Ero sivun ”Yhdeksäs ristiretki” versioiden välillä

Vaikka sota ristiretkeläisiä vastaan oli osoittautunut tuhoisaksi, nyt ilmaantui mahdollisuus yhden johtajan ottaa valta koko ristiretkestä, ja se henkilö oli Kaarle. Toiveet kuitenkin murskaantuivat jälleen, kun Venetsia ehdotti retkeä Konstantinopolia vastaan, missä [[Mikael VIII Palaiologos|Mikael VIII]] oli vastikään perustanut [[Bysantti|Bysantin]] uudestaan ja karkottanut venetsialaiset kaupungista. Paavi Gregorius ei olisi tukenut moista hyökkäystä, mutta vuonna 1281 paavi Martinus puolsi sitä; hyökkäys epäonnistui. Seurauksena oli [[Sisilia]]n nousu kapinaan, ja Kaarlen täytyi palata kotiin. Se viimeinen retki, joka lähetettiin Bysanttia tai muslimeja vastaan.

 

 

Vuonna 1291 ryhmä [[pyhiinvaeltaja|pyhiinvaeltajia]] joutui hyökkäyksen kohteeksi, ja myöhemmin ristiretkeläiset hyökkäsivät kostoksi [[syyria]]laisen karavaanin kimppuun tappaen 19 [[muslimi]]kauppiasta. Qalawun määräsi heidät sen vuoksi maksamaan harvinaisen suuren summan. Kun vastausta ei kuulunut, sulttaani käytti sitä tekosyynä ja hyökkäsi [[Akko]]n kimppuun. Hän julisti ''jihadin'' viimeistä Pyhän maan kristillistä saareketta vastaan ja toteutti Baibarsin unelman. Qalawun kuitenkin kuoli piirityksen aikana, ja hänen ainoaksi perillisekseen ja sulttaaniksi jäi Khalilin. Valloitettuaan kaupungin uusi sulttaani murhasi 60 000 asukasta ja otti loput orjiksi. Vuoden päättyessä kaikki ristiretkeläisvaltiot olivat kadonneet. Retkeläisten hallintokausi Pyhässä maassa kesti noin 200 vuotta sen jälkeen kun paavi [[Urbanus II]] kutsui ensimmäiset ristiretkeläiset kokoon pyhää sotaa varten.