Ero sivun ”Tieto” versioiden välillä

'''Tieto''' on [[filosofia]]n [[tietoteoria]]n perinteisen määritelmän mukaan [[oikeutusteoriaOikeutusteoria|hyvin perusteltu]] [[totuusTotuus|tosi]] [[uskomuskäsitys]]. Tämä tiedon määritelmä on peräisin [[Platon]]in ''[[Theaitetos (dialogi)|Theaitetos]]''-dialogista. Niin kutsutun heikon määritelmän mukaan [[propositioPropositio|väittämä]] (propositio) on tietoa, jos se on tosi.<ref name="Goldman">{{Kirjaviite | Tekijä=Goldman, Alvin I. | Nimeke=Knowledge in a social world | Julkaisupaikka=Oxford | Julkaisija=Clarendon | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 0-19-823777-4 | Kieli={{en}} }}</ref>

[[Tietoteoria]] on filosofian osa-alue, joka tutkii tietoa ja sitä, mitä voimme tietää. [[Tieteenfilosofia]] on laajempi filosofian osa-alue, joka tutkii tieteellisen tiedon perusteita..<ref janame="Hetemäki">{{Kirjaviite pohjaa| Tekijä=Hetemäki, Ilari (toim.) | Nimeke=Filosofian sanakirja | Sivu=204, 205 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-0-23766-3}}</ref>

''Nykysuomen etymologisen sanakirjan'' mukaan suomen kielen verbi ''tietää'' johtuu vanhemmasta ''[[tie]]''-sanasta. Sana on alun perin merkinnyt 'tuntea tie' tai 'seurata jälkien muodostamaa uraa'. Tämän suppean merkityksen kautta sana on kehittynyt myöhemmin tarkoittamaan selontekoa asioista yleisemmin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Häkkinen, Kaisa | Nimeke=Nykysuomen etymologinen sanakirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-0-27108-X}}</ref> Suomen kielen tietoa merkitsevä sana on moniselitteinen. Tieto-sanalla saatetaan viitata tietoon, [[informaatio]]on, [[data]]an tai [[tosiasia]]an, jotka esimerkiksi [[englanninEnglannin kieli|englannissa]] ovat selkeästi eri sanoja.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimeke=Informaatio, tieto ja yhteiskunta: Filosofinen käsiteanalyysi | Selite=5. täydennetty painos (1. painos: Valtion painatuskeskus, 1989) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-37-1997-9}}</ref><!--

4. [[Intuitio|Intuitiivisella]] tiedolla on tarkoitettu toisaalta välitöntä tietämistä, kuten esimerkiksi aistitietoa, mutta myös sisäistä intuitiota, välitöntä ymmärrystä. Monet keksinnöt ja tieteelliset oivallukset perustuvat intuitiiviseen tietoon eli välittömään yhtäkkiseen asian ymmärtämiseen.-->

[[Platon]]in esittämä klassinenperinteinen tiedon määritelmä kuuluu ''”hyvin perusteltu tosi uskomus”''käsitys”. Jotta siis esitetty väite olisi tietoa, sen on oltava 1) tosi ja 2) perusteltu.<ref>[http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/0viestinta/tiedotusoppi/johdatusviestintatieteisiin/luento2.4.html Luento 2: 2.4. Tiedon käsite]</ref> Niin sanotussa heikossa tiedon määritelmässä kohta 2 on poistettu, eli väite on tietoa, jos se on tosi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijäname="Goldman, Alvin I. | Nimeke=Knowledge in a social world | Julkaisupaikka=Oxford | Julkaisija=Clarendon | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 0-19-823777-4 | Kieli={{en}} }}<"/ref> Platonin näkemys tiedosta oli [[Metafysiikka|metafyysinen]]. Kaikki tieto on hänen mukaansa olemassa ideamaailmassa[[Ideaoppi|ideoiden eli yleisten ominaisuuksien todellisuudessa]], ja todellista tietoa voidaan meidänluonnollisessa todellisuudessammetodellisuudessa johtaa vain [[Päättely|päättelemällä]]. Platonin oppilas [[Aristoteles]] katsoi moderninnykyaikaisen tieteen tavoin, että uutta tietoa voidaan tuottaa empiirisesti[[Empirismi|kokemusperäisesti]] maailmaatodellisuutta havainnoimalla. [[René Descartes]] esitti teoksessaan ''[[Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta]]'', että on ehkä olemassa jonkinlainen ilkeä kaikkivoipa demoni, pettävä jumala (''deus deceptor'')pahahenki, joka tuottaa subjektilleyksilölle sen havainnot, jotka antavat täysin virheellisen kuvan todellisuudesta. Samaten demoni voi hypnotisoida meidätihmisen uskomaan vääriä laskuja oikeiksi, joten edes matemaattiset totuudet eivät välttämättä pidä paikkaansa.

Descartes ei siis pitänyt havaintoa luotettavana tiedonlähteenä subjektista riippumattomasta todellisuudesta, vaan ainoa luotettava tiedon lähde on rationaalinenjärkiperäinen päättely. Kaikkeen [[Havainto|havainnointiin]] liittyy hänen mukaansa usko aistien ja muistin totuudenmukaisuuteen, koska havaitun todellisuuden todenperäisyyttä ei voida todistaa.<ref>[{{Verkkoviite | Osoite=http://www.helsinki.fi/hum/hist/yhd/julk/arviot/desc2.html | Nimeke=Intiimi johdatus moderniin mieleen | Tekijä=Lemetti, Juhana | Julkaisu=Historiallisia Arvostelujaarvosteluja | Ajankohta=10/2002: | Viitattu=13.2.2011}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Descartes, –René | Nimeke=Teokset II] [http2://oregonstate Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta; Kirjeitä 1640–1641 | Selite=Suomentaneet ja selitykset laatineet Tuomo Aho ja Mikko Yrjönsuuri.edu/instruct/phl302/texts/descartes/meditations/meditations.html MeditationsJohdannon onkirjoittanut FirstLilli Philosophy]Alanen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-662-848-6}}</ref>

{{Wikiaineisto|Kirjallisuutta tiedosta ja tietoteoriastatieteenfilosofiasta}}