Ero sivun ”Geenitekniikka” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 29:
*Nälänhädässä ongelma ei ole ruoan määrä vaan sen jakautuminen.
*Maapallon [[biodiversiteetti]] voi köyhtyä. Jos viljelykasveista kehitetään mahdollisimman vastustuskykyisiä torjunta-aineille, villit kasvit eivät enää selviä kilpailussa. Samoin hyönteisille myrkyllisten kasvien kehittäminen voi johtaa hyönteis- ja siten esimerkiksi lintukannan romahdukseen. Suurtilallisille taloudellisesti kannattava, hyvin laajamittainen soijanviljely on vähentänyt maatalousalueiden biodiversiteettiä merkittävästi esimerkiksi Etelä-Amerikassa.
*Torjunta-aineiden sietokyvyn on pelätty siirtyvän geenimuunnelluista lajeista rikkakasveihin. Sietokyvyn leviämistä ei kuitenkaan ole todettu, vaikka lajikkeilla on viljelty viidesosa maailman peltopinta-alasta.<ref name="hs190111">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Professorit+vetosivat+tietellisen+argumentaation+puolesta+geenimuuntelukeskustelussa/1135263168373 | Nimeke =Professorit vetosivat tietellisen argumentaation puolesta geenimuuntelukeskustelussa | Tekijä =Raeste, Juha-Pekka |Ajankohta =19.1.2011 | Julkaisija =
*Geenimuunnellut viljelylajikkeet voivat sekoittua ja risteytyä muuntelemattomien kanssa.
*Geenimuunneltujen viljelylajikkeiden suosiminen ei todellisuudessa aina vähennä tarvittavien torjunta-aineiden määrää. <ref>[http://cls.casa.colostate.edu/TransgenicCrops/risks.html Risks and Concerns] (Transgenic Crops: An Introduction and Resource Guide. Colorado State University.) {{en}}</ref>
| |||