Ero sivun ”Bill Ranford” versioiden välillä

Ei muutosta koossa ,  10 vuotta sitten
p
(lk)
p (→‎NHL-ura: typo)
Ranford aloitti kauden 1986–87 [[AHL]]-joukkue [[Moncton Golden Flames]]issa kolmella voitto-ottelulla, joiden jälkeen hänet nostettiin loppukaudeksi Bruinsin edustusjoukkueeseen. Bruinsin valmentajavaihdoksen yhteydessä Ranfordin peliaika kuitenkin väheni ja hänet siirrettiin seuraavaksi kaudeksi [[Edmonton Oilers]]iin vaihtokaupassa [[Andy Moog]]iin. Oilers voitti Stanley Cupin 1988 maalivahtinaan [[Grant Fuhr]]. Ranfordille ei kertynyt peliaikaa playoff-otteluissa, ja suuri osa kaudesta kului muutenkin AHL-joukkue [[Maine Mariners]]issa.
 
Kaudella [[NHL-kausi 1988–1989|1988–89]] Ranford ei enää pudonnut edustusjoukkueesta alempiin sarjoihin, vaan pelasi Oilersissa 25 NHL-ottelua, joista voitti 15. Hänen ehkä paras kautensa oli kuitenkin seuraava kausi [[NHL-kausi 1999–19901989–1990|1989–90]], jolloin hän korvasi loukkantumisista kärsineen Fuhrin ja vei joukkueensa aina Stanley Cup -voittoon asti. Ranford sai [[Conn Smythe Trophy]]n, eli playoff-otteluiden parhaan pelaajan palkinnon. Ranford jatkoi joukkueessa myös kuuden seuraavan kauden ajan, kuitenkin ilman erityistä menestystä. Kesken kauden [[NHL-kausi 1995–1996|1995–96]] hänet kaupattiin takaisin Bostoniin.
 
Ranford ei vieläkään pelannut Bostonissa kokonaista kautta, vaan kesken kauden [[NHL-kausi 1996–1997|1996–97]] hänet vaihdettiin usean pelaajan vaihtokaupassa [[Washington Capitals]]iin. Samassa kaupassa Washingtoniin siirtyivät [[Adam Oates]] ja [[Rick Tocchet]], toiseen suuntaan [[Jason Allison]], [[Anson Carter]] ja [[Jim Carey]]. Ranford pelasi Capitalsissa myös kauden [[NHL-kausi 1997–1998|1997–98]], jolloin Capitals hävisi Stanley Cup -finaaleissa [[Detroit Red Wings]]ille suoraan neljässä ottelussa. Seuraava kausi kului [[Tampa Bay Lightning]]issa ja Detroitissa. Ura päättyi Edmontoniin seuraavaksi kaudeksi tehdyn paluun jälkeen 34-vuotiaana.
20 866

muokkausta