Ero sivun ”Elinkeinovapaus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Elinkeinovapaus''' on oikeustieteessä [[vapaus]] harjoittaa säädetyillä ehdoilla [[elinkeino]]a tai [[kaupankäynti|kauppaa]]. Suomessa elinkeinovapaudesta säädettiin vuonna 1879 annetussa asetuksessa <ref>{{Verkkoviite | Tekijä=I. A - Isonzo | Nimeke=Pieni Tietosanakirja / I. A - Isonzo / 755-756 | Osoite=http://runeberg.org/pieni/1/0414.html | Ajankohta=25. helmikuuta 2007 | Julkaisija=Projekt Runeberg | Luettu=11. marraskuuta 2007}} </ref>. Nykyisin asiasta säädetään [[Suomen perustuslaki|Suomen perustuslain]] 18. pykälässä sekä vuonna 1919 annetussa laissa elinkeinon harjoittamisen oikeudesta (122/19), jota myöhemmin on useita kertoja muutettu. Taloustieteessä elinkeinovapaudella tarkoitetaan vapautta harjoittaa elinkeinoa ilman, että viranomaiset estävät
Elinkeinovapautta rajoittavat sääntely ja sen takia vaadittavat viranomaisluvat, pätevyysvaatimukset, valtion säätämät [[monopoli]]t, siirtolaispolitiikka ja [[verotus]]. Elinkeinot voidaan niiden mukaan jakaa vapaisiin, ilmoituksenvaraisiin, luvanvaraisiin ja oikeudellisiin monopoleihin.
Rivi 5:
Esimerkiksi rakentamiseen, ammattimaiseen kuljetuselinkeinoon kuten taksi- ja kuorma-autoliikenteeseen, ammattimaiseen [[radio]]lähetystoimintaan ja apteekin pitämiseen Suomessa tarvitaan lupa. Sairaanhoitoon tarvitaan Suomen valtion hyväksymä lääkärin tai sairaanhoitajan pätevyys eivätkä kaikki ulkomaillakaan pätevöityneet saa harjoittaa ammattia Suomessa. Monopoleja Suomessa ovat rahapelit ja alkoholin vähittäismyynti. Jotkin elinkeinot kuten [[huumekauppa]] ja [[paritus]] on Suomessa ja monissa muissakin maissa periaatteessa kokonaan kielletty.
==Elinkeinovapautta on lisätty vuodesta 1868 alkaen==
Useimmissa Euroopan maissa elinkeinovapautta rajoitti [[1800-luku|1800-luvulle]] saakka ennen kaikkea [[ammattikuntalaitos]]. Se lakkautettiin ja elinkeinovapautta muutenkin laajennettiin 1800-luvulla liberalismin vaikutuksesta. Esimerkiksi Suomessa ammattikunnat lakkautettiin vuonna [[1868]] säädetyillä lainmuutoksilla, ja vuonna [[1879]] annettu asetus laajensi elinkeinovapautta edelleen. Kuitenkin 1800-luvun lopulta ja [[1900-luku|1900-luvun]] alusta lähtien elinkeinovapautta on monissa maissa ja monilla aloilla jälleen rajoitettukin, etenkin [[sosialismi]]n vaikutuksesta. [[1970-luku|1970-luvulta]] lähtien elinkeinovapautta on kuitenkin monissa maissa taas lisätty liberalismin kasvavan suosion myötä.
==Ideologisia kantoja==
[[Liberalismi]] ja etenkin sen radikaali haara [[libertarismi]] sisältävät täydellisen elinkeinovapauden kannattamisen. Elinkeinovapautta perustellaan sillä, että elinkeinovapaus johtaa suurempaan tehokkuuteen, hyvinvointiin ja vaurauteen kuin epävapaus.
[[Julkisen valinnan teoria]]n mukaan elinkeinovapauden estäminen esimerkiksi lupapakolla tai pätevyysvaatimuksella johtaa usein tehottomaan, kalliiseen tai huonolaatuiseen [[kartelli]]in tai monopoliin, joka saa [[politiikka|poliittisen]] tuen yleisen edun vastaisesti.
Muissa poliittisissa järjestelmissä elinkeinovapautta halutaan rajoittaa, koska niiden kannattajat uskovat, että säätelyllä voidaan esimerkiksi parantaa ihmisten elinoloja.
[[Sosialismi]]n mukaan tuotantovälineiden kuten tehtaiden ja yritysten pitää olla yhteisomistuksessa ja -hallinnassa ja ns. riistävät elinkeinot pitää kieltää.
Monien [[konservatiivi]]en mukaan kansakunnan, perhearvojen tai uskonnon vuoksi pitää vähentää elinkeinovapautta, esimerkiksi kieltää [[prostituutio]] ja [[pornografia]].
===Ympäristo ja elinkeinovapaus===
[[Vihreä liike|Vihreän liikkeen]] useimpien edustajien mukaan elinkeinovapautta pitää rajoittaa ympäristön- ja luonnonsuojelun ja eläinten hyvinvoinnin tai [[eläinten oikeudet|oikeuksien]] takia.
Liberaalienkaan mielestä elinkeinovapauteen ei kuulu toisten vahingoittaminen, ja osa heistä katsoo siksi ympäristön ja eläinten vahingoittamisen kielletyksi tai vaatii<ref>[http://www.johannorberg.net/?page=displayblog&month=02&year=2007#2141 CARBON TAX - SOCIALISM OR THE ALTERNATIVE TO IT?], [[Johan Norberg]] 4.2.2007, kannattaa hiilihaittaveroa ja viittaa perusteluun, jonka mukaan "saastuttaja korvatkoon" on markkinataloushenkinen ratkaisu toisin kuin sääntely, jossa valtio valitsee voittavat teknologiat ja sallitut keinot</ref> saastuttamisesta perittävän [[haittavero]]ja. Osa libertaristeista kuitenkin arvioi, että vaikka teoriassa saastuttaminen pitäisi korvata, käytännössä tällaisten lakien säätämisprosessi tuottaa mm. lobbauksen ja korruption myötä tarpeettoman tehottomia ja mielivaltaisia rajanvetoja ja on siksi liian haitallista verrattuna hyötyihin, koska PR-syistäkin yritysten kannattaa huomioida ympäristö.
==Lähteet==
<references />
==Katso myös==
*[[Taloudellinen vapaus]]
== Aiheesta muualla ==
| |||