Ero sivun ”Ydinreaktio” versioiden välillä

1 184 merkkiä lisätty ,  11 vuotta sitten
pyritty parantamaan ja hieman laajentamaan artikkelia
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
(pilkun viilausta)
(pyritty parantamaan ja hieman laajentamaan artikkelia)
[[File:Binding energy curve - common isotopes.svg|thumb|Ytimien [[sidosenergia]] [[massaluku|massaluvun]] funktiona. Kuvaajasta näkyy muun muassa, että fuusio tuottaa helposti enemmän energiaa kuin fissio]]
'''Ydinreaktio''' on prosessi, jossa [[atomiydin]] muuttuu toiseksi törmätessään yhteen toisen ytimen tai hiukkasen kanssa (vrt. [[kemiallinen reaktio]]). Mikäli törmäyksessä ei tapahdu muutoksia ytimessä, ei kyseessä ole ydinreaktio vaan [[elastinen sironta]]. Jos taas ydin hajoaa spontaanisti ilman törmäystä, on kyseessä [[radioaktiivinen hajoaminen]]. Tunnetuimpia esimerkkejä ydinreaktioista ovat ovat [[fissio]] ja [[fuusio]]. Muunlaisia ydinreaktioita hyödynnetään ydinfysiikan tutkimuksessa, ja niitä tapahtuu myös luonnossa, esimerkiksi [[kosminen säteily|kosmisten säteiden]] osuessa ilmakehään.
'''Ydinreaktio''' on prosessi, jossa [[atomi]]en [[atomiydin|ytimet]] hajoavat tai yhdistyvät. Ydinreaktioita ovat fissio ja fuusio sekä ytimen [[radioaktiivisuus|radioaktiivinen]] hajoaminen. Prosessi voi käynnistyä neutronipommituksesta. Ydinreaktio tuottaa runsaasti [[energia]]a, jonka takia sitä sovelletaan energiantuotannossa. Jos ydinreaktio ei ole hallittu, vapauttaa se erittäin nopeasti valtavia määriä energiaa. Tätä ominaisuutta hyödynnetään [[ydinase|ydinpommeissa]].
 
==Erilaisia ydinreaktioita==
[[Fissio]]ssa raskas ydin hajoaa kahdeksi kevyemmäksi. Samassa vapautuu energiaa ja [[neutroni|neutroneita]], jotka jatkavat reaktiota. Fissiotuotteet ovat usein erittäin radioaktiivisia, ja ovat siksi ympäristöuhka. Fissiota käytetään nykyaikaisissa [[ydinvoimala|ydinvoimaloissa]].
[[Fissio]]ssa ydin hajoaa kahdeksi tai useammaksi kevyemmäksi ytimeksi joko spontaanisti tai [[absorptio|absorboituaan]] törmäävän hiukkasen, esimerkiksi [[neutroni]]n. Käytössä olevien [[ydinvoima|ydinvoimaloiden]] energiantuotanto perustuu hallittuna [[ketjureaktio]]na etenevään fissioon. Hallitsematonta fissioketjureaktiota käytetään [[ydinase]]issa.
 
[[FuusioreaktioFuusio]]ssa kaksi kevyttä ydintä yhdistyy yhdeksi raskaammaksi vapauttaen energiaa ja neutroneita,pienempiä jotka jatkavat reaktiotahiukkasia. Fuusiosta[[Fuusioreaktori]]sta on kaavailtu tulevaisuuden energiaratkaisua, mutta laboratorio-oloissa ei ole pystytty toteuttamaan pitkää, hallittua fuusioreaktiota. [[Tähti|TähdetTähtien]] tuottavatsäteily energiaaon peräisin fuusioreaktioista, jotka muuttavat vetyä heliumiksi ja tähden elinkaaren myöhemmissä vaiheissa myös raskaammiksi alkuaineiksi (ks. [[tähden nukleosynteesi]]). [[Vetypommi]]n toiminta perustuu fissiopommilla vedynkäynnistettävään fuusioreaktioissafuusioreaktioon.
 
Spallaatio on ydinreaktio, jossa ytimeen osuva suurienerginen hiukkanen pirstoo ytimestä ulos useita pienempiä palasia tai hajottaa koko ytimen pienemmiksi palasiksi.
 
Siirtoreaktioissa kahden törmäävän ytimen välillä tapahtuu nukleonien vaihtoa. Ensimmäinen tarkoituksellisesti aikaansaatu ydinten [[transmutaatio]] vuonna 1919 on esimerkki tällaisesta reaktiosta.
 
[[Epäelastinen sironta|Epäelastisessa sironnassa]] ytimeen törmäävä hiukkanen luovuttaa ytimelle energiaa ja virittää sen siten jollekin [[viritystila]]lleen. Tarkastelemalla esimerkiksi [[protoni]]en, [[elektroni]]en tai [[alfahiukkanen|alfahiukkasten]] siroamista ytimistä saadaan tietoa esimerkiksi ytimen muodosta, koosta ja viritystiloista.
 
== Katso myös ==
15

muokkausta