|
#OHJAUS [[Tavu]]
'''Tavu''' on kielitieteessä yleensä muutaman äänteen yhdistelmä, jollaisiin sanat puhutussa kielessä äänteellisesti jakautuvat. Useimmissa kielissä tavun muodostaa säännöllisesti tavun ytimenä toimiva [[vokaali]] tai vokaalien yhdistelmä, [[diftongi]], jota paitsi siihen useimmiten kuuluu yksi tai useampi [[konsonantti]]. Yleensä sanassa on jollakin tavulla [[sanapaino|pääpaino]], minkä lisäksi pitkissä sanoissa voi yhdellä tai useammalla tavulla olla myös sivupaino.
Varsinkin rytmitetyssä puheessa tavut erottuvat selvästi. [[Runous|Runoudessa]] käytetään useita erilaisia [[runomitta|runomittoja]], joissa jokaisen runojalkaan kuuluu yleensä kaksi tai kolme tavua, niistä yksi muita voimakkaampi. [[Laulu]]issa jokainen yksittäinen sävel vastaa tavallisimmin yhtä tavua, mutta joskus sävelkorkeus vaihtuu kesken tavun, jolloin tavun vokaali saatetaan venyttää hyvinkin pitkäksi.
Muutamissa kielissä kuten [[kiinan kieli|kiinan kielessä]] lähes kaikki kantasanat ovat yksitavuisia. Myös esimerkiksi [[englannin kieli|englannissa]] ja [[ruotsin kieli|ruotsissa]] yksitavuisia sanoja on huomattavan paljon. [[Suomen kieli|Suomessa]] perussanavartalot ovat tavallisimmin kaksitavuisia, mutta yksitavuisiakin sanoja on jonkin verran. Kolmi- tai useampitavuiset sanat ovat tavallisimmin muiden sanojen johdannaisia.
[[Suomen kieli|Suomen kielessä]] tavuun kuuluu yleensä 1 - 4 äännettä. Suomen tavujen rakenne on korkeintaan KVSK tai KVKs, missä K on konsonantti, S [[sonorantti]] (vokaali tai S, R, L) ja V on vokaali; esimerkiksi ”laih-tuu”, ”kers-kuu”, ”kaks”, ”laps”. Lainasanoissa esiintyy sanan ensimmäisen tavun alussa myös kahden tai kolmen konsonantin yhdistelmiä, jolloin tavurakenne voi olla esimerkiksi 5-äänteinen SKSVK kuten sanassa ”strut-si”. Tavuraja on
* jokaisen [[konsonantti]] + [[vokaali]] -yhdistelmän edessä: ta-'''lo''', ta-'''lo'''s-'''ta''', ta-'''lo'''on, kau-'''pu'''n-'''ki''', kau-'''pu'''n-'''ki'''in, kau-'''pu'''n-'''gi'''s-'''sa'''-'''ki'''n, Pent-'''ti''', Pen-'''ti'''n, Pen-'''ti'''l-'''le'''
* kahden eri vokaalin välissä, kun ne eivät muodosta [[diftongi]]a: tutust'''u-a''', s'''e-a'''ssa, l'''i-a'''n, h'''i'''-'''o-a'''
Muissa kielissä tavujen rakenne voi olla yksinkertaisempi tai monimutkaisempi. Esimerkiksi [[japanin kieli|japanissa]] vain muoto KV on sallittu, kun taas [[wichita]]n kielessä on tavuja muotoa KKKKVKKKK. Joissakin kielissä kuten [[puolan kieli|puolassa]] ja [[tšekin kieli|tšekissä]] esiintyy myös tavuja, joissa ei ole lainkaan vokaalia, vaan sen sijasta tavun keskuksena, ''sonanttina'' toimii jokin [[likvida]]mainen konsonantti kuten r tai l.
== Tavu kirjoituksessa ==
Useimpien länsimaisten kielten kirjoituksessa, myös suomessa, noudatetaan sääntöä, jonka mukaan sana voidaan katkaista seuraavalle riville tavurajan kohdalta, jolloin väliin, rivin loppuun, tulee [[tavuviiva]].
[[Aapinen|Aapisissa]] on Suomessa ollut tapana käyttää tavuviivaa jokaisessa sanassa tavurajojen kohdalla.
Muutamissa kielissä käytetään [[tavukirjoitus]]ta, jolloin jokainen kirjoitusmerkki vastaa yhtä tavua. Nykyään sellaista käytetään esimerkiksi [[japanin kieli|japanissa]]. Muinaisina aikoina, ennen [[aakkoset|aakkosten]] keksimistä, sellaiset olivat yleisempiäkin, ja sellainen oli esimerkiksi [[Kreeta]]ssa 2. vuosituhannella eaa. käytössä ollut [[lineaari-B]].
{{tynkä/Kieli}}
[[Luokka:Fonetiikka]]
[[af:Lettergreep]]
[[als:Silbe]]
[[ar:مقطع لفظي]]
[[an:Silaba]]
[[ay:Aru qallu]]
[[id:Suku kata]]
[[ms:Suku kata]]
[[be-x-old:Склад]]
[[bar:Süüm]]
[[br:Silabenn]]
[[bg:Сричка]]
[[ca:Síl·laba]]
[[ceb:Litpong]]
[[cs:Slabika]]
[[cy:Sillaf]]
[[da:Stavelse]]
[[de:Silbe]]
[[en:Syllable]]
[[es:Sílaba]]
[[eo:Silabo]]
[[fa:هجا]]
[[hif:Syllable]]
[[fr:Syllabe]]
[[gd:Lide]]
[[gl:Sílaba]]
[[ko:음절]]
[[hr:Slog]]
[[io:Silabo]]
[[it:Sillaba]]
[[he:הברה]]
[[la:Syllaba]]
[[lt:Skiemuo]]
[[hu:Szótag]]
[[nl:Lettergreep]]
[[ja:音節]]
[[no:Stavelse]]
[[nn:Staving]]
[[oc:Sillaba]]
[[km:ច្បាប់របស់វិគីភីឌា]]
[[pl:Sylaba]]
[[pt:Sílaba]]
[[ro:Silabă]]
[[qu:Simiki]]
[[ru:Слог]]
[[stq:Silwe]]
[[sq:Rrokja]]
[[simple:Syllable]]
[[sk:Slabika]]
[[sr:Слог]]
[[sh:Slog]]
[[sv:Stavelse]]
[[tl:Pantig]]
[[th:พยางค์]]
[[vi:Âm tiết]]
[[tr:Hece]]
[[uk:Склад (мовознавство)]]
[[war:Laton]]
[[yi:ארויסזאג]]
[[zh:音节]]
| 