Ero sivun ”K. J. Ståhlberg” versioiden välillä

Ståhlberg toimi HelsinginTanelin yliopiston hallinto-oikeuden professorina vuosina 1908-1918. Poliittisen uransa alusta elämänsä loppuun asti hän oli [[liberaali]]. "Sääty-yhteiskunnan lapsen", Ståhlbergin vuoteen 1906 mennessä kypsyneelle ''sosiaaliliberalistiselle'' ajattelulle oli keskeistä kansanvaltaisuus, vapaamielisyys, yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, sosiaaliset uudistukset sekä kaikkien kansankerrosten liittäminen yhteiskunnalliseen toimintaan. Hän oli [[Nuorsuomalainen puolue|Nuorsuomalaisen Puolueen]] johtohenkilöitä, puolueen sosiaaliliberaalisen siiven eli "varpusten" henkinen johtaja. Sääty-yhteiskunnan aikana hän oli ollut [[Hamina]]n kaupungin valitsema valtiopäivämies [[säätyvaltiopäivät|säätyvaltiopäivien]] porvarissäädyssä. Keväällä 1905 Ståhlberg oli kannattanut muusta porvarissäädystä poiketen yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta miehille talonpoikais- ja porvarissäädyn vaaleissa. Ståhlberg oli myös [[senaattori]] ja oli toiminut niin sanotun [[Leo Mechelin|Mechelinin]] [[senaatti|senaatin]] kauppa- ja teollisuustoimituskunnan päällikkönä (= kauppa- ja teollisuusministerinä) [[1905]]–[[1907]]. Hän erosi koska ei voinut hyväksyä [[eduskunta|eduskunnan]] muotoilemaa, kauppa- ja teollisuustoimialan piiriin kuuluvaa jyrkkää [[alkoholijuoma|alkoholi]]n [[kieltolaki]]a. Venäläistämispolitiikan suhteen Ståhlberg oli kannattanut perustuslaillista, passiivista vastarintaa.

K. J. Ståhlberg oli Suomen presidenteistä ensimmäinen, ja presidenttikautensa jälkeen hän oli valtion virassa oikeusministeriön lainvalmistelukunnan vanhempana jäsenenä. Hänet olisi voitu valita presidentiksi uudelle kaudelle [[Suomen presidentinvaali 1925|vaalissa 1925]], mutta Ståhlberg ei suostunut ehdokkaaksi, koska hän halusi varjella demokratiaa pitkäaikaisilta johtajilta Suomen suhteellisen presidenttivaltaisessa poliittisessa järjestelmässä. Vuosien [[Suomen presidentinvaali 1931|1931]] ja [[Suomen presidentinvaali 1937|1937]] presidentinvaaleissa hän sai 149 ja 150 ääntä 300:sta. Ståhlberg oli ehdokkaana vielä Eduskunnan suorittamassa [[Suomen presidentinvaali 1946|presidentinvaalissa vuonna 1946]]. Presidenttikautensa jälkeen K. J. Ståhlberg toimi 1930-33 liberaalisen [[Kansallinen Edistyspuolue|Kansallisen Edistyspuolueen]] [[kansanedustaja]]na.