Ero sivun ”Josef Breuer” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Λ (keskustelu | muokkaukset)
Gayn virka
Λ (keskustelu | muokkaukset)
Breuerin panos
Rivi 3:
Breuer on ehkä parhaiten tunnettu työstään [[Anna O]]:n tapauksessa. [[Pseudonyymi]]llä Anna O tunnettu [[Bertha Pappenheim]] kärsi halvauskohtauksista, tunnottomuudesta sekä näköaistin ja puheen häiriöistä. Breuer havaitsi tämän oireiden katoavan tai lieventyvän, kun tämä puhui tai kuvaili oireita Breuerille. Tämän tapauksen katsotaan johtaneen [[psykoanalyysi]]n kehittämiseen.
 
Vuonna 1895 Breuer ja [[Sigmund Freud]] julkaisivat Studien über Hysterie -kirjan, jossa esitellään heidän keskusteluaan Anna O:n ja muiden potilaiden tapauksista. HistorianO. professoriL. [[PeterZangwill Gay]]katsoo onnäiden todennutkeskustelujen Breuerin japotilaista Freudinolevan suhteestaformatiivinen psykoanalyysinperusta syntyyn,freudilaiselle ettäteorialla vaikkaja Breuerpsykoanalyyttisille loikäytännöille, työlläänja AnnaBreuerin O:npanoksen tapauksessaolleen perustanerityisen psykoanalyysillejuuri [[katarsis]]-käsitteen ja -metodin, itseasiassasekä Freud[[hysteria]] tekija tästäfantasian tapauksestamerkittävyyden tarvittavatsuhteen johtopäätöksetpsykoanalyysissä.
 
Historian professori [[Peter Gay]] on todennut Breuerin ja Freudin suhteesta psykoanalyysin syntyyn, että vaikka Breuer loi työllään Anna O:n tapauksessa perustan psykoanalyysille, itseasiassa Freud teki tästä tapauksesta tarvittavat johtopäätökset.
 
Breuer osoitti ensimmäisenä [[kiertäjähermo]]n vaikutuksen hengityksen toimintaan. Tämä refleksi tunnetaan [[Hering-Breuer refleksi]]nä. Toisistaan riippumatta Breuer ja [[Ernst Mach]] osoittivat sisäkorvassa sijaitsevan tasapainoelimen toimivan sen sisältämän nesteen liikkeen avulla. Breuer valittiin Wienin tiedeakatemian jäseneksi vuonna 1894.