Ero sivun ”Haminalahti” versioiden välillä

Kartanon eli hovin omisti [[1759]]–[[1910]]<ref name="psm" /> lintumaalareiden, [[von Wright]] -veljesten, suku, jota ennen tila oli [[Magnus Fredrik Tawast]]in hallussa. Veljesten isoisä [[kapteeni]] [[Jonas Mauritz von Wright]] osti kartanon. Taiteilijaveljekset viettivät lapsuutensa Haminalahdessa. Nykyisin von Wrightien omistuksessa on enää alueella oleva Pirttisaari, jossa sijaitsee [[Viktor Julius von Wright]]in vuonna [[1910]] rakennuttama huvila. Itse kartanon hirsirunkoinen päärakennus rakennettiin von Wrightien aikana vuosina [[1848]]–[[1850]]<ref name="psm" />, ja se edustaa Suomen kartanorakennusten joukossa kaikkein puhtaina suomalaista empiretyyliä. Sen on suunniteltu taidemaalari, ornitologi ja konservaattori Magnus von Wrightin (1805-1868) ja hänen hyvän ystävänsä arkkitehti Carl Ludvig Engelin (1778-1840) yhteistyönä. Engelin osuus suunnittelussa näkyy konkreettisten tyylillillisten ja rakenteellisten ominaisuuksien lisäksi myös siinä, kuinka rakennus on sijoitettu maisemaan. Se on asetettu loivasti joka suuntaan kaartuvan pelloista ja kartanon puutarhasta koostuvan mäen harjanteelle. Kartanon fasadi on pelloille päin. Rakennuksen taka- ja alapuolella avautuu taas näkymä Haminalahden avaralle ulapalle ja jylhälle Haminavuoren mäelle. Tällöin saadaan aikaan sama illusorinen vaikutelma kuin Engelin suunnittelemasta Helsingin tuomiokirkosta (joka on sijoitettu keinotekoiselle mäelle avaran Senaatintorin yläpuolelle): rakennuksen volyymi ja koko näyttää suuremmalta kuin mitä se todellisuudessa on. Näin rakennuksella saadaan aikaan mahtipontinen ja ylevä vaikutelma, mihin myös kartanon kutsumanimi Haminalahden Hovi osaltaan perustuu.

 

 

==Lähteet==