Ero sivun ”K. J. Ståhlberg” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 36:
== Valtiopäivämies, opettaja, senaattori ja presidentti ==
Ståhlberg toimi
Ståhlberg toimi [[eduskunnan puhemies|eduskunnan puhemiehenä]] vuonna [[1914]]. Myös Suomen itsenäistyttyä hän oli keskeinen tasavaltalaisten johtohenkilö, joka muun muassa vastusti jyrkimmin vuoden 1918 kuningashanketta. Hän oli [[1918]] perustetun [[Korkein hallinto-oikeus|Korkeimman hallinto-oikeuden]] ensimmäinen presidentti. Ståhlberg vaikutti perustuslakikomitean puheenjohtajana merkittävästi Suomen uuden perustuslain ([[vuoden 1919 hallitusmuoto|vuoden 1919 hallitusmuodon]]) sisältöön. Hänet valittiin [[25. heinäkuuta]] [[1919]] ensimmäiseksi Suomen tasavallan presidentiksi maltillisen oikeiston ja vasemmiston äänillä [[Suomen presidentinvaali 1919|Eduskunnan suorittamassa vaalissa]] C. G. E. Mannerheimin oltua merkittävin vastaehdokas. Hän toimi presidenttinä vuosina [[1919]]–[[1925]]. Hänen presidenttikautensa keskeisiä ongelmia olivat Suomen sisällissodan jälkiselvittelyt, vuoden 1921 suojeluskuntakriisi ja ristiriidat kommunistien kanssa. Tapahtumien yhteydessä Ståhlbergin ja hänen perheenjäsentensä henkeä uhattiin. Vuosina 1906-1925 Ståhlberg oli keskeisesti mukana rakentamassa suomalaisen parlamentarismin perustusta, joka on kestänyt vähäisin muutoksin 2000-luvulle asti.
K. J. Ståhlberg oli Suomen presidenteistä ensimmäinen, ja presidenttikautensa jälkeen hän oli valtion virassa oikeusministeriön lainvalmistelukunnan vanhempana jäsenenä. Hänet olisi voitu valita presidentiksi uudelle kaudelle [[Suomen presidentinvaali 1925|vaalissa 1925]], mutta Ståhlberg ei suostunut ehdokkaaksi, koska hän halusi varjella demokratiaa pitkäaikaisilta johtajilta Suomen suhteellisen presidenttivaltaisessa poliittisessa järjestelmässä. Vuosien [[Suomen presidentinvaali 1931|1931]] ja [[Suomen presidentinvaali 1937|1937]] presidentinvaaleissa hän sai 149 ja 150 ääntä 300:sta. Ståhlberg oli ehdokkaana vielä Eduskunnan suorittamassa [[Suomen presidentinvaali 1946|presidentinvaalissa vuonna 1946]]. Presidenttikautensa jälkeen K. J. Ståhlberg toimi 1930-33 liberaalisen [[Kansallinen Edistyspuolue|Kansallisen Edistyspuolueen]] [[kansanedustaja]]na.
== Henkilökuvan täydennystä ==
|