Ero sivun ”Alūksne” versioiden välillä

1 518 merkkiä poistettu ,  9 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
| muu_nimi =
| alkuperäinen_nimi = ''Marienburg, Alulinn''
| lempinimi =
| motto =
| kuva_taivaanranta = AluksneNeuesSchloss.png
| kuvakoko =
| kuvateksti = Alūksnen uudempi linna.
| kuva_lippu = Bandera Aluksne.png
| lippu_koko = 100px
| kuva_vaakuna = Aluksne.png
| vaakuna_koko = 75px
| kilpi_koko =
 
== Historia ==
Ennen historiallista aikaa Alūksnen alueella asui [[virolaiset|virolaisia]] ja [[liiviläiset|liiviläisiä]], mutta 800–1200-luvuilla alueelle levittäytyi [[latgallit|latgalleja]]. Alūksne mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1284 nimillä ''Alyst'' ja ''Volyst''. Vuonna 1342 paikalle valmistui [[Liivinmaan ritarikunta|Liivinmaan ritarikunnan]] kivilinna ja paikan nimeksi tuli Marienburg. Linnan ympärille kehittyi nopeasti kylä ja sittemmin kaupunki. [[Liivinmaan sota|Liivinmaan sodan]] aikana aluetta hävittivät venäläiset, ruotsalaiset ja puolalaiset. Vuodesta 1661 alue oli [[Ruotsi]]n vallan alla. Ruotsalaiset linnoittivat kaupungin 1680-luvulla. [[Suuri Pohjan sota|Suuren Pohjan sodan]] aikana vuonna 1702 Alūksnen linna räjäytettiin ja kaupunki poltettiin. Vuonna 1721 alue siirtyi virallisesti [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnalle]]. 1800-luvun puolivälissä kaupuingista tuli tärkeä kaupan keskus ja sen merkitys kasvoi entisestään Stukmaņin-Gulbenen-Alūksnen-Valkan kapearaiteisen rautatien valmistuttua vuonna 1903. Latvian itsenäisyyden aikana alueella suoritettiin arkeologisia kaivauksia, joita jatkettiin myös Neuvostoliiton aikana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aluksne.lv/pilseta_vesture.htm | Nimeke = Vēsture | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Alūksnes novads | Viitattu = 22.1.2011 | Kieli = {{lv}} }}</ref>
 
==Kaupungin tunnukset==
Alun perin Alūksnejärven rannat asuttivat [[itämerensuomalaiset kielet|itämerensuomalaiset]] heimot, pääasiassa [[liiviläiset]] ja [[virolaiset]]. [[700-luku|700]]–[[1100-luku|1100-luvulla]] alueen asuttivat balttilaiset [[lättiläiset]], jotka työnsivät itämerensuomalaista väestöä pohjoisemmaksi. Kaupunki mainitaan ensi kerran [[pihkova]]laisissa kirjoituksissa, joissa sitä kutsuttiin nimillä ''Olysta'', ''Alyst'' ja ''Volyst''. Nimi ''Alūksne'' tulee varhaisen [[lätti|lätin kielen]] sanasta ''olūksna'', joka tarkoittaa kevättä metsässä. {{lähde}}
Alūksnen vaakuna on purppurapohjainen ja siinä on kuvattu musta [[Raamattu]] jossa lukee kultaisin kirjaimin "A.D 1682". Raamatun taakse on kuvattu ristiin asetetut miekat kultaisin kahvoin. Kaupungin lippu on hopeanharmaalla pohjalla oleva ristilippu, jonka ristin keskellä on kuvattu kaupungin vaakuna.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aluksne.lv/pilseta_simbolika.htm | Nimeke = Simbolika | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Alūksnes novads | Viitattu = 22.1.2011 | Kieli = {{lv}} }}</ref>
 
Vuonna 1342 [[Kalparitaristo]] otti alueen haltuunsa ja rakensi saarella sijaitsevan linnan suojatakseen [[Riika|Riian]] ja [[Pihkova]]n välistä kauppaa. {{lähde}} Linna nimettiin [[Neitsyt Maria]]n mukaan '''Marienburg'''iksi. Asutus keskittyi linnasaaren ympärille, ja siitä kehittyi Marienburgin kauppala. Saari tunnetaan nykyisin Pils-saarena eli Linnasaarena tai Marian saarena. Nyttemmin itse linnasta on tehty ulkoilmateatteri.
 
[[tsaari|Venäjän tsaarin]] [[Iivana Julma]]n joukot valtasivat Marienburgin [[Liivinmaan sota|Liivinmaan sodassa]] 1550. Vuonna 1582 kauppala liitettiin [[Puola-Liettua]]an ja 1629 [[Ruotsi]]in.
 
Tunnetuimpia marienburgilaisia on [[Ernst Glück]], [[luterilaisuus|luterilainen]] pappi joka käänsi [[Raamattu|Raamatun]] lätin kielelle. Hän perusti [[Liivinmaa]]lle ensimmäiset lätinkieliset koulut. Nykyinen Alūksnen museo sijaitsee talossa, jossa Glück teki raamatunkäännöksensä. Vuonna 1702 marsalkka [[Boris Šeremetev]]in johtamat venäläisjoukot valtasivat Marienburgin [[Suuri Pohjan sota|Suuressa Pohjan sodassa]]. Kauppala ja sen asukkaat kärsivät valtauksessa suuria tuhoja. Alueen väestöä pakkosiirrettiin eri puolille Venäjän valtakuntaa. [[Moskova]]an siirrettiin tällöin myös Glückin kasvattitytär Marta Skavronska, josta sitten tuli [[Pietari Suuri|Pietari Suuren]] rakastajatar, toinen puoliso ja lopulta keisarinna [[Katariina I]]. {{lähde}}
 
Suuresta Pohjan sodasta lähtien alue oli venäläisten hallussa. Marienburgiin rakennettiin [[Stukmaņi]]n-[[Gulbene]]n-Alūksnen-[[Ape]]n-[[Valka]]n rautatie vuonna 1903. 18. marraskuuta 1918 Latvia julistautui itsenäiseksi, mutta ajautui pian Latvian vapaussotaan, jonka aikana 17. joulukuuta 1918 latvialaiset sosialistit perustivat suurinta osaa maasta hallinneen Latvian sosialistisen neuvostotasavallan [[Lenin]]in johtamien [[bolševikki]]en ja [[puna-armeija]]n tuella. Käytännössä Latvian sosialistinen neuvostotasavalta oli venäläisten bolševikkien hallussa. Myös Marienburg joutui bolševikkien haltuun. Marienburgin alueelta lättiläiset tarkk'ampujapataljoonat tunkeutuivat Viroon osana [[Viron vapaussota]]a, jossa nuori [[Suomen tasavalta]] oli Viron puolella. 19. helmikuuta 1919 noin 2000 miehen vahvuinen suomalaisvapaaehtoisten joukko [[Pohjan Pojat]] aloitti hyökkäyksen Pohjois-Latviaan. Illalla 20. helmikuuta suomalaisjoukot saapuivat Marienburgin tienoille. Aamulla 21. helmikuuta suomalaiset aloittivat hyökkäyksensä kauppalan valtaamiseksi, ja iltaan mennessä Marienburg oli vallattu kauppalan länsipuolelta tehdyn pistinhyökkäyksen avulla. Suomalaisia kaatui Marienburgin taistelussa 40, sairaustapaukset mukaan laskien ehkä jopa 300. Suomalaiset ampuivat Marienburgin bolševikit ja ryöstelivät kauppalaa. 23. helmikuuta virolaisjoukot ottivat kaupungin haltuunsa ja seuraavana päivänä suomalaiset vetäytyivät Marienburgista.
 
Virolaisten jälkeen kaupunki siirtyi Latvian tasavallan haltuun ja 1920 Marienburgin kauppalasta tehtiin Alūksnen kaupunki. 1950-luvulla Alūksnesta tuli läänin pääkaupunki.
 
== Alūksnen ystävyyskaupungit ==
*[[Kuopio]] ([[Suomi]]), vuodesta [[2004]],
*[[Võru]] ([[Viro]]), vuodesta [[2003]].
 
==Viitteet==
{{viitteet}}
 
{{DEFAULTSORT:Aluksne}}
25 121

muokkausta