Ero sivun ”Jatkotutkinto” versioiden välillä

55 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
Yhteiskunnallisilla ja humanistisilla aloilla jatko-opiskelijat ovat [[apuraha|apurahojen]] varassa. Teknillisillä, luonnontieteellisillä sekä lääketieteellisillä aloilla jatko-opiskelijat ovat tyypillisesti [[tutkija]]n, [[assistentti|assistentin]], apulaislääkärin tai tutkijalääkärin nimikkeellä. Osa tutkijoista työllistyy tutkimusprojektien varoilla, kun taas osa nauttii [[Suomen Akatemia]]n tutkijakoulujen rahoitusta.
 
Tutkijoiden palkat vaihtelevat opintojen aikana suuresti alasta, yliopistosta ja rahoituslähteestä riippuen. Verovapaan apurahan vuotuinen enimmäismäärä oli vuonna 2005 n. 14 000 €. Huonoimmin palkatut humanististen alojen jatko-opiskelijat saattavat saada jopa alle 1000 € kuukausipalkkaa. Sen sijaan teknillisillä aloilla palkat ovat selkeästi korkeammat, korkeakoulusta riipuen noin 2000-3000 € kuukaudessa. Erityisesti naisia koskeva ongelma on, että apurahat eivät kartuta sosiaaliturvaa. Tämän vuoksi työttömäksi, äitiyslomalle tai sairauslomalle jäävä apurahatutkija saa vain peruspäivärahan suuruisen avustuksen.
 
Jatkotutkinnon suorittaneet siirtyvät tyypillisesti erilaisten tutkimus- ja opetuslaitosten tehtäviin sekä valtionhallintoon. Yritysmaailmassa tohtorit toimivat tyypillisesti esimies- tai tutkimustehtävissä. Tekniikan, kauppatieteen, oikeustieteen ja lääketieteen tohtorit ovat vahvasti edustettuna parhaiten ansaitsevien tutkintonimikkeiden joukossa, keskipalkkojen ollessa yli kaksinkertaisesti väestön keskipalkan. Ulkomailla, erityisesti saksankielisissä maissa, tohtorit ovat verrattain yleisiä yritysmaailman huipulla ja korkeissa yhteiskunnallisissa tehtävissä.
Rekisteröitymätön käyttäjä