Ero sivun ”Luettelo jääkäreistä T” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Vesteri (keskustelu | muokkaukset)
Arla (keskustelu | muokkaukset)
p l
Rivi 20:
===Juho Leonard Takkula===
([[13. maaliskuuta]] [[1898]] [[Kalajoki]] – [[29. joulukuuta]] [[1972]]) oli suomalainen jääkäri. aliupseeri ja työmies. Hänen vanhempansa olivat mylläri Juho Heikki Takkunen ja Lyydia Johanna Enqvist sekä puoliso Hanna Loviisa Perttula. Liittyi 14. syyskuuta 1916 vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan [[Jääkäripataljoona 27]]:n Täydennysjoukkoon ja 12. kesäkuuta 1917 1. komppaniaan. Hänet ylennettiin Jefreitteriksi 11. helmikuuta 1918 ja hän saapui Vaasaan 18. helmikuuta 1918. '''Sisällissodassa''' hän harjoitti värvättyjä joukkoja sekä osallistui Oulun Pataljoonan konekiväärikomppaniassa joukkueenjohtajana Luhalahden, VIljakkalan ja Mannanmäen–Kyröskosken taisteluihin. Haavoittui Kyröskoskella. '''Sisällissodan jälkeen''' osallistui Aunuksen retkikuntaan ja osallistui Säämäjärven rintaman taisteluihin. Oli Paraisten Kalkkivuori Oy:n palveluksessa 1922–1953.
'''Talvisodassa''' hän toimi ryhmänjohtajana Jalkaväen Koulutuskeskus 10:ssä ja '''jatkosodassa''' väestönsuojelutehtävissä Paraisilla. Haudattu Paraisille. '''Ylennykset:''' (Jefreitteri) aliupseeri 1918. '''Kunniamerkit: '''[[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.png|18px]] Jääkärimerkki, [[Kuva:Nauha saksan maailmansodan kunniaristi.png|35px]] Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi, [[Kuva:Vapaudenmitali1lk.png|35px]] Vapaudenmitali 1. lk, [[Kuva:Nauha talvisodan muistomitali.png|35px]] Talvisodan muistomitali, [[Kuva:Nauha jatkosodan muistomitali.png|35px]] Jatkosodan muistomitali.<ref>Kalajoen veteraanijärjestöt 1991</ref>
 
===Juho Leonard Takkunen===
([[13. maaliskuuta]] [[1898]] [[Kalajoki]] - [[29. joulukuuta]] [[1972]]) oli suomalainen jääkärialiupseeri. Hänen vanhempansa olivat mylläri Juho Heikki Takkunen ja Lyydia Johanna Ekqvist. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1919 Henna Lovisa Perttulan kanssa. Takkunen työskenteli työmiehenä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan [[Jääkäripataljoona 27]]:n täydennysjoukkoon 14. syyskuuta 1916, josta hänet siirrettiin 1. komppaniaan 12. kesäkuuta 1917. Takkunen astui suomen armeijan palvelukseen 7. helmikuuta 1918 jefreitteriksi ylennettynä ja saapui Suomeen 18. helmikuuta 1918 aselaivoja seuranneen jääkäreiden etukomennuskunnan mukana Vaasaan. Hänet määrättiin Ouluun harjoittamaan värvättyjä joukkoja. Takkunen määrättiin sisällisotaa käyvään Valkoiseen armeijaan joukkueenjohtajaksi 1. Krenatöörirykmentin [[Oulun krenatööripataljoona|3. Oulun pataljoonan]] konekiväärikomppaniaan ja otti osaa taisteluihin Luhalahdella, Viljakkalassa ja Mannanmäen-Kyröskosken akselilla. Hän haavoittui pahasti Kyröskoskella 20. maaliskuuta 1918 ja palasi takaisin joukko-osastoonsa 7. toukokuuta 1918. Armeijasta hän erosi 28. kesäkuuta 1918 ja liittyi kesällä 1919 Karjalan (Aunuksen) retkikuntaan, missä hän kuului täydennyspataljoonan konekiväärikomppaniaan ja otti osaa taisteluihin Säämäjärvellä. Retkikunnasta hän erosi 7. elokuuta 1919. Myöhemmin hän työskenteli työmiehenä Paraisten kalkkivuori oy:n palveluksessa. Takkunen osallistui talvisotaan ryhmänjohtaja JAlkaväenkoulutuskeskus 10:ssä. Jatkosotaan hän osallistui väestönsuojelu tehtävissä Paraisilla. Hänet on haudattiin Paraisille. '''Ylennyksset''': Jefreitteri 7. helmikuuta 1918, Aliupseeri toukokuussa 1918. '''Kunniamerkit''': [[Kuva:Vapaudenmitali1lk.png|35px]] Vapaudenmitali 1. lk; [[Kuva:Nauha Vapaussodan muistomitali.png|35px]] Vapaussodan muistomitali soljen kera, [[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.png|18px]] Jääkärimerkki, [[Kuva:Nauha saksan maailmansodan kunniaristi.png|35px]] Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi.
 
'''[[Kustaa Talas|Kustaa Leander Talasmäki myöh. Talas]]'''
Rivi 43:
 
===Hjalmar Tammisalo===
([[10. lokakuuta]] [[1896]] [[Viipuri]]), (syntymäaika ja tiedot vanhemmista olivat hänen itsensä ilmoittamia, eikä niitä ole voitu varmistaa) oli suomalainen jääkäri. Hänen vanhempansa olivat Kosti Uloschewitsch ja Viivi Kankkunen. Tammisalo liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan [[Jääkäripataljoona 27]]:n pioneerikomppaniaan 29. helmikuuta 1916, mutta hänet lähetettiin vankileirille, koska hänet todettiin vihollismaan kansalaiseksi (Venäjän kansalainen). Hänen myöhemmistä elämänvaiheistaan ei ole saatu tietoja.
 
.
'''[[Nestori Tanelinmäki|Jaakko Nestori Tanelinmäki]]'''
 
Rivi 61:
 
===Kaarle Edvard Tarvonen===
([[23. toukokuuta]] [[1893]] [[Lappajärvi]] - [[4. huhtikuuta]] [[1939]]) oli suomalainen jääkäri. Hänen äitinsä oli Loviisa Tarvonen. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1923 Lyydia Aili Pellisen kanssa. Tarvonen kävi kansakoulun ja oli oppilaana Orismalan maanviljelyskoulussa ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan [[Jääkäripataljoona 27]]:n 3. komppaniaan 7. tammikuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Asemasota Misse-joella|Misse-joella]], [[Riianlahti|Riianlahdella]] ja [[Aa-joki|Aa-joella]], mistä hänet lähetettiin 22. helmikuuta 1917 Altonan työosastoon ja laskettiin siviilitöihin. Suomeen hän palasi takaisin sisällissodan jälkeen 29. marraskuuta 1918 ja siirtyi liikeapulaisksi Kortesjärvelle. Vuodesta 1922 alkaen hän toimi puutavaraliikkeen harjoittajana, kunnes vuonna 1923 hän siirtyi Oy Haraldin sahan palvelukseen ja palveli yritystä seuraavaan vuoteen saakka, jolloin siirtyi 1. joulukuuta 1924 alkaen työnjohtajaksi S. R. Ericsonin puutavaraliikkeen Uuteenkaarlepyyhyn. Hänet on haudattiin Kauhavan uuteen hautausmaahan. '''Kunniamerkit''': [[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.png|18px]] Jääkärimerkki.
 
'''[[Juuso Herman Taskinen]]'''
Rivi 67:
===Paavo Vihtori Tassari===
([[22. maaliskuuta]] [[1889]] [[Kauvatsa]] - [[17. toukokuuta]] [[1962]]) oli suomalainen jääkärivääpeli. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Juho Eskola ja Maria Hermonen. Tassari kävi kansakoulun ja Porin kauppakoulun vuosina 1907 - 1909. Hän työskenteli hetken Sanomalehtien tietotoimistossa ja kauppamatkustajana ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan [[Jääkäripataljoona 27]]:n 3. komppaniaan 26. marraskuuta 1915, josta hänet siirrettiin 53 muun miehen kera 2. lokakuuta 1917 perustettuun pataljoonan tiedonanto-osastoon.<ref>Suomen jääkärit II 1933: 1161.</ref> Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Asemasota Misse-joella|Misse-joella]] ja [[Riianlahti|Riianlahdella]], mistä hänet siirrettiin pataljoonan täydennysjoukkoon 19. marraskuuta 1916, mutta palasi takaisin komppaniaansa 3. maaliskuuta 1917. Tassati toimi Libaussa 3. komppanian miehistölehti Vimppelin toimittajana. Tassari saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana vääpeliksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin [[Suomen sisällissota]]an esikuntavääpeliksi [[2. jääkärirykmentti|2. jääkärirykmentin]] esikuntaan, mistä hänet siirrettiin 14. huhtikuuta 1918 joukkueenjohtajaksi 6. Jääkärirykmentin [[17. jääkäripataljoona]]n 2. komppaniaan. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Viipurissa ja Nuoraalla. Sisällissodan jälkeen hän palveli 2. komppanian koulutusaliupseerina 6. Jääkärirykmentistä muodostetussa Jääkäripataljoona n:o 6:ssa, josta muodostettiin myöhemmin Kajaanin sissipataljoona. Sissipataljoonasta hänet siirrettiin 16. tammikuuta 1919 alkaen 2. Divisioonan esikuntaan. Armeijasta hän erosi helmikuussa vuonna 1919 ja liittyi suojeluskuntajärjestöön ja hänet sijoitettiin Rajamaan suojeluskuntain vartiopataljoonan adjutanttiksi, missä tehtävässä hän toimi 23. maaliskuuya - 18. kesäkuuta 1919 välisen ajan, jonka jälkeen hänet siirrettiin paikallispäälliköksi Pusulan suojeluskuntaan ja toimi tehtävässä 1. heinäkuuta - 1. syyskuuta 1920 välisen ajan. Myöhemmin hän sairasteli paljon ja oli hoidettavana useissa sairaaloissa, mutta teki kumminkin työmiehen töitä Kauvatsalla. Hänet haudattiin Kauvatsalle. '''Ylennykset''': Vääpeli 11. helmikuuta 1918. '''Kunniamerkit''': [[Kuva:Vapaudenmitali1lk.png|35px]] Vapaudenmitali 1. lk; [[Kuva:Nauha Vapaussodan muistomitali.png|35px]] Vapaussodan muistomitali soljen kera, [[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.png|18px]] Jääkärimerkki, [[Kuva:Nauha saksan maailmansodan kunniaristi.png|35px]] Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi.
 
'''[[Vilho Toivo Tattari]]'''
 
Rivi 73:
 
===Aapeli Tauriainen===
([[1. toukokuuta]] [[1887]] [[Suomussalmi]] - [[6. marraskuuta]] [[1929]]) oli suomalainen jääkäri. Hänen vanhempansa olivat työmies Abraham Tauriainen ja Juhana Hemmintytär. Tauriainen työskenteli työmiehenä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan [[Jääkäripataljoona 27]]:n 1. konekiväärikomppaniaan 7. helmikuuta 1916, josta hänet siirrettiin pataljoonan täydennysjoukkoon 17. maaliskuuta 1916 ja laskettiin siviilitöihin. Takaisin suomeen hän palasi sisällissodan jälkeen 29. marraskuuta 1918 ja asettui työmieheksi Pohjois-Suomeen.
 
===Emil Edvard Tauriainen===
Rivi 81:
 
===Juho Heikki Tenhunen===
([[1. marraskuuta]] [[1888]] [[Rovaniemi]] - [[24. marraskuuta]] [[1926]]) oli suomalainen jääkärivääpeli. Hänen vanhempansa olivat kirvesmies Julius Tenhunen ja Hilda Maria Klint. Hänet vihittiin avioliittoon 1919 Elise Helena Jernvallin kanssa. Tenhunen kävi kansakoulun ja työskenteli maanmittausapulaisena ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan [[Jääkäripataljoona 27]]:n pioneerikomppaniaan 2. joulukuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Asemasota Misse-joella|Misse-joella]], [[Riianlahti|Riianlahdella]] ja [[Schmardenin taistelu|Schmardenissa]] sekä [[Aa-joki|Aa-joella]], josta hänet siirrettiin pataljoonan täydennysjoukkoon 15. toukokuuta 1917 ja laskettiin siviilitöihin. Takaisin pataljoonan thteyteen hän palasi 15. elokuuta 1917 omaan joukko-osastoonsa, josta hänet kumminkin siirrettiin takaisin täydennysjoukkoon 30. joulukuuta 1917. Takaisin Suomeen hän palasi Tornion kautta 14. maaliskuuta 1918 ja astui armeijan palvelukseen aliupseeriksi ylennettynä 16. maaliskuuta 1918 ja hänet sijoitettiin Valkoiseen armeijan 5. Jääkärirykmentin [[14. jääkäripataljoona]]n 3. komppaniaan, missä hän toimi muonitusaliupseerina ja otti osaa sisällisodan taisteluihin Karjalankannaksella. Sisällissodan jälkeen Tenhunen siirrettiin 10. heinäkuuta 1918 alkaen koulutusaliupseeriksi Pioneerikoulutuspataljoonan 1. komppaniaan. Armeijasta hän erosi 20. helmikuuta 1919 ja siirtyi maanmittausapulaiseksi Turuun ja myöhemmin Jyväskylään. '''Ylennykset''': Aliupseeri 16. maaliskuuta 1918, Kersantti 12. heinäkuuta 1918, Varavääpeli 27. heinäkuuta 1918, Vääpeli 24. joulukuuta 1918. '''Kunniamerkit''': [[Kuva:Vapaudenmitali1lk.png|35px]] Vapaudenmitali 1. lk; [[Kuva:Nauha Vapaussodan muistomitali.png|35px]] Vapaussodan muistomitali soljen kera, [[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.png|18px]] Jääkärimerkki.
 
'''[[Taavetti Tenhunen]]'''
Rivi 95:
 
===Pekka Aapo Tepsa===
({{Syntymä- ja kuolinaika|22|2|1893|[[Tervola]]|27|3|1950}}) oli suomalainen jääkärivääpeli. Hänen vanhempansa olivat torppari Vilhelm Tepsa ja Maria Matilda Tarvas. Tepsa työskenteli metsätyömiehenä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan [[Jääkäripataljoona 27]]:n 2. komppaniaan 31. tammikuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Asemasota Misse-joella|Misse-joella]], [[Riianlahti|Riianlahdella]] ja [[Aa-joki|Aa-joella]].
 
Tepsa saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana aliupseeriksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin [[Suomen sisällissota]]an lähettialiupseeriksi [[1. jääkärirykmentti|1. jääkärirykmentin]] esikuntaan, josta hänet siirrettiin 1. toukokuuta 1918 alkaen [[2. jääkäripataljoona]]n 1. komppaniaan. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Tampereella ja Viipurissa. Tepsa palveli sisällissodan jälkeen koulutusaliupseerina Kaartin jääkäripataljoonan 4. komppaniassa, josta hänet siirrettiin 17. marraskuuta 1918 Sortavalan rajavartioryhmään ja 23. maaliskuuta 1919 Terijoen rajavartiopataljoonaan, missä hän toimi aluksi kenttävartion päällikkönä ja myöhemmin 5. komppanian vääpelinä sekä koulutusaliupseerina. Hänet siirrettiin 5. helmikuuta1920 vääpeliksi Käkisalmen läänin rykmentin III pataljoonan 9. komppaniaan, mistä hän erosi 15. maaliskuuta 1920 ja työskenteli sen jälkeen Pohjois-Suomessa työmiehenä sekä työnjohtajana metsä- ja uittotöissä. Hänet haudattiin Tervolaan. '''Ylennykset''': Aliupseeri 11. helmikuuta 1918, Varavääpeli 28. toukokuuta 1918, Vääpeli 8. heinäkuuta 1918. '''Kunniamerkit''': [[Kuva:Nauha VR4 miekkojen kera.png|35px]] Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera, [[Kuva:Nauha Vapaussodan muistomitali.png|35px]] Vapaussodan muistomitali soljen kera, [[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.png|18px]] Jääkärimerkki, [[Kuva:Nauha saksan maailmansodan kunniaristi.png|35px]] Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi.
Rivi 103:
 
===Aleksis Tervainen===
([[30. huhtikuuta]] [[1883]] [[Jyväskylän maalaiskunta]]) oli suomalainen jääkäri. Hänen vanhempansa olivat työmies David Tervan ja Vilhelmiina Henriksson. Tervanen toimi työmiehenä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan [[Jääkäripataljoona 27]]:n 2. komppaniaan 15. joulukuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Asemasota Misse-joella|Misse-joella]] ja [[Riianlahti|Riianlahdella]], josta hänet siirrettiin 29. marraskuuta 1916 pataljoonan täydennysjoukkoon ja laskettiin siviilitöihin. Takaisin Suomeen hän palasi sisällissodan jälkeen ja asettui Kemin seudulle, missä hän toimi työmiehenä.
 
===Emil Tervasmäki===
Rivi 115:
Teräsmö kävi kansakoulun ja työskenteli maanviljelijänä Sodankylässä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan [[Jääkäripataljoona 27]]:n täydennysjoukkoon 27. kesäkuuta 1916, josta hänet siirrettiin 1. lokakuuta 1916 pataljoonan 4. komppaniaan. Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Riianlahti|Riianlahdella]]. Hänet siirrettiin pataljoonan rintamakomennuksen jälkeen pataljoonan täydennysjoukkoon 20. maaliskuuta 1917 hänen sairauden takia. Takaisin pataljoonaan Teräsmö palasi 16. elokuuta 1917. Teräsmö saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana aliupseeriksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin [[Suomen sisällissota]]an joukkueen varajohtajaksi 3. jääkärirykmentin [[5. jääkäripataljoona]]n 3. komppaniaan. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Tampereella ja Viipurissa.
 
Teräsmö palveli sisällissodan jälkeen edelleen 3. Jääkärirykmentissä, josta muodostettiin myöhemmin Savon jääkärirykmentti 3. Hän liittyi 4. huhtikuuta 1919 [[Aunuksen retkikunta|Karjalan (Aunuksen) retkikuntaan]], missä hän toimi joukkueenjohtajana III pataljoonan 1. komppaniassa ja otti osaa taisteluihin muun muassa Alavoistessa, Aunuksenkaupungissa, Ulvanalla ja Tuuloksessa. Takaisin armeijan palvelukseen hän astui syyskuussa vuonna 1919 ja hänet sijoitettiin Karjalan kaartin rykmenttiin, missä hän toimi esikuntavääpelinä. Armeijasta Teräsmö erosi 15. lokakuuta 1919. Hän oli komennetuna tammikuusta heinäkuuhun vuonna 1920 kouluttajaksi Kiuruveden ja sen jälkeen Muuruveden suojeluskuntaan, josta hänet siirretiin edelleen 4. marraskuuta 1920 paikallispäälliköksi Rautavaaran suojeluskuntaan. Seuraavaksi hän astui 9. maaliskuuta 1921 palvelukseen Salmin rajavartiostoon, missä hänet sijoitettiin 3. komppaniaan. Rajavartiostosta hän erosi 19. joulukuuta 1921 vain liittyäkseen 17. joulukuuta 1921 [[Inkeriläisten kansannousu|Itä–Karjalan sotaan]], missä hän oli 21. helmikuuta 1922 saakka. Hän toimi Itä–Karjalassa muun muassa Repolan pataljoonan 3. komppaniassa ja otti osaa taisteluihin Porsjärvellä ja Valamossa. Sotaretkeltä palattuaan hän astui uudelleen armeijan palvelukseen ja hänet sijoitettiin uudelleen 25. huhtikuuta 1922 Salmin rajavartiostoon. Salmista hänet määrättiin 6. komppaniaan ja siirrettiin 1. tammikuuta 1923 alkaen 3. komppaniaan. Myöhemmin hän toimi kenttävartion päällikkönä, kunnes erosi 10. huhtikuuta 1924. Armeijauransa jälkeen hän työskenteli vuosina 1924 – 1925 valokuvaajana ja vuosina 1925 – 1926 rautatietyöläisenä Suojärvellä sekä vuosina 1926 – 29 Wihorg wood co ab:n palveluksessa sähkötyömiehenä ja kuivaamon hoitajana. Vuosina 1930 – 1935 hän työskenteli Suojärven tielautakunnan töissä ja vuodesta 1936 alkaen lasinhiojana talvisotaan saakka.
 
Teräsmö osallistui talvisotaan komppanianvääpelinä ja virkaatekevänä komppanianpäällikkönä Rakennuspataljoona 4:ssä. Talvisodan jälkeen hän työskenteli Karjalan Tie- ja Vesirakennuspiirin palveluksessa Suojärvellä vuosina 1942 - 1943. Kunnes siirtyi kellosepäksi Haukiputaalle vuodesta 1944 alkaen. '''Ylennykset''': Aliupseeri 14. helmikuuta 1918, Varavääpeli 3. toukokuuta 1918, Vääpeli 8. elokuuta 1918. '''Kunniamerkit''': [[Kuva:Nauha VR4 miekkojen kera.png|35px]] Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera, [[Kuva:Nauha Vapaussodan muistomitali.png|35px]] Vapaussodan muistomitali soljen kera, [[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.png|18px]] Jääkärimerkki, [[Kuva:Nauha talvisodan muistomitali.png|35px]] Talvisodan muistomitali, [[Kuva:Nauha Aunuksen ja karjalan muistomitali.png|35px]] Aunuksen vapaussodan muistomitali, [[Kuva:Nauha saksan maailmansodan kunniaristi.png|35px]] Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi .
 
===Kalle Teräväinen===
Rivi 129:
 
===Ville Tiainen===
([[1. elokuuta]] [[1894]] [[Kitee]] – [[25. kesäkuuta]] [[1927]]) oli suomalainen jääkäri. Hänen vanhempansa olivat työmies Juho Tiainen ja Maija Liisa Gröhn. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1923 Selma Ellilän kanssa. Tämä Kiteeläinen nahkateknikko liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan [[Jääkäripataljoona 27]]:ään 5. maaliskuuta 1916, josta hänet laskettiin siviilitöihin 12. maaliskuuta 1916. Suomeen hän palasi joulukuussa 1918 ja harjoitti sen jälkeen kenkäkauppaa Forssassa. Myöhemmin hän toimi Iin suojeluskuntatalon ravintolanpitäjänä ja sen jälkeen talonomistajana Haapavedellä. Hän kuoli keuhkotautiin 25. kesäkuuta 1927.
Hän kuoli keuhkotautiin 25. kesäkuuta 1927.
 
===Antti Tiilikainen===
Rivi 144 ⟶ 143:
 
===Vilhelm Tikkanen===
({{Syntymä- ja kuolinaika|6|4|1887|[[Lapinlahti]]|6|6|1930}}) oli suomalainen jääkärikersantti. Hänen vanhempansa olivat työmies Juhana Tikkanen ja Anna Sohvi Mykkänen. Tikkanen työskenteli työmiehenä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan [[Jääkäripataljoona 27]]:n pioneerikomppaniaan 13. joulukuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Asemasota Misse-joella|Misse-joella]], [[Riianlahti|Riianlahdella]] ja [[Schmardenin taistelu|Schmardenissa]] sekä [[Aa-joki|Aa-joella]]. Hänet siirrettiin 18. lokakuuta 1917 pataljoonan täydennysjoukkoon ja laskettiin edelleen siviilitöihin. Takaisin Suomeen hän palasi 24. maaliskuuta 1918 ja astui Suomen Valkoisen armeijan palvelukseen aliupseeriksi ylennettynä ja hänet sijoitettiin 5. Jääkärirykmentin [[13. jääkäripataljoona]]n konekiväärikomppaniaan. Tikkanen otti osaa sisällissodan taisteluihin Kuokkalassa ja etenemiseen Rajajoelle. Sisällissodan jälkeen hänet siirrettiin 9. heinäkuuta 1918 alkaen Pioneerikoulutuspataljoonan 1. komppaniaan, josta hän erosi 16. huhtikuuta 1919 vain liittyäkseen [[heimosoturi]]ksi [[Aunuksen retkikunta|Karjalan (Aunuksen) retkikuntaan]], missä hänet sijoitettiin 1. rykmentiin ja osallistui sen mukana Aunuksen etelärintaman taisteluihin. Sotaretkeltä palattuaan hän muutti Lapinlahdelle ja myöhemmin Kemiin ja jatkoi töitä työmiehenä. '''Ylennykset''': Aliupseeri 24. maaliskuuta 1918, Kersantti 9. heinäkuuta 1918. '''Kunniamerkit''': [[Kuva:Vapaudenmitali1lk.png|35px]] Vapaudenmitali 1. lk; [[Kuva:Nauha Vapaussodan muistomitali.png|35px]] Vapaussodan muistomitali soljen kera, [[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.png|18px]] Jääkärimerkki.
 
===Yrjö Jalmar Tikkanen===
Rivi 161 ⟶ 160:
===Harald Henrik Toivola ent. Lindeman===
({{Syntymä- ja kuolinaika|27|3|1889|[[Hämeenlinna]]|||}}) oli suomalainen jääkäri. Hänen vanhempansa olivat työmies Edvard Lindeman ja Susanna Toivola. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1927 Tyyni Maria Suomen kanssa, josta hän erosi vuonna 1931 ja avioitui uudelleen vuonna 1934 Anna Arvosen kanssa. Toivola työskenteli sanomalehtimiehenä ja oli vuodesta 1911 alkaen Hämeenlinnan raittiuspiirin sihteerinä ja raittiuspuhujana sekä osallistui keväällä vuonna 1916 jääkäreiden värväykseen ennen liittymistään itse vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan [[Jääkäripataljoona 27]]:n 4. komppaniaan 6. maaliskuuta 1916, josta hänet siirrettiin pataljoona täydennysjoukkoon 30. toukokuuta 1916, josta hän joutui myöhemmin Altonan työosastoon. Altonasta hänet laskettiin siviilitöihin Saksaan 4. elokuuta 1917. Takaisin Suomeen Toivola palasi sisällissodan jälkeen kesällä 1918 ja matkusti Riihimäelle, missä hän sai töitä [[Riihimäen sanomat|Riihimäen Sanomien]] toimittajana. Vuodesta 1923 alkaen hän toimi asioitsijana Hämeenlinnassa, missä hän hoiti myöhemmin Harald Toivolan asianajotoimistoa. Luottamustoimia Toivolalla oli runsaasti esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 1946 alakaen ja hallituksen jäsen vuosina 1948 - 1950 sekä useiden lautakuntien jäsenenä Hämeenlinnassa. Hämeenlinnan Sibelius-seuran puheenjohtajana hän myös toimi. Toivola toimi myös useissa Hämeenlinnan Suomi-seuroissa muun muassa Suomi – Puola, Suomi - Italia, Suomi - Unkari, Suomi – DDR seuroissa. Hämeenlinnan musiikinystävät ry:n hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana hän myös toimi ja hänet valittiin vuonna 1969 Suomi-Neuvostoliitto-Seura ry:n kunniajäseneksi. '''Kunniamerkit''': [[Kuva:Suomen leijonan 1 lk ritarimerkki.png|35px]] Suomen leijonan ritarimerkki, Osuusliike Häme kultainen ansiomerkki, Suomen Kansan Demokraattisen Liiton kultainen ansiomerkki, DDR-Pohjoismaat Seuran hopeinen ansiomerkki, 2. Internationale Mönzausstellung Im Rostock mitali. Saksan Demokraattisen Tasavallan Weimarin kunniaplaketti.
 
'''[[Eino Johannes Toivonen]]'''
 
===Kaarlo Akseli Toivonen myöh. Tolamaa===
({{Syntymä- ja kuolinaika|22|3|1887|[[Helsinki]]|4|4|1972}}) oli suomalainen jääkärikapteeni. Hän Käytti Saksassa peitenimeä '''Tauen''' ja vaihtoi sukunimensä '''Tolamaaksi''' vuonna 1934. Toivosen vanhemmat olivat koneenkäyttäjä Karl Gustaf Toivonen ja Vilhelmina Solman. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1923 Olga Maria Vaiston kanssa. Toivonen kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin suomalaista normaalilyseosta vuonna 1908 ja liittyi Eteläsuomalaiseen osakuntaan. Opintojaan hän jatkoi Helsingin yliopiston lainopillisessa tiedekunnassa vuosina 1908 – 1918 ja 1920 – 1922 ja suoritti oikeustutkinnon vuonna 1922.
 
Toivonen oli harjoittelijana valtionrautateiden varastokonttorissa vuonna 1908 ja työskenteli oikolukijana Uudessa Suomessa vuosina 1909 – 1910. Hän oli myös Voimaliiton jäsen ennen liittymistään yhtenä ensimmäisten vapaaehtoisten joukkoon, joiden päämääränä oli Saksassa sotilaskoulutusta antava [[Lockstedtin harjoitusjoukko|Pfadfinder–kurssi]], joka järjestettiin Pohjois–Saksassa sijaitsevalla [[Lockstedter Lager]]in harjoitusalueella. Leirille hän ilmoittautui 25. helmikuuta 1915. Hänet sijoitettiin joukon 1. komppaniaan. Toivonen ei viihtynyt sotilaallisessa koulutuksessa kovin pitkään, vaan erosi koulutuksesta 5. huhtikuuta 1915 ja palasi elokuussa vuonna 1915 takaisin Suomeen.
 
Toivonen toimi Suomeen palattuaan konttoriapulaisena valtionrautateiden kontrollikonttorissa vuosina 1916 - 1918, jonka jälkeen hän siirtyi toimistoapulaiseksi Helsingin poliisilaitokselle, missä hän palveli vuodet 1918 – 1923. Vuonna 1924 hän siirtyi Puolustusvoimain palvelukseen lainopilliseksi apulaiseksi Yleisesikunnan valvontatoimistoon ja palveli siellä aina jatkosodan päättymiseen saakka, jonka jälkeen hänet siirrettiin Puolustusvoimain Pääesikunnan Sotatalousosastolle ylimääräiseksi reviisoriksi ollen tehtävässä vuoteen 1946 saakka. Vuonna 1946 hän siirtyi toimitusjohtajaksi Asianajo- ja yksityisetsivätoimisto Oy Tolamaa & Sinervä Ab:n palvelukseen ja oli tehtävässä aina vuoteen 1961 saakka. Hänet haudattiin Helsingin Hietaniemen hautausmaalle. '''Ylennykset''': Reservin vänrikki 1940, Luutnantti 1941, Kapteeni 1944. '''Kunniamerkit''': [[Kuva:Nauha VR3 miekkojen kera.png|35px]] Vapaudenristi 3. lk; [[Kuva:Nauha VR4 miekkojen kera.png|35px]] Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera (1940 ja 1943), [[Kuva:Nauha talvisodan muistomitali.png|35px]] Talvisodan muistomitali, [[Kuva:Nauha jatkosodan muistomitali.png|35px]] Jatkosodan muistomitali, [[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.png|18px]] Jääkärimerkki.
Rivi 174 ⟶ 173:
 
===Niilo Emil Toivonen===
({{Syntymä- ja kuolinaika|6|8|1890|[[Pori]]|11|4|1918}}) oli suomalainen jääkäri. Hänen vanhempansa olivat työmies Enok Toivonen ja Josefina Sultan. Toivonen työskenteli koneenkäyttäjänä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan [[Jääkäripataljoona 27]]:n täydennysjoukkoon 6. toukokuuta 1916, josta hänet laskettiin myöhemmin siviilitöihin Saksaan. Saksasta hän palasi takaisin Suomeen ennen sisällissodan puhkeamista ja asettui asumaan Poriin. Hän ei liittynyt valkoiseen armeijaan mutta joutui siitä huolimatta punakaartilaisten surmaamaksi Porissa 11. huhtikuuta 1918. Hänet haudattiin Porin hautausmaahan.
 
'''[[Väinö Armas Tojkander]]'''
Rivi 182 ⟶ 181:
 
===Nikolai Tollo myöh. Suurholma===
(Käytti Saksassa peitenimeä '''Storholm'''), ({{Syntymä- ja kuolinaika|22|8|1895|[[Alahärmä]]|30|3|1959|}}) oli suomalainen jääkärivääpeli. Hänen vanhempansa olivat mäkitupalainen Kustaa Tollo ja Serafia Juhontytär. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1920 Hilma Juliana Kuusiston kanssa. Hän kävi kansakoulun ja työskenteli kotitalossaan ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan [[jääkäripataljoona 27]]:n 1. komppaniaan 20. lokakuuta 1915, josta hänet siirrettiin 21. joulukuuta 1915 pataljoonan 4. komppaniaan. Hän osallistui taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Asemasota Misse-joella|Misse-joella]], [[Riianlahti|Riianlahdella]] ja [[Aa-joki|Aa-joella]]. Suurholma saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana aliupseeriksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin [[Suomen sisällissota]]an aluksi 1. Jääkärirykmentin [[1. jääkäripataljoona]]n 1. komppaniaan, josta hänet siirrettiin 22. maaliskuuta 1918 alkaen [[1. jääkäriprikaati]]n esikuntaan, jossa hän toimi eversti [[Eduard Ausfeld|Ausfeldin]] lähettinä. Hän osallistui sisällissodan taisteluihin Tampereella ja Karjalankannaksella. Sisällissodan jälkeen hänet määrättiin 12. heinäkuuta 1918 alkaen lähetiksi Vuoristoprikaatin esikuntaan, josta hänet siirrettiin 17. tammikuuta 1919 alkaen Itä-Suomen jalkaväkirykmentti 5:een, jossa hänet sijoitettiin 1. komppaniaan. Suurholma erosi armeijasta 11. helmikuuta 1919 hänen allekirjoittamansa sitoumusaikansa päätyttyä ja siirtyi poliisin palvelukseen, jossa hän työskenteli konstaapelina Vaasassa. Hän erosi poliisivoimista ja siirtyi 15. lokakuuta 1924 alkaen Kansallis-Osake-Pankin Vaasan konttorin vahtimestariksi. '''Ylennykset''': Hilfsgruppenführer 30. elokuuta 1917, Aliupseeri 11. helmikuuta 1918, Varavääpeli 10. elokuuta 1918, Vääpeli 1918 lopulla. '''Kunniamerkit''': Vapaudenmitali 2. lk; [[Kuva:Nauha Vapaussodan muistomitali.png|35px|Vapaussodan muistomitalin kunniamerkkinauha]] Vapaussodan muistomitali soljen kera, [[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.png|18px|jääkärimerkki]] Jääkärimerkki, [[Kuva:Nauha_saksan_maailmansodan_kunniaristi.png|35px|Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristin kunniamerkkinauha]] Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi.<ref name="SJE1939">Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938.</ref><ref name="SJE1975">Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975.</ref>
 
* [[Matti Aukusti Tolonen]]
 
===Lauri Iisak Torn myöh. Talviluoto===
(käytti Saksassa peitenimeä Thorn), (s. [[26. marraskuuta]] [[1896]] [[Tampere]]) oli suomalainen jääkärivääpeli. Hänen vanhempansa olivat työmies August Alfred Torn ja Amanda Willberg. Hänet vihittiin avioliittoon ensimmäisen kerran vuonna 1920 Ksenia Aliina Lahelman kanssa, josta hän erosi vuonna 1931 ja avioitui toisen kerran vuonna 1936 Anna Eliina Kokon kanssa. Talviluoto kävi kansakoulun. Hän työskenteli varastomiehenä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan [[Jääkäripataljoona 27]]:n 4. komppaniaan 23. helmikuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Asemasota Misse-joella|Misse-joella]], [[Riianlahti|Riianlahdella]] ja [[Aa-joki|Aa-joella]]. Hän joutui jäämään Insterburgin sotilassairaalaan hoidettavaksi pataljoonan lähtiessä kotimaahan helmikuussa 1918. Takaisin suomeen hän palasi sisällissodan jälkeen 20. heinäkuuta 1918 ja asettui Tampereelle poliisikonstaapeliksi, josta hän siirtyi samalaiseen tehtävään Raumalle. Poliisivoimista hän erosi vuonna 1920 ja liittyi Suojeluskuntajärjestöön ja hänet sijoitettiin paikallispäälliköksi Kiukaisten suojeluskuntaan. Suojeluskunnasta häne erosi ja astui armeijan palvelukseen 7. helmikuuta 1921 ja hänet sijoitettiin koulutusaliupseeriksi Kajaanin sissipataljoonan 1. komppaniaan. Armeijasta hän erosi 14. lokakuuta 1921 ja siirtyi hoitajaksi ensin Lapinlahden ja myöhemmin Oulun kaupungin mielisairaaloihin. Vuoden 1929 jälkeen hän toimi satunnaisissa töissä ja vaihtoi vuonna 1935 nimensä Talviluodoksi, kunnes vuonna 1936 hän astui Valtionrautateiden palvelukseen ylimääräiseksi asemamieheksi Tampereelle, missä hän palveli talvisodan syttymiseen saakka. Talviluoto osallistui talvisotaan Kuljetus - ja rehuosaston johtajana 5. Armeijakunnan esikunnassa. Välirauhan aikana hän toimi kuljetusryhmän johtajana Kuoreveden Lentovarikolla ja jatkosodan puhjettua hänet komennettiin vääpeliksi 10. Ilmasuojelukomppaniaan Ruovedelle, josta hänet siirrettiin vääpeliksi Liikennekomppaniaan ja edelleen partionjohtajaksi Toimisto 2:een Pirkka-Hämeen suojeluskuntapiiriin. Sotien jälkeen Talviluoto toimi työnjohtajana Keskusvarikko 3:ssa aina vuoteen 1960 saakka. '''Ylennykset''': Vääpeli 6. lokakuuta 1921. '''Kunniamerkit''': [[Kuva:Nauha talvisodan muistomitali.png|35px]] Talvisodan muistomitali, [[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.png|18px]] Jääkärimerkki, [[Kuva:Nauha saksan maailmansodan kunniaristi.png|35px]] Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi, [[Tiedosto:Nauha unkarin muistomitali wwI.png|35px]] Unkarin maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi.
 
'''[[Vilho Torniainen]]'''
Rivi 194 ⟶ 193:
 
===Auno Torri===
({{Syntymä- ja kuolinaika|2|8|1892|[[Virolahti]]|19|9|1938}}) oli suomalainen jääkärivääpeli. Hänen vanhempansa olivat välittäjä Taneli Torri ja Karoliina Hämäläinen. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1920 Alma Maria Ikäheimon kanssa, joka kuoli vuonna 1925 ja hän avioitui toisen kerran vielä samana vuonna Elin Natalia Nybäckin kanssa. Torri kävi kansakoulun ja Virolahden kansanopiston ja työskenteli metsätyönjohtajana ja välittäjänä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan [[Jääkäripataljoona 27]]:n 2. komppaniaan 26. marraskuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Asemasota Misse-joella|Misse-joella]] ja [[Riianlahti|Riianlahdella]], josta hänet siirrettiin. 29. marraskuuta 1916 pataljoonan täydennysjoukkoon ja laskettiin siviilitöihin Saksaan. Myöhemmin hän joutui Altonan työosastoon, josta hänet laskettiin takaisin siviilitöihin 4. elokuuta 1917.
 
Torri palasi takaisin Suomeen sisällissodan jälkeen syyskuussa vuonna 1918 ja astui 1. lokakuuta 1918 Suomen armeijan palvelukseen ja hänet sijoitettiin vääpeliksi Porin jalkaväkirykmentti 2:n 6. komppaniaan. Porin jalkaväkirykmentti 2:n nimi muutettiin myöhemmin Savon jääkärirykmentiksi. Torri erosi armeijasta 1. lokakuuta 1920 ja työskenteli sen jälkeen kello- ja kultaseppänä Kouvolassa vuoteen 1926 saakka. Kultasepän työt jätettyään hän astui takaisin armeijan palvelukseen 1. toukokuuta 1926 ja hänet sijoitettiin Ilmavoimien alokaskomppaniaan, missä hänet määrättiin komppanian varusmestariksi ja 1. toukokuuta 1927 alkaen vääpeliksi. Alokaskomppaniasta hänet siirrettiin 1. maaliskuuta 1928 Ilmavoimien aliupseerikoulun ja edelleen 1. tammikuuta 1932 alkaen 1. Erillisen merilentolaivueen toimitusjoukkueen vääpeliksi, mistä hänet siirrettiin 1. maaliskuuta 1936 Lentolaivue 44:n esikuntavääpeliksi. Torri suoritti Taistelukoulun kanta–aliupseerikurssin vuosina 1932 – 1933. '''Ylennykset''': Vääpeli 1. lokakuuta 1918. '''Kunniamerkit''': [[Kuva:Vapaudenmitali1lk.png|35px]] Vapaudenmitali 1. lk; [[Kuva:SVR.png|35px]] Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 2. lk. mitali, [[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.png|18px]] Jääkärimerkki, [[Kuva:Nauha saksan maailmansodan kunniaristi.png|35px]] Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi.
Rivi 208 ⟶ 207:
 
===Antti Tukia===
({{Syntymä- ja kuolinaika|15|1|1888|[[Kurkijoki]]|||}}) oli suomalainen jääkäri. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Matti Tukia ja Katri Kesseli. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1920 Bertha Irene Lithin kanssa, joka kuoli vuonna 1924 ja hän avioitui toistamiseen vuonna 1927 Vilhelmina Torikan kanssa. Tukia kävi kansakoulun ja työskenteli räätälinä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan [[Jääkäripataljoona 27]]:n pioneerikomppaniaan 4. marraskuuta 1915, josta hänet siirrettiin pataljoonan täydennysjoukkoon 21. toukokuuta 1916 ja laskettiin myöhemmin siviilitöihin Saksaan. Tukia palasi takaisin Suomeen 22. syyskuuta 1918 ja toimi sen jälkeen Kurkijoen suojeluskunnan harjoituspäällikkönä 2. maaliskuuta – 23. syyskuuta 1919 välisen ajan. Myöhemmin hän toimi 25. syyskuuta 1919 alkaen räätälinä Suomen armeijan upseerien kulutusosuuskunnan palveluksessa, mistä hän siirtyi 20. kesäkuuta 1921 leikkaajaksi ja työnjohtajaksi Helsingin pukutehdas oy:n palvelukseen. Hänet määrättiin 1. syyskuuta 1922 alkaen vaatetusesineiden tarkastajaksi Vaatetusvarikolle ja 2. syyskuuta 1930 alkaen ylityönjohtajaksi Armeijan pukimoon ja palveli tehtävässä vuoteen 1953 saakka. '''Kunniamerkit''': [[Kuva:Nauha VR4 miekkojen kera.png|35px]] Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera, [[Kuva:Suomen leijonan 1 lk ritarimerkki.png|35px]] Suomen Leijonan ritarikunnan ritarimerkki, [[Kuva:Vapaudenmitali1lk.png|35px]] Vapaudenmitali 1. lk; [[Kuva:Nauha talvisodan muistomitali.png|35px]] Talvisodan muistomitali, [[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.png|18px]] Jääkärimerkki, [[Kuva:Nauha saksan maailmansodan kunniaristi.png|35px]] Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi.
 
===Viljo Matti Tukia===
({{Syntymä- ja kuolinaika|1|1|1894|[[Kaukola]]|9|2|1919}}) oli suomalainen jääkärivääpeli. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Juho Tukia ja Anna Katariina Kaasalainen. Tukia kävi kansakoulun ja työskenteli maanviljelijänä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan [[Jääkäripataljoona 27]]:n 1. komppaniaan 16. maaliskuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Asemasota Misse-joella|Misse-joella]], [[Riianlahti|Riianlahdella]] ja [[Aa-joki|Aa-joella]].
 
Tukia saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana vääpeliksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin [[Suomen sisällissota]]an vääpeliksi 4. jääkärirykmentin [[8. jääkäripataljoona]]n 3. komppaniaan. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Raudussa ja rajaseudulla. Tukia palveli sisällissodan jälkeen 2. komppanian vääpelinä 4. Jääkärirykmentistä muodostetussa Jääkäripataljoona 4:ssä, joka tunnettiin myöhemmin nimellä Pohjolan jääkäripataljoona. Hänet siirrettiin 31. lokakuuta 1918 kenttävartion päälliköksi Terijoen rajavartiopataljoonan 3. komppaniaan. '''Ylennykset''': Vääpeli 11. helmikuuta 1918. '''Kunniamerkit''': [[Kuva:Nauha VR4 miekkojen kera.png|35px]] Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera, [[Kuva:Nauha Vapaussodan muistomitali.png|35px]] Vapaussodan muistomitali soljen kera, [[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.png|18px]] Jääkärimerkki.
 
'''[[Väinö Robert Tulppala]]'''
Rivi 223 ⟶ 222:
===Otto Tuomaala===
([[6. lokakuuta]] [[1886]] [[Vimpeli]]) oli suomalainen jääkäri. Hänen vanhempansa olivat maakauppias Juho Tuomaala ja Maija Hongisto. Tämä Vimpeliläinen maalari liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan [[Jääkäripataljoona 27|Jääkäripataljoona 27:n]] pioneerikomppaniaan 30. tammikuuta 1916. Hänet laskettiin Ruotsiin lomalle pataljoonasta 29. helmikuuta 1916. Takaisin pataljoonaan hän palasi 7. maaliskuuta 1916 ja laskettiin siviilitöihin. Hänen myöhemmät elämänvaiheensa ovat tuntemattomia.
 
===Joonas Tuomikoski===
({{Syntymä- ja kuolinaika|21|1|1895|[[Ylivieska]]|||}}) oli suomalainen jääkäri. Hänen vanhempansa olivat työmies Adam Tuomikoski ja Alma Lassila. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1921 Betti Jenni Maria Räisäsen kanssa. Tuomikoski kävi kaksi luokkaa kansakoulua ja työskenteli työmiehenä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan [[Jääkäripataljoona 27]]:n 4. komppaniaan 21. joulukuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Asemasota Misse-joella|Misse-joella]] ja [[Riianlahti|Riianlahdella]], josta hänet 23. marraskuuta 1916 Altonan työosastoon, mistä hänet laskettiin elokuussa vuonna 1917 siviilitöihin Saksaan. Takaisin Suomeen hän palasi 29. marraskuuta 1918 ja työskenteli sen jälkeen työmiehenä eri puutavaraliikkeiden palveluksessa Pohjois–Suomessa. Hän osallistui talvisotaan varastomiehenä Elintarvikevarikko 1:ssä Helsingissä. '''Kunniamerkit''': [[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.png|18px]] Jääkärimerkki, [[Kuva:Nauha saksan maailmansodan kunniaristi.png|35px]] Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi.
Rivi 240 ⟶ 239:
 
===Väinö Johannes Tuominen===
({{Syntymä- ja kuolinaika|31|12|1890|[[Nastola]]|19|8|1928}}) oli suomalainen jääkärivääpeli. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Johan Tuominen ja Karoliina Oinassilta. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1925 Elma Hietulan kanssa. Tuomonen kävi kaksi luokkaa kansakoulua ja työskenteli puutarhurina ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan [[Jääkäripataljoona 27]]:n pioneerikomppaniaan 17. joulukuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Asemasota Misse-joella|Misse-joella]], [[Riianlahti|Riianlahdella]] ja [[Schmardenin taistelu|Schmardenissa]] sekä [[Aa-joki|Aa-joella]].
 
Tuominen saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana aliupseeriksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin [[Suomen sisällissota]]an kuormastoaliupseeriksi 2. jääkärirykmentin [[12. jääkäripataljoona]]n 1. komppaniaan. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Kalevankankaalla, Tampereella ja Kauksamolla, Kivennavalla sekä Raivolassa. Sisällissodan jälkeen hänet siirrettiin 12. heinäkuuta 1918 alkaen Pioneerikoulutuspataljoonaan, missä hän toimi kuormastovääpelinä. Myöhemmin hän toimi niin ikään kuormastovääpelinä Pioneeripataljoona 2:ssa (tunnettiin myöhemmin nimellä Rautatiepataljoona). Hänet siirrettiin 31. toukokuuta 1927 alkaen kuormastovääpeliksi Pohjois–Savon rykmenttiin, missä hänet määrättiin lopulta 1. lokakuuta 1927 alkaen rykmentin rehumestariksi. Hänet haudattiin Nastolaan. '''Ylennykset''': Aliupseeri 11. helmikuuta 1918, Varavääpeli 24. joulukuuta 1918, Vääpeli 4. helmikuuta 1920. '''Kunniamerkit''': [[Kuva:Nauha VR4 miekkojen kera.png|35px]] Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera, [[Kuva:Nauha Vapaussodan muistomitali.png|35px]] Vapaussodan muistomitali soljen kera, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 2. lk. mitali, [[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.png|18px]] Jääkärimerkki.
 
'''[[Viljo Einar Tuompo]]'''
Rivi 257 ⟶ 256:
 
===Otto Turunen (jääkäri)===
({{Syntymä- ja kuolinaika|16|9|1888|[[Pielisjärvi]]|6|5|1948}}) oli suomalainen jääkärivääpeli. Hänen vanhempansa olivat työmies Antti Turunen ja Maria Honkanen. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1920 Ida Maria Sahlssonin kanssa. Hän kävi kansakoulun ja yksityisen kirjanpitokurssin sekä suoritti yksityisesti viidennen luokan Viipurin reaalikoulussa vuonna 1926. Turunen työskenteli levyseppänä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan [[Jääkäripataljoona 27]]:n 1. komppaniaan 8. joulukuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Asemasota Misse-joella|Misse-joella]], [[Riianlahti|Riianlahdella]] ja [[Aa-joki|Aa-joella]].
 
Turunen saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana varavääpeliksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin [[Suomen sisällissota]]an joukkueenjohtajaksi ensin 2. jääkärirykmentin [[4. jääkäripataljoona]]n 3. komppaniaan. Myöhemmin hän toimi pataljoonan kuormaston päällikkönä. Hän osallistui sisällissodan taisteluihin Kalevankankaalla ja Tampereella sekä Rajamäellä, Tarpilassa ja Raivolassa. Hän palveli sisällissodan jälkeen 5. komppanian vääpelinä edelleen 2. Jääkärirykmentissä, joka tunnettiin myöhemmin ensin nimellä Porin jalkaväkirykmentti 2 ja myöhemmin Savon jääkärirykmentti. Hänet siirrettiin 1. huhtikuuta 1919 alkaen kuormastovääpeliksi Keski-Suomen rykmenttiin. Armeijasta hän erosi 30. syyskuuta 1920, mutta astui takaisin armeijan palvelukseen 30. huhtikuuta 1922 ja hänet sijoitettiin Karjalan kaartin rykmenttiin, jossa hän toimi aluksi 6. komppanian vääpelinä ja 1. joulukuuta 1926 alkaen komppanian asevarastonhoitajana. Toistamiseen hän erosi armeijasta 30. huhtikuuta 1927, mutta palasi jälleen armeijan palveluskseen 15. elokuuta 1927 ja tällä kertaa hänet sijoitettiin varusmestariksi Karjalan kaartin rykmenttiin 2. komppaniaan. Kolmannen kerran hän erosi armeijasta 15. elokuuta 1928. ja työskenteli sen jälkeen 1. lokakuuta 1930 alkaen yövartijana Muonavarikko 2:ssa. Jalkaväen aliupseerikoulun hän kävi vuosina 1923 – 1924.
 
'''Ylennykset''': Hilfsgruppenführer 25. elokuuta 1917, Varavääpeli 11. helmikuuta 1918, Vääpeli 1. lokakuuta 1918. '''Kunniamerkit''': [[Kuva:Nauha VR4 miekkojen kera.png|35px]] Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera, [[Kuva:Vapaudenmitali2lk.png|35px]] Vapaudenmitali 2. lk; [[Kuva:Nauha Vapaussodan muistomitali.png|35px]] Vapaussodan muistomitali soljen kera, [[Kuva:SVR.png|35px]] Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 2. lk. mitali, [[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.png|18px]] Jääkärimerkki, [[Kuva:Nauha saksan maailmansodan kunniaristi.png|35px]] Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi.
Rivi 266 ⟶ 265:
 
===Jaakko Nestori Tähtinen===
({{Syntymä- ja kuolinaika|25|4|1894|[[Kortesjärvi]]|||}}) oli suomalainen jääkärivääpeli. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Juho Kustaa Tähtinen ja Miina Autio. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1918 Anna Adolfiina Suomelan kanssa. Tähtinen kävi kansakoulun ja työskenteli maanviljelijänä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan [[Jääkäripataljoona 27]]:n 2. komppaniaan 27. marraskuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Asemasota Misse-joella|Misse-joella]], [[Riianlahti|Riianlahdella]] ja [[Schmardenin taistelu|Schmardenissa]] sekä [[Aa-joki|Aa-joella]]. Pataljoonan rintamalta paluun jälkeen Tähtinen siirrettiin pataljoonan 1. konekiväärikomppaniaan 10. heinäkuuta 1917.
 
Tähtinen saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana aliupseeriksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin [[Suomen sisällissota]]an muonitusaliupseeriksi 1. jääkärirykmentin [[1. jääkäripataljoona]]n konekiväärikomppaniaan. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Lempäälässä ja Säiniöllä sekä Viipurissa. Sisällissodan jälkeen Tähtinen määrättiin armeijan uudelleenjärjestelyn yhteydessä muonitusmestariksi Suomen valkoisen kaartin 3. konekiväärikomppaniaan. Armeijasta hän erosi 6. elokuuta 1918 ja työskenteli sen jälkeen maanviljelijänä Evijärvellä. Talvisotaan Tähtinen osallistui huoltoaliupseerina Seinäjoen Työkomppaniassa. '''Ylennykset''': Aliupseeri 11. helmikuuta 1918, Vääpeli kesällä 1918. '''Kunniamerkit''': [[Kuva:Nauha Vapaussodan muistomitali.png|35px]] Vapaussodan muistomitali soljen kera, [[Kuva:Nauha talvisodan muistomitali.png|35px]] Talvisodan muistomitali, [[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.png|18px]] Jääkärimerkki, [[Kuva:Nauha saksan maailmansodan kunniaristi.png|35px]] Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi.
 
===Severi Törmälä===
({{Syntymä- ja kuolinaika|2|10|1897|[[Orivesi]]|||}}) oli suomalainen jääkäri. Hänen vanhempansa olivat työmies Severin Törmälä ja Maija Stiina Hermannintytär. Hän työskenteli työmiehenä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan [[Jääkäripataljoona 27]]:n 2. komppaniaan 10. helmikuuta 1916, josta hänet siirrettiin 18. maaliskuuta 1916 pataljoonan täydennysjoukkoon ja laskettiin myöhemmin siviilitöihin Saksaan. Hän palasi takaisin Suomeen sisällissodan jälkeen 1. joulukuuta 1918. Hänen myöhäisemmät elämänvaiheensa ovat tuntemattomat.
 
'''[[Johan Alfred Törnqvist]]'''
 
==Lähteet==
*K. A. Wegelius: ''Aseveljet I'',WSOY Porvoo 1924.
*A. Wegelius, Suomen leijona ja Saksan kotka, WSOY Porvoo 1938.
*{{Kirjaviite | Tekijä= Jernström, E. (toim.)| Nimeke= Jääkärit maailmansodassa | Julkaisija= Helsinki: Sotateos Oy | Vuosi=1933 | Tunniste=Teoksella ei ole ISBN:a.}}
Rivi 302 ⟶ 301:
{{Viitteet}}
 
[[Luokka:Luettelot sotilaistajääkäreistä|JaakaritT]]
[[Luokka:Jääkärit|*]]