Ero sivun ”Aleksander Lauréus” versioiden välillä

p
typo
p
p (typo)
 
== Elämäkerta ==
Lauréus syntyi Ulrika Lovisan esikoispoikana. Äiti kuoli seitsemännen lapsensa synnytykseen 1794. Isä solmi heti suruajan jälkeen uuden avioliiton 31-vuotiaan Maria Juliana Vinqvistin kanssa. Alexander oli 11-vuotias ja aloitti koulunkäynnin [[Turun atetraalikoulukatedraalikoulu]]ssa ja pääsi ylioppilaaksi vuonna 1800. Tuolloin häntä kiinnostivat [[Jean-Jacques Rousseau|Rousseaun]] kirjat. Hän opiskeli luultavasti [[Turun piirustuskoulu]]ssa 1800–1802, jolloin opettajana toimi [[Erik Johan Hedberg]]. Lauréus sai 1802 Turun läänin vapaaherra Olof Vibeliuksen johtamalla varainkeruulla kootun 195 [[riikintaaleri]]n 32 killingin suuruisen [[stipendi]]n [[Ruotsin kuninkaallinen taideakatemia|Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa]] (Kungliga Akademien för de Fria Konsterna) Tukholmassa opiskelua varten.<ref>Aleksander Lauréus s. 4 </ref>
 
Lauréus lähti syksyllä 1802 Tukholmaan ja aloitti opiskelut Taideakatemian ala-asteella niin sanotussa prinsiippikoulussa 1802–1803. Johtajana oli tuolloin [[Lorenz Pasch]] nuorempi, ja opettajina toimivat muun muassa J. T. Sergel, Louis Masleriez, C. F. von Breda ja [[Pehr Hilleström]]. Alexanderia olivat tukemassa kuninkaallinen sihteeri Gummér ja suomalaissyntyinen eversti, taideakatemian jäsen J. A. von Gerten. Vuosina 1804–1805 Lauréus opiskeli mallikoulussa, Taideakatemian ylemmällä asteella. Hän sai yksityishenkilöltä 50 riikintaalerin piirustuskilpailun palkinnon, jonka turvin hän kävi kotonaan [[Turku|Turussa]] ja ehkä myös [[Ahvenanmaa]]lla. Hän maalasi isänsä ja äitipuolensa muotokuvat. Lauréus ei ilmeisesti enää sen jälkeen käynyt Suomessa. Suomi liitettiin Venäjään 1809, ja siitä tuli [[suuriruhtinaskunta]]. Samana vuonna Lauréus kutsuttiin Taideakatemian agréeksi ja hän sai hovimaalarin arvon. Hän asui Ruotsissa yhdessä Margareta Charlotta Thyneliuksen kanssa. Vuonna 1812 Lauréus nimitettiin Taideakatemian varsinaiseksi jäseneksi. Vuosina 1815–1816 hän hoiti tilapäistä piirustuksen professuuria Taideakatemiassa 150 riikintaalerin vuosipalkalla.<ref>Aleksander Lauréus s. 5</ref>
70 307

muokkausta