Ero sivun ”Toimintakyky” versioiden välillä

11 merkkiä lisätty ,  11 vuotta sitten
pEi muokkausyhteenvetoa
==Toimintakyky terveystutkimuksessa==
 
Terveystutkimuksen lähestymistapaa toimintakyvyn käsitteeseen kuvaa mainiosti Seppo Koskisen (2004) kuvaus toimintakyvystä hyvinvointi-indikaattorina: {{sitaatti|Ihmisen toimintakyky kuvaa hänen kykyään suoriutua eri tehtävistä tietyssä ympäristössä. Toimintakyvyn mittaamiseen on viime vuosikymmeninä kiinnitetty yhä enemmän huomiota muun muassa WHO:n työssä. Toimintakyvyn rajoittuminen voi johtua sairaudesta tai iän mukana tapahtuvasta suorituskyvyn heikkenemisestä. Myös ympäristö vaikuttaa toimintakykyyn: saman tehtävän suorittaminen voi olla helppoa jossakin ympäristössä, mutta toisissa olosuhteissa tehtävästä suoriutuminen voi olla hankalaa. Toimintakyvyn rajoitukset voivat vähentää yksilön autonomiaa ja hyvinvointia, ja lisäksi ne voivat kuormittaa palvelujärjestelmää yksilön tarvitessa apua suoriutuakseen välttämättömistä tehtävistään. Toimintakykyä – kuten sairastavuuttakin – voidaan mitata sekä henkilön omaan tai hänen läheisensä ilmoitukseen perustuen että omasta ilmoituksesta riippumattomien mittausten avulla. Molemmilla menetelmillä on omat käyttötarkoituksensa. Yleisimmin käytettyjä, omaan ilmoitukseen perustuvia toimintakykymittareita ovat päivittäistoiminnoista (esimerkiksi pukeutuminen, peseytyminen, ruoanvalmistus) suoriutumista koskevat kysymykset ja niiden yhdistelmät. Näköä, kuuloa, liikkumiskykyä, muistia ja monia muita toimintakyvyn ulottuvuuksia voidaan arvioida sekä omaan ilmoitukseen että ulkopuolisen mittaajan saamiin tuloksiin tukeutuen. Väestön toimintakyvyn kehityksestä on hyvin vähän objektiivisiin mittauksiin perustuvaa tietoa, mutta Terveys 2000-tutkimuksen mukaan itse ilmoitettu toimintakyky on Suomessa selvästi kohentunut viimeksi kuluneiden parin vuosikymmenen aikana. Esimerkiksi puolen kilometrin kävely vaikeuksitta sujuu yhä useammalta aikuiselta.}}pimppaloora
 
==Toimintakyky kuntoutuksessa==
Rekisteröitymätön käyttäjä