Ero sivun ”Jatkotutkinto” versioiden välillä

248 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
Yhteiskunnallisilla ja humanistisilla aloilla jatko-opiskelijat ovat [[apuraha|apurahojen]] varassa. Teknillisillä, luonnontieteellisillä sekä lääketieteellisillä aloilla jatko-opiskelijat ovat tyypillisesti [[tutkija]]n, [[assistentti|assistentin]], apulaislääkärin tai tutkijalääkärin nimikkeellä. Osa tutkijoista työllistyy tutkimusprojektien varoilla, kun taas osa nauttii [[Suomen Akatemia]]n tutkijakoulujen rahoitusta.
 
Tutkijoiden palkat vaihtelevat opintojen aikana suuresti alasta, yliopistosta ja rahoituslähteestä riippuen. Palkkaus perustuu tyypillisesti joko yliopiston tai tietyn projektin varoista maksettuun kuukausipalkkaan tai apurahaan. Verovapaan apurahan vuotuinen enimmäismäärä oli vuonna 2005 n. 14 000 €. Huonoimmin palkatut humanististen alojen jatko-opiskelijat saattavat saada jopa alle 1000 € kuukausipalkkaa. Sen sijaan teknillisillä aloilla palkat ovat selkeästi korkeammat, muista työtehtävistä riippuen noin 2000-3000 € kuukaudessa. Erityisesti naisia koskeva ongelma on, että apurahat eivät kartuta sosiaaliturvaa. Tämän vuoksi työttömäksi, äitiyslomalle tai sairauslomalle jäävä apurahatutkija saa vain peruspäivärahan suuruisen avustuksen.
 
Jatkotutkinnon suorittaneet siirtyvät tyypillisesti erilaisten julkisten tai yksityisten tutkimus- ja opetuslaitosten tehtäviin sekä valtionhallintoon. Yritysmaailmassa tohtorit toimivat tyypillisesti esimies- tai tutkimustehtävissä. Elinkeinoelämässä työskentelevien tohtoreiden määrä onkin kasvanut voimakkaasti 90- ja 2000-luvuilla. Tekniikan, kauppatieteen, oikeustieteen ja lääketieteen tohtorit ovat vahvasti edustettuna parhaiten ansaitsevien tutkintonimikkeiden joukossa, keskipalkkojen ollessa yli kaksinkertaisesti väestön keskipalkan. Ulkomailla, erityisesti saksankielisissä maissaKeski-Euroopassa, tohtorit ovat verrattain yleisiä yritysmaailman huipulla ja korkeissa yhteiskunnallisissa tehtävissä.
 
Tutkijan uralle pyrkivät aloittavat tohtorintutkinnon jälkeen usein ns. ''[[post doc]]'' -vaiheen. Tällöin he jatkavat alansa tutkimusta työskennellen eri puolilla maailmaa tavoitteenaan pätevöityä [[professori|professuuriin]]. Tärkeänä askeleena tähän on [[dosentti|dosentin]] arvonimi, joka yleensä myönnetään toista väitöskirjaa vastaavan tutkimustyön suorittamisen jälkeen.
Rekisteröitymätön käyttäjä