Wikipedia

Ero sivun ”Niels Henrik Abel” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
kh
Rivi 1:
{{lähteetön}}
[[Kuva:Niels Henrik Abel.jpg|thumb|Niels Henrik Abel]]
'''Niels Henrik Abel''' ([[5. elokuuta]] [[1802]] [[Finnøy]], [[Norja]] – [[6. huhtikuuta]] [[1829]]) oli norjalainen [[matematiikka|matemaatikko]]. Hän todisti, ettei viidennen eikä sitä korkeamman asteen [[yhtälö]]itä voida ratkaista yleismuotoisina algebrallisesti (juurenottojen avulla). Hän keksi ja todisti niin sanotun [[Abelin yhteenlaskuväittämä]]n. [[Elliptiset funktiot|Elliptisten funktioiden]] teoria on melkein kokonaan hänen rakentamansa.<ref>[http://runeberg.org/pieni/1/0021.html Pieni tietosanakirja]</ref>
'''Niels Henrik Abel''' ([[5. elokuuta]] [[1802]] – [[6. huhtikuuta]] [[1829]]) oli [[norja]]lainen [[matematiikka|matemaatikko]], joka syntyi [[Finnøy]]ssä. Isä oli pappi Søren Georg Abel ja äiti kauppalaivurin tytär Anne Marie Simonsen. Isä sai papinviran [[Gjerstad]]in kylästä oman isänsä seuraajana. Niels Henrikin lapsuusvuodet osuivat keskelle vakavaa sodanuhkaa [[Napoleonin sodat|Napoleonin sotien]] aikoihin. Silloin [[Tanska]]an kuulunutta Norjaa uhkasi brittiläinen laivasto mereltä ja [[Ruotsi]]n armeija maalta. Meriyhteyksien puute aiheutti maassa vakavan [[nälänhätä|nälän­hädän]]. Pastori Abel torjui nälkää seurakunnassaan neuvomalla ihmisiä syömään aiemmin tabuna pidettyä hevosenlihaa. ▼
 
▲'''NielsAbelin Henrik Abel''' ([[5. elokuuta]] [[1802]] – [[6. huhtikuuta]] [[1829]]) oli [[norja]]lainen [[matematiikka|matemaatikko]], joka syntyi [[Finnøy]]ssä. Isäisä oli pappi Søren Georg Abel ja äiti kauppalaivurin tytär Anne Marie Simonsen. Isä sai papinviran [[Gjerstad]]in kylästä oman isänsä seuraajana. Niels Henrikin lapsuusvuodet osuivat keskelle vakavaa sodanuhkaa [[Napoleonin sodat|Napoleonin sotien]] aikoihin. Silloin [[Tanska]]an kuulunutta Norjaa uhkasi brittiläinen laivasto mereltä ja [[Ruotsi]]n armeija maalta. Meriyhteyksien puute aiheutti maassa vakavan [[nälänhätä|nälän­hädän]]. Pastori Abel torjui nälkää seurakunnassaan neuvomalla ihmisiä syömään aiemmin tabuna pidettyä hevosenlihaa.
Vuonna 1814 suurvallat selvittelivät Euroopan tilannetta [[Napoleon]]in tappion jälkeen. Samaan aikaan Norjassa pidettiin [[Eidsvollin kansalliskokous]] jossa maa sai oman [[Norjan perustuslaki|perustus­lain]] ja [[Norjan suurkäräjät|parlamentin]]. Kuninkaan paikalle tuli kuitenkin erilaisten poliittisten operaatioiden jälkeen Ruotsin kuningas [[Kaarle XIV Juhana|Kaarle XIV]] (Norjan kuninkaana Kaarle II), ja Norja yhdistyi [[personaaliunioni]]lla Ruotsiin. Näillä valtiollisislla asioilla oli vaikutusta myös matemaatikko Abelin elämänvaiheisiin. Ilman valtiollista itsenäisyyttä Norja oli ikään kuin jokin syrjäinen takamaa, ja sieltä kotoisin oleva tiedemies tahtoi jäädä automaattisesti sivuraiteelle tiedemaailmassa, olipa hän sitten miten pystyvä tahansa. ▼
 
▲Vuonna 1814 suurvallat selvittelivät Euroopan tilannetta [[Napoleon]]in tappion jälkeen. Samaan aikaan Norjassa pidettiin [[Eidsvollin kansalliskokous]] jossa maa sai oman [[Norjan perustuslaki|perustus­lain]] ja [[Norjan suurkäräjät|parlamentin]]. Kuninkaan paikalle tuli kuitenkin erilaisten poliittisten operaatioiden jälkeen Ruotsin kuningas [[Kaarle XIV Juhana|Kaarle XIV]] (Norjan kuninkaana Kaarle II), ja Norja yhdistyi [[personaaliunioni]]lla Ruotsiin. Näillä valtiollisislla asioilla oli vaikutusta myös matemaatikko Abelin elämänvaiheisiin. Ilman valtiollista itsenäisyyttä Norja oli ikään kuin jokin syrjäinen takamaa, ja sieltä kotoisin oleva tiedemiestieteilijä tahtoi jäädä tiedemaailmassa automaattisesti sivuraiteelle tiedemaailmassa, olipa hän sitten miten pystyvä tahansa.
== Pois kotoa ja matematiikkaan ==▼
 
▲== Pois kotoa ja matematiikkaan ==
Isä opetti Niels Henrikiä 13-vuotiaaksi asti, mutta vuonna 1815 poika kirjautui sisään [[katedraalikoulu]]un Christianiassa (nyk. [[Oslo]]). Kotoalähtöä joudutti vanhempien avioliiton rakoileminen alkoholin ja muidenkin ongelmien johdosta. Katedraalikoulu oli kovin huonossa tilanteessa, kun juuri hiljakkoin perustettu [[Oslon yliopisto|Christianian yliopisto]] oli vienyt sieltä parhaat opettajat.
 
Rivi 13 ⟶ 14:
Viimeisenä kouluvuotenaan Abel tarttui nuorukaisen ennakkoluulottomuudella suureen ongelmaan, jonka parissa maailman kuuluisimmat matemaatikot olivat painiskelleet satoja vuosia. Abel jopa väitti ratkaisseensa [[viidennen asteen yhtälö|viidennen asteen yhtälön]]. Norjasta ei löytynyt ketään, joka olisi pystynyt arvioimaan Abelin laskelmia, ja työ lähetettiin Tanskaan Pohjolan johtavalle matemaatikolle [[Ferdinand Degen]]ille. Käytännöllisenä miehenä tämä keksi antaa joitakin konkreettisia esimerkkejä Abelin ratkaistavaksi. Yrittäessään ratkaista niitä Abel huomasikin harmikseen ratkaisunsa virheelliseksi. Tässä yhteydessä Degen oli kuitenkin tullut vakuuttuneeksi Abelin suuresta lahjakkuudesta.
 
== SyntymäperheenLapsuudenperheen hajoaminen ==
Samanaikaisesti kun Abelin matemaattiset kyvyt tulivat esille, hänen vuonna 1817 parlamenttiin valittu isänsä joutui eräästä lausumastaan tilille ja julkisen vihan kohteeksi. Häväisty pastori joutui palaamaan Gjerstadiin, jossa menetti terveytensä juopottelun kautta. Nielsin isä kuoli vuonna 1820 ja äiti Anne Marie sai pienen leskeneläkkeen itsensä ja lasten elättämiseen.▼
 
Kolme yliopiston professoria alkoi tukea Abelin opiskelua. Hänen onnistui kirjoittautumaanvuonna 1821 kirjoittautua opiskelijaksi Christianian yli­opistoon vuonna 1821. Vuonna 1824 Abel sai stipendin opiskeluaan vartenopiskeluunsa. Tähän mennessä Abel oli julkaissut yhden artikkelin sikäläisen professorin [[Christopher Hansteen]]in perustamassa aikakauskirjassa.▼
▲Samanaikaisesti kun Abelin matemaattiset kyvyt tulivat esille, hänen vuonna 1817 parlamenttiin valittu isänsä joutui eräästä lausumastaan tilille ja julkisen vihan kohteeksi. Häväisty pastori joutui palaamaan Gjerstadiin, jossa menetti terveytensä juopottelun kautta. Nielsin isä kuoli vuonna 1820 ja äiti Anne Marie sai pienen leskeneläkkeen itsensä ja lasten elättämiseen.
 
▲Kolme yliopiston professoria alkoi tukea Abelin opiskelua. Hänen onnistui kirjoittautumaan opiskelijaksi Christianian yli­opistoon vuonna 1821. Vuonna 1824 Abel sai stipendin opiskeluaan varten. Tähän mennessä Abel oli julkaissut yhden artikkelin sikäläisen professorin [[Christopher Hansteen]]in perustamassa aikakauskirjassa.
 
== Opintomatka Tanskaan ==
 
Professorit Hansteen ja Rasmussen pyrkivät etsimään tukea lahjakkaalle nuorukaiselle. Kun vetoomus Akatemian kollegiollekaan ei tuottanut tulosta, Rasmussen lahjoitti omista varoistaan 100 taleria Abelin matka-apurahaksi. Sillä nuori matemaatikko pääsi matkustamaan [[Kööpenhamina]]an kesällä 1823. Siellä hän tapasi Degenin ja muita tanskalaisia matemaatikoita. Enonsa kutsuilla Kööpenhaminassa Abel kohtasi myös tulevan kihlattunsa Christine Kemp'in.
 
== Viidennen asteen yhtälön ratkaisu ==
 
Viidennen asteen yhtälö vaivasi Abelin mieltä myös Kööpenhaminasta palattua, vaikka Degen jo aiemmin oli ehdottanut hänelle hedelmällisempiä tutkimusalueita kuin yhtälöt, esimerkiksi [[elliptinen integraali|elliptisiä integraaleja]]. Nyt hän kääntyi ajatukseen, että kaikille viidennen asteen yhtälöille ei ehkä löydykään kaavamuotoista ratkaisua. Abel ei tuntenut asiaa koskenutta [[Paolo Ruffini]]n aiempaa työtä, jossa kuitenkin oli kohtalokas virhe. Virhettä ei oltu onnistuttu korjaamaan, joten ongelma oli edelleen avoin.
 
Rivi 32 ⟶ 30:
 
== Julkaisutoimintaa Berliinissä ==
 
Vuonna 1824 Abelille myönnettiin vaatimaton matka-apuraha ulkomailla, mutta rahaa ei varattu lainkaan elämiseen, kun hän palaisi takaisin Norjaan. Tämä puute osoittautui myöhemmin suorastaan jonkinlaiseksi ansaksi.
 
Rivi 52 ⟶ 49:
 
== Berliiniin tutkimaan elliptisiä funktioita ==
 
Pariisissa Abelin sekä terveys että varsinkin talous alkoi uhkaavasti heiketä, ja joulukuussa 1826 hän matkusti takaisin Berliiniin. Berliinissä hän sairastui pahemmin. Crelle auttoi Abelia taloudellisesti ja myös Holmboe Norjasta lainasi rahaa. Sairaudesta huolimatta Abel kirjoitti siellä laajan ja tärkeän tutkielman [[elliptinen funktio|elliptisistä funktioista]].
 
Rivi 58 ⟶ 54:
 
== Toimeentulohuolia Norjassa ==
 
Pienen lainanluonteisen stipendin turvin ja yksitystunteja antamalla Abel selvisi jotenkin eteenpäin. Morsiamensa Crelly meni kotiopettajaksi Smithin perheeseen, jolla oli rautaruukki [[Froland]]issa Etelä-Norjassa.
 
Rivi 67 ⟶ 62:
Vuoden 1828 puolella Abel sai professori Hansteenin sijaisuuden ja vihdoinkin säännöllisiä tuloja. Samalla kuitenkin finanssiministeri vaati hänen aiemman stipendinsä perimistä takaisin palkasta nyt, kun hänellä kerrankin oli tuloja. Yliopisto ei sitä kuitenkaan tehnyt, mutta silti aiempien vuosien taloudellisten rasitusten johdosta Abel eli edelleen äärimmäisessä köyhyydessä.
 
== Matemaatikon kuolemaKuolema ==
Kesällä 1828 Abel viipyi ja viihtyi Frolandissa morsiamensa Crellyn ja Smithin perheen luona. Vuoden lopulla Abelin terveys alkoi lopullisesti heiketä. Hän kuoliKeväällä 16. huhtikuuta 1829 [[tuberkuloosi]]in Frolandissa vierellään morsiamensa Crelly ja Smithien tytär. Huhtikuun alussa 1829 Crelle oli hankkinut Abelille viran Berliinistä, mutta kirje saapui vasta kaksi päivää Abelin kuoleman jälkeen.
 
Vuoden lopulla Abelin terveys alkoi lopullisesti heiketä. Keväällä 16. huhtikuuta 1829 suuri matemaatikko kuoli [[tuberkuloosi]]in Frolandissa vierellään morsiamensa Crelly ja Smithien tytär.
 
Huhtikuun alussa 1829 Crelle hankki Abelille viran Berliinistä, mutta kirje saapui vasta kaksi päivää Abelin kuoleman jälkeen.
 
Lahjakkaan matemaatikon, josta [[Adrien-Marie Legendre|Legendre]] sanoi "quelle tête celle du jeune Norvégien!" ("millainen pää nuorella norjalaisella onkaan"), varhainen kuolema katkaisi nerokkaan ja lupaavan uran. Hänen työnsä, jotka muodostavat suuren osan joidenkin vuosien ''Crellen aikakauskirjasta'', toimitti myöhemmin kokonaisuudessaan Holmboe ja julkaisi Norjan hallitus vuonna 1839. [[Peter Ludwig Mejdell Sylow|Ludwig Sylow]] ja [[Sophus Lie]] julkaisivat vuonna 1881 täydellisemmän painoksen.
Rivi 81 ⟶ 72:
[[Oslo]]ssa on Niels Henrik Abelin patsas. Tämän arvellaan olevan ainoa muotokuva, joka esittää alastonta matemaatikkoa.
 
Abelin kunniaksi painettiin Norjassa neljä postimerkkiä 6. huhtikuuta 1929, kun matemaatikon kuolemastaankuolemasta oli kulunut tasan 100sata vuotta. Vuonna 2002 Abelin syntymän 200-vuotispäivää ennen julkaistiin neljä muistopostimerkkiä vuonna 2002.
 
==Katso myös ==
Rivi 88 ⟶ 79:
*[[Abelin varisto]]
 
==Lähteet==
{{Viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
*[http://www.abelprisen.no/en/abel/ Abelin palkinnon sivulla oleva elämäkerta] {{en}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Niels_Henrik_Abel”