Ero sivun ”Yrjö Koskinen Yrjö-Koskinen” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
-w, vuosilukuja ei linkitetä kuin poikkeustapaukseissa |
vielä linkki toimivaksi |
||
Rivi 5:
Yrjö-Koskinen toimi opettajanurallaan [[Hämeenlinnan normaalilyseo]]n ja suomalaisen tyttökoulun opettajana 1878–1881, [[Helsingin suomalainen alkeisopisto|Helsingin suomalaisen alkeisopiston]] opettajana 1882–1884 ja [[Jyväskylän seminaari]]n historian ja kasvatusopin lehtorina 1886–1892. Yrjö-Koskinen oli [[Uudenmaan lääni]]n kansakouluntarkastajana 1892–1894, Jyväskylän seminaarin johtajana 1895–1899 sekä kouluhallituksessa kansakouluntarkastajana 1899–1902 ja ylitirehtöörinä 1902–1917. Hänen johtajanaikanaan kansakoulujen perustaminen määrättiin kuntien velvollisuudeksi, mikä yli kaksinkertaisti niiden määrän lyhyessä ajassa. Yleiseen oppivelvollisuuteen hän kuitenkin suhtautui epäillen, joten sen toteuttaminen jäi hänen seuraajansa, [[Mikael Soininen|Mikael Soinisen]] ajalle.
Yrjö-Koskinen osallistui myös politiikkaan isänsä jalanjäljissä ja oli ritariston ja aatelin jäsenenä [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät|säätyvaltiopäivillä]] vuosina [[Säätyvaltiopäivät 1885|1885]] ja
Yrjö-Koskinen sai [[todellinen valtioneuvos|todellisen valtioneuvoksen]] arvonimen 1916. Hän oli naimisissa vuodesta 1878 Elin Lovisa Branderin kanssa. Heidän poikansa oli lakimies ja suurlähettiläs [[Aarno Yrjö-Koskinen]].
|