Versio 4. tammikuuta 2011 kello 12.00 muokkaa SilvonenBot (keskustelu \| muokkaukset) botit 136 397 muokkausta p Botti: pl:Urartu on suositeltu artikkeli ← Vanhempi muutos		Versio 27. tammikuuta 2011 kello 13.35 muokkaa kumoa Jylöstalo (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 10 391 muokkausta fix Uudempi muutos →
Rivi 1: {{Korjattava/kieli}} [[Kuva:Urartu in comparison with states in 2008-fi.svg\|thumb\|300px\|Urartun laajeneminen ajanjaksona 743–700 eaa. Tummalla nykyisten valtioiden rajat.]] '''Urartu''' oli [[Lähi-itä\|Lähi-idässä]] lähinnä Itä-[[Turkki\|Turkissa]] vanhalla ajalla sijainnut rautakautinen valtakunta. Se tunnetaan lähinnä Assyrian vihollisena. Urartulaiset kutsuivat maataan nimellä ''Biainili' ''. Valtakunnan keskus oli [[~~Van~~Vanjärvi (~~järvi~~Turkki)\|~~Van-järven~~Vanjärven]] tienoilla Lähi-idässä. Urartu oli pitkään valtioiden liitto 1350–850 eaa., ehkä aiemminkin. Noin 850 eaa. yhdistynyt valtio laajeni suurvallaksi vuoteen 750 eaa. mennessä. Silloin maa ulottui Pohjois-Syyriaan ja Iraniin asti.<ref>Ihmisen tarina, suuri maailmanhistoria, osa 1, Kirjayhtymä 1971, sivu 386</ref> 700-luvulla Urartu heikentyi monista suunnista kohdistuneiden hyökkäysten takia. [[Kimmeriläiset]], [[assyrialaiset]], [[meedialaiset]] ja [[skyytit]] ahdistelivat maata, ja skyytit valloittivat sen [[585 eaa.]] Urartuun liittyviä löytöjä on tehty muun muassa paikoista Tushpa/Van Kalesi, Cavustepe, Ayanis, Armavir, Erebuni ja Bastam. == Nimitykset == Rivi 15: Urartulaisia linnakkeita oli Vanissa, Armavirissa, Erebunissa (nykyisessä Jerevanissa), Anzafissa, Cavustepessa ja Başkalessa. Myös Altintepe, Toprakkale, Patnos ja Cavustepe olivat ainakin ajoittain urartulaisia. Hurrilaisia tiedetään olleen [[Syyria]]ssa jo [[2300 eaa.]] Uruatrin tai Nairin liitto mainitaan ensin kertaa vihollisena Assyrian [[Shalmaneser I]]:n piirtokirjoituksissa noin [[1270 eaa.]] ~~Uratulaiset~~Urartulaiset hyökkäsivät toistuvasti [[Assyria]]an, erityisesti sen kuninkaitten Tukulti-Ninurta I (n. [[1240 eaa.]]), Tiglat-Pileser I (n. [[1100 eaa.]]), Ashur-bel-kala (n. [[1070 eaa.]]), Adad-nirari II (n. [[900 eaa.]]), Tukulti-Ninurta II (n. [[890 eaa.]]) ja Ashurnasirpal II (883–859 eaa.), Aramu (n. 860–843 eaa.) aikana. <!-- Urartu kesti muutaman sadan vuoden ajan. Varhainen Urartu oli emiraattien liitto, joka yhdistyi noin 900 tai 850 eaa. --> Rivi 25: Vastassa oli Urartun voimakas kuningas [[Sardur]]. Assyrialaiset ryöstivät ja polttivat Urartua, ja vetäytyivät maasta. Litiprin poika Sardur I (832–820) anasti vallan ja perusti mahtidynastian. Sardur I siirsi pääkaupungin Tushpaan (Tuspaan) nykyiseen Vaniin ~~Van-järven~~Vanjärven rannalle, ja myös linnoitti kaupungin. Piirtokirjoitukset ~~olivat~~oli ~~kirjoitetut~~kirjoitettu assyriaksi. <ref>Ihmisen tarina, suuri maailmanhistoria, osa 1, Kirjayhtymä 1971, sivu 386</ref> Sardur I:n jälkeen tulevat kuninkaat laajensivat valtakuntaa. Ispuini (n. 820–800 eaa.) valtasi Mushashirin naapurivaltion ja nimitti Sarduri II:n varakuninkaakseen. Ispuinia vastaan hyökkäsi etelästä Assyrian silloisen kuninkaan Shamshi-Adad V:n sotapäällikkö Mutariassur. Ispuini kirjoituttu sekä assyriaksi että urartuksi piirtokirjoituksen, jossa kehuu

Ero sivun ”Urartu” versioiden välillä