Ero sivun ”Idiomi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Idiomi''' on ilmaus, jonka alkuperäismerkitys on [[metafora|metaforisen]] eli vertauskuvallisen käytön kautta sumentunut, ja jolle on muotoutunut uusi itsenäinen merkitys. Idiomien määrittely yksiselitteisesti on vaikeaa, koska usein raja sen ja muiden kielellisten ilmiöiden kuten [[kollokaatio]]iden, metaforien ja [[sananlasku]]jen välillä on häilyvä. Tyypillisesti idiomi on kuitenkin vähintään kaksisanainen ilmaus, jonka merkitys ei tule selkeästi ilmi siihen kuuluvien sanojen kirjallisella tulkinnalla (esimerkiksi sanonta että jokin asia on '[[kuuma peruna]]').
 
Syitä idiomien käyttöön voi olla useita: niiden avulla on mahdollista ilmaista erityisiä lisävivahteita, niitä voidaan käyttää kiertoilmauksina vaikeille asioille, ja usein yhdellä idiomilla voidaan ilmaista merkityksiä, joiden kirjaimelliseen selittämiseen kuluisi useampi virke.<ref>Mäntylä, K: "Vieraan kielen idiomit -- banaaninkuoria vai helmiä?". Kokoelmassa Alanen, R. Dufva, H. & Mäntylä, K. (toim.): "Näkökulmia kieleen ja kielenkäyttöön", s. 153. Jyväskylän yliopisto, 2006.</ref>
Rivi 5:
Kieliä tutkittaessa voidaan huomata, että kenties ymmärrettävästäkin syystä idiomit kuvaavat usein tapahtumia, joihin liittyy selkeä tunnelataus. Niillä on siis [[affektiivisuus|affektiivinen]] sävy, ja kuten todettu, ne ovat usein kuvaavia {{lähde}}. Assosiatiivisten [[sivumerkitys|sivumerkityksien]] vuoksi idiomien käyttöön yksinkertaisemman sanan sijasta saattaa liittyä myös halveksuntaa tai leikkisyyttä.
 
Osa idiomeista on täysin '''[[opaakki|opaakkeja]]''' eli läpinäkymättömiä, mikä tarkoittaa sitä, ettei kokonaisuuden merkitys ole pääteltävissä ilmauksen yksittäisten sanojen merkityksistä. Tämä johtuu juuri vertauskuvallisesta käytöstä. Ilmauksia, joiden merkitys puolestaan on pääteltävissä osiensa perusteella, kutsutaan '''[[transparentti|transparenteiksi]]''' eli läpinäkyviksi. Esimerkkinä läpinäkyvyydestä käy esimerkiksi se, että suomalaisellekin saattaa valjeta, mitä tarkoittaa kun englantilainen sanoo ''jonkun jäävän kiinni verta kynsien alla'', vaikka suomenkielinen vastine 'jäädä kiinni rysän päältä' ei vastaa rakenteeltaan [[englantienglanninkielinen|englanninkielistä]]laista.
 
Idiomit ovat kuitenkin yleensä kieli- ja kulttuurisidonnaisia, joten vieraan kielen idiomeja voi olla vaikea ymmärtää. Idiomeja ei yleensä voi kääntää sanasta sanaan, vaikka useissa kielipareissa onkin idiomeja, jotka ovat sanastoltaan ja merkitykseltään hyvinkin samanlaisia. Idiomeja lienee kaikissa kielissä, ja monet niistä juontavat juurensa todella kauaksi historiaan. Toisin kuin [[sananlasku]]t, jotka ovat kokonaisia virkkeitä tai puheenvuoroja, idiomit ovat tyypillisesti vain muutaman sanan sanaliittoja. Metaforan eli vertauskuvan ja idiomin raja puolestaan on melko häilyvä, sillä vallalla olevan ajatusmallin mukaan idiomi on vakiintunut metafora. Tällöin metaforan ja idiomin välille muodostuu jatkumo, jolla ilmaukset liikkuvat vakiintuessaan metaforapäästä idiomeihin. Esimerkkejä alun perin metaforina olleista idiomeista lienee luontevinta etsiä erisnimiä sisältävistä idiomeista: ''tehdä konoset'' tarkoittaa oksentamista, ja vakiintui yleiseen käyttöön mahdollisesti lehdistön tai urheiluselostajien edesauttamana sen jälkeen, kun kävelijä Valentin Kononen oksensi Helsingin EM-kisoissa urheilusuorituksensa aikana.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Idiomi