Ero sivun ”Johan Gabriel Linsén” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SeppVei (keskustelu | muokkaukset)
Kirjaviite: teksti tarkistettu ja muutettu kokonaan sen mukaan
Rivi 1:
''' Johan Gabriel Linsén''' ([[27. joulukuuta]] [[1785]] [[Helsinki]] – [[16. marraskuuta]] [[1848]] Helsinki) oli [[Suomi|suomalainen]] runoilijakirjailija.[[professori]], Hän pääsi ylioppilaaksi vuonna 1802[[runoilija]], valmistui filosofian tohtoriksi vuonna 1810[[kirjailija]] ja kansallisen valittiin roomalaisen kirjallisuuden dosentiksi vuonnaherätyksen 1812puolestapuhuja.
Vuonna 1813 hänestä tuli roomalaisen kirjallisuuden apulaisopettaja ja vuonna 1828 vakinainen professori.
 
Linsénin isä oli laivaston vänrikki Jakob Johan Linsén ja äiti Birgitta Kristina Salovius. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna [[1810]] ja hänet valittiin roomalaisen kirjallisuuden [[dosentti|dosentiksi]] vuonna [[1812]]. Seuraavana vuonna hänestä tuli roomalaisen kirjallisuuden apulaisopettaja ja vuonna [[1828]] kaunopuheisuuden ja runouden professori.
Linsén liittyi Suomen kirjallisuuden elvyttämisen harrastajiin. Hän perusti kirjallisen ''Aura''-yhdistyksen, joka vuonna 1817 ja 1818 julkaisi jotain vihkoja. Vuonna 1819 Linsén perusti yhdessä F. Bergbomin kanssa aikakauskirjan ''Mnemosyne'', joka eli vuoteen 1823. Näissä julkaisuissa tavataan muutamia Linsénin runoja sekä suorasanaisia kirjoituksia. Syvällistä runohenkeä hänessä ei ollut vaan huomiota ansaitsevat hänen kirjoitelmansa ja puheensa. {{Lähde||15. syyskuuta 2008}}
 
Linsén kuului ns. Turun romantikkoihin ja oli kansallisuusaatteen puolestapuhuja. Vuonna [[1815]] hän teki aloitteen ''Selma''-nimisen kirjallisen yhdistyksen perustamiseksi, joka toteutui ''Aura''-nimisenä pari vuotta myöhemmin eli vuonna [[1817]]. Samannimisessä seuran kalenterissa Linsén julkaisi muutamia runoja vuonna 1817 ja [[1818]].
''Mnemosynessä'' Linsén 1819 julkaisi artikkelin ”Suomalaisesta kansallisuudesta”, jossa hän selvästi esittää suomen kielen kohottamisesta sivistys-, kirjallisuus- ja virkakieleksi. Linsén oli yksi Suomalaisen kirjallisuuden seuran perustajista ja toimi sen puheenjohtaja vuosina 1833–41. Ruotsinkielisenä kaunopuhujana Linsén oli aikansa etevimpiä.
 
Vuonna [[1819]] hän perusti yhdessä Fr. Bergbomin kanssa ''Mnemosyne''-lehden, jota toimitti vuoteen [[1823]] saakka. Siinäkin hän julkaisi runojaan, kuten ''Den finska fosterbygden'', samoin kuin proosatekstejä. Jälkimmäisistä vuonna 1819 julkaistu ''Om finsk nationalitetet'' korostaa kansallishenkeä ja suomen kielen asemaa. Linsén ei kuitenkaan yhtynyt aikakauden kiivaimpiin kansallismiehiin ja piti esimerkiksi [[Turun Viikkosanomat|Turun Viikkosanomia]] ja kansan opettamista jopa vaarallisena. Silti, kun Linsén toimi [[Suomalaisen kirjallisuuden seura]]n puheenjohtajana vuodesta [[1833]] vuoteen [[1841]], hän [[Kalevala]]n innoittamana puhui kansansivistyksen puolesta. Linsén oli muutenkin aikakautensa tunnettu kaunopuhuja.
Linsénin tytär [[Johanna Matilda Linsén]] oli ensimmäinen suomalainen sokeain opettaja ja oli aktiivisesti vaikuttamassa 1865 perustetun Helsingin sokeainopiston syntyyn ja toimi siellä myös itse.
 
Linsénin ensimmäinen puoliso vuodesta [[1814]] oli Amalia Carolina Forssell (k. [[1827]]) ja toinen vuodesta [[1829]] Wilhelmina Petronella Hoeckert (k. [[1870]]). Jälkimmäisestä avioliitosta syntynyt tytär [[Johanna Matilda Linsén]] oli ensimmäinen suomalainen sokeainopettaja ja poika [[Selim Gabriel Linsén]] säveltäjä.
{{pieni}}
 
==Lähteet==
* {{kirjaviite| Tekijä=Ilmari Heikinheimo| Vuosi= 1955 | Nimike= Suomen elämäkerrasto| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Julkaisupaikka=Helsinki }} Sivu 471.
 
{{DEFAULTSORT:Linsen, Johan Gabriel}}