Ero sivun ”Rafael Erich” versioiden välillä

4 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
typo
(typo)
Vuoden 1918 alussa Erich oli Suomen viralliseksi Berliinin edustajaksi nimetyn [[Edvard Hjelt]]in apulaisena. [[Suomen sisällissota|Sisällissodan]] alettua he allekirjoittivat omavaltaisesti Suomen nimissä Saksan kanssa yhteistyösopimuksen, joka oikeutti saksalaisten maahantunkeutumisen ja sitoi Suomen talouden epäedullisella tavalla Saksan tarvikkeidentoimittajaksi. [[Nuorsuomalainen puolue|Nuorsuomalaisten]] oikeistoon lukeutunut Erich tuki vahvasti monarkiasuuntausta ja puolusteli eduskunnan vallan kaventamista kuninkaan hyväksi, mutta vältti pahimman kompromettoitumisen ollessaan kuitenkin sivussa Suomen tapahtumista. Vuonna 1919 hänet valittiin kokoomuksen kansanedustajaksi, jona hän toimi kaksi kautta, vuoteen 1924. Keväällä 1920 hänestä tuli Suomen pääministeri porvarilliseen kokoomushallitukseen. Keskustapolitiikan hallitsemalla vaalikaudella [[Erichin hallitus]] muodosti poikkeuksen, sillä oikeisto haluttiin sitoa [[Tarton rauha]]nneuvotteluihin. Erichiä poliittisesti lähimpänä olevien ryhmien avoin tyytymättömyys "häpeärauhaan" teki hänen asemansa hankalaksi, joten hänen hallituksensa tärkein saavutus saattoi pikemminkin olla pahin isku hänen poliittiselle uralleen. Hallitus löysi ratkaisun myös [[Ahvenanmaa]]n kysymykseen. Hallitus kaatui virkamiesten palkkakysymykseen istuttuaan runsaan vuoden, eikä Erich palannut enää ministeriksi vaan siirtyi diplomaattiuralle.
 
Oltuaan jo useamman vuoden ulkoministeriön palkkalistoilla Erich nimitettiin 1926 Suomen lähettilääksi [[Bern]]iin ja pysyväksi edustajaksi [[Kansainliitto]]on. Hän uskoi tuolloin Kansainliittoon ja [[Locarnon sopimussopimukset|Locarnon sopimukseensopimuksiin]] rauhan takaajana ja kannatti Suomen turvaamiseksi "Pohjoisen Locarnon" (Pohjois- ja Itämerenmaiden rauhansopimus- ja välitystuomioistuinjärjestelmän) luomista, mikä ei kuitenkaan toteutunut. Erich siirtyi 1928 lähettilääksi [[Tukholma]]an ja 1936 [[Rooma]]an. Hän menetti 1930-luvulla uskonsa Kansainliittoon ja siirtyi kannattamaan ensin puolustusliittoa Ruotsin kanssa ja sitten vähä vähältä Saksaan nojaavaa ulkopolitiikkaa. Vuosina 1938–1939 hän oli [[Haag]]in pysyvän kansainvälisen tuomioistuimen vakinainen tuomari.
 
Erich nimitettiin [[Uppsala]]n yliopiston kunniatohtoriksi vuonna [[1932]]. Vuonna [[1905]] hän avioitui Hellin Onerva Hedbergin ([[1880]]–[[1960]]) kanssa. Rafael Erichin veli oli lakimies ja poliitikko [[Mikko Erich]], jonka näyttävä loikkaaminen kokoomuksesta sosiaalidemokraatteihin 1920-luvulla muodostui hänelle [so. Rafaelille] poliittiseksi rasitteeksi. Suvussa oli lisäksi ollut juutalainen esi-isä, minkä vuoksi äärioikeisto 1930-luvulla pilkkasi toisinaan molempia veljeksiä "juutalaisiksi".
Rekisteröitymätön käyttäjä