Ero sivun ”Uudistalo” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tämä artikkeli |
w ja tarkennus |
||
Rivi 6:
[[Isojako|Isonjaon]] yhteydessä kylän [[liikamaa]]lle perustettiin usein uudistaloja. Se perustui yksityiskohtaisiin suunnitelmiin, jotka maaherra vahvisti. Vaikka uudistalojen perustaminen oli säänneltyä toimintaa, tapahtui käytännössä kuitenkin usein niin, että uudisasukkaat asettuivat omin lupinensa [[erämaa|erämaihin]] asumaan. Tällaisten tilojen verollepanosta säädettiin eri metsälaeissa. Uudistalojen perustaminen Suomessa loppui vuonna 1922, kun [[asutustoiminta Suomessa|asutustoiminta]] valtion maillakin järjestettiin uudelleen. Uudistukset liittyivät muuhun asutuslainsäädäntöön.<ref name="Uusi" />
Uudistila-nimitystä käytettiin erityisesti [[maanhankintalaki|maanhankintalain]] mukaisista tiloista eli niin sanotuista [[kylmä tila|kylmistä tiloista]]. Ne olivat tiloja, joilla ei ollut kunnollisisa rakennuksia ja joiden viljeltäväksi tarkoitetusta maa-alasta oli ennakkoon raivattu enintään 10 [[prosentti]]a.<ref>''Uusi tietosanakirja,'' hakusanat uudistalo ja kylmä tila.</ref>
''Väliaikainen uudistila'' oli tietyin ehdoin suurelle erottamattomalle yhteismaalle perustettu maatila, jolla oli väliaikainen [[manttaali]]. Tällaisia tiloja perustettiin Pohjois-Suomeen useita. Väliaikaisia uudistiloja koskevat määräykset sisältyivät kuninkaalliseen kirjeeseen 7. marraskuuta 1787 ja maanmittausohjesääntöön 15. toukokuuta 1848.<ref>''Iso tietosanakirja,'' Otava 1931–1939, hakusana uudistalo.</ref>
| |||