Ero sivun ”Yrjö Koskinen Yrjö-Koskinen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kääk
Osittainen palautus ip:n versioon
Rivi 3:
Yrjö-Koskisen vanhemmat olivat senaattori [[Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen|Georg Zacharias (Yrjö Sakari) Forsman]] ja Sofia Fransiska Friberg. Hän pääsi ylioppilaaksi [[1871]] ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon [[1877]], lisensiaatin tutkinnon [[1890]] sekä väitteli tohtoriksi [[1894]].
 
Yrjö-Koskinen toimi opettajanurallaan [[Hämeenlinnan normaalilyseo]]n ja suomalaisen tyttökoulun opettajana [[1878]]–[[1881]], [[Helsingin suomalainen alkeisopisto|Helsingin suomalaisen alkeisopiston]] opettajana [[1882]]–[[1884]] ja [[Jyväskylän seminaari]]n historian ja kasvatusopin lehtorina [[1886]]–[[1892]]. Yrjö-Koskinen oli [[Uudenmaan lääni]]n kansakouluntarkastajana [[1892]]–[[1894]], Jyväskylän seminaarin johtajana [[1895]]–[[1899]] sekä kouluhallituksessa kansakouluntarkastajana [[1899]]–[[1902]] ja ylitirehtöörinä [[1902]]–[[1917]]. Hänen johtajanaikanaan kansakoulujen perustaminen määrättiin kuntien velvollisuudeksi, mikä yli kaksinkertaisti niiden määrän lyhyessä ajassa. Yleiseen oppivelvollisuuteen hän kuitenkin suhtautui epäillen, joten sen toteuttaminen jäi hänen seuraajansa, [[Mikael Soininen|Mikael Soinisen]] ajalle.
 
Yrjö-Koskinen osallistui myös politiikkaan isänsä jalanjäljissä ja oli ritariston ja aatelin jäsenenä [[säätyvaltiopäivillä]] vuonna [[1885]] ja vuosien [[1894]]–[[1905]] välillä.[[Jyväskylä]]n vuosinaan hän oli 1898–1899 lyhyen aikaa kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ja myös [[kirkolliskokous|kirkolliskokouksen]] jäsenenä 1898 ja 1908. [[Sortokaudet|Sortovuosina]] hän kannatti jopa pidemmälle menevää myöntyvyyslinjaa kuin isänsä, mutta hänet valittiin silti [[Suomen senaatti|senaatin]] kirkollisasiaintoimituskunnan päällikköksi (opetusministeriksi) [[Hjeltin senaatti|Hjeltin senaattiin]] kesällä [[1908]]. Pesti jäi vain reilun vuoden mittaiseksi. Yrjö-Koskinen oli myös Suomalaisen puolueen kansanedustajana [[1907]]–[[1909]] ja [[1910]] edustaen [[Vaasan läänin eteläinen vaalipiiri|Vaasan läänin eteläistä vaalipiiriä]] ja johti [[Uusi Suometar|''Uuden Suomettaren'']] johtokuntaa, mutta keskittyi viimeisinä vuosinaan enemmän virkansa hoitoon kuin politiikkaan. Hän oli [[Suomen senaatti|senaatin]] talousosaston jäsen [[Hjeltin senaatti|Hjeltin senaatissa]] ja toimi senaatin kirkollisasiaintoimituskunnan päällikkönä [[1908]]–[[1909]]. Yrjö-Koskinen oli myös suomalaisen puolueen kansanedustajana [[1907]]–[[1909]] ja [[1910]] edustaen [[Vaasan läänin eteläinen vaalipiiri|Vaasan läänin eteläistä vaalipiiriä]]. Hän oli mukana kunnallispolitiikassa [[Jyväskylä]]n kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ja oli myös [[kirkolliskokous|kirkolliskokouksen]] jäsenenä.Samoihin aikoihin Yrjö Koskinen Yrjö-Koskisen kanssa Suomalaisen puolueen poliitikkoina ja kansanedustajina toimivat myös hänen veljensä [[Eino Sakari Yrjö-Koskinen]] ja [[Lauri Yrjö-Koskinen]] sekä edellisen vaimo [[Iida Yrjö-Koskinen]].
Yrjö-Koskinen sai [[todellinen valtioneuvos|todellisen valtioneuvoksen]] arvonimen [[1916]]. Hän oli naimisissa vuodesta [[1878]] Elin Lovisa Branderin kanssa. Heidän poikansa oli lakimies ja suurlähettiläs [[Aarno Yrjö-Koskinen]].
 
== Lähteet ==
* {{edustajamatrikkeli|nro=911791}}
* Vesa Vares: Yrjö-Koskinen, Yrjö Koskinen. Teoksessa ''Suomen Kansallisbiopgrafia 10''. SKS, Helsinki 2007, s. 804–806.
 
{{OLETUSAAKKOSTUS:Yrjö-Koskinen, Yrjö Koskinen}}
[[Luokka:Suomalaiset senaattorit]]
[[Luokka:Kansanedustajat]]
[[Luokka:Kouluhallituksen pääjohtajat]]
[[Luokka:Suomalaiset aateliset]]
[[Luokka:Suomen suuriruhtinaskunnan aatelissäädyn valtiopäivämiehet]]