuottaa yksilölle sen havainnot, jotka antavat täysin virheellisen kuvan todellisuudesta. Samaten demoni voi hypnotisoida ihmisen uskomaan vääriä laskuja oikeiksi, joten edes matemaattiset totuudet eivät välttämättä pidä paikkaansa.
{{Sitaatti|Kun näet nyt tiedän, että itse kappaleitakaan ei varsinaisesti havaita aisteilla eikä kuvittelukyvyllä, vaan ainoastaan ymmärryksellä, ja että havainto ei johdu koskettamisesta tai näkemisestä vaan yksinomaan ymmärtämisestä, oivallan kirkkaasti, että en voi havaita mitään helpommin taikka ilmeisemmin kuin mieleni.|Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta, s. 44}}
