Ero sivun ”E. J. Vehmas” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
wl
biogr tark.
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|kertoo taidekriitikosta E.Einari J. Vehmas. Hänen serkkunsa [[Einari Wehmas]] oli taidemaalari.}}
'''Einari Johannes Vehmas''' ([[18. joulukuuta]] [[1902]] [[Sääksmäki]] [[29. marraskuuta]] [[1980]] [[Otalampi]]) oli sodanjälkeisen ajan vaikutusvaltaisin suomalainen [[kriitikko|taidekriitikko]], [[Ateneumin taidemuseo|Ateneumin taidemuseon]] apulaisintendentti ja professori.<ref>Riitta Ojanperä, Riitta Elämä ja taide, Näkökulmia Einari J. Vehmaksen taidearvosteluun, julkaisussa Ulla Vihanta, Ulla ja Paloposki, Hanna-Leena Paloposki (toim.) Kirjoituksia taiteesta, Suomalaista kuvataidekritiikkiä, Kuvataiteen keskusarkisto 4, Valtion taidemuseo 1997, s. 115 ja alaviite</ref> ja [[Ateneumin taidemuseo]]n apulaisintendentti vuodesta 1953.
 
Vehmas aloitti lääketieteen opinnot Turun yliopistossa 1924, mutta siirtyi opiskelemaan Helsingin yliopistoon 1927 ensin lääketiedettä ja sen jälkeen (1929 alkaen) kirjallisuutta ja estetiikkaa, sekä taidehistoriaa, romaanista ja pohjoismaista filologiaa valmistuen filosofian maisteriksi 1934.
Vehmas aloitti [[Taidekritiikki|kuvataidekriitikon]] uran vuonna 1937 kirjoittamalla kulttuuriakakauslehti [[Kanava (lehti)|Suomalaiseen Suomeen]]. Hän siirtyi [[Uusi Suomi|Uuteen Suomeen]] vuonna 1945 ja kirjoitti siihen vuoteen 1967 asti. Hän oli kirjoittanut kirjoitti myös [[Tulenkantajat]]- lehteen sekä toimi nykyisen [[Taide (lehti)|Taide-lehden]] edeltäjän Taide aikakauslehden perustajana ja päätoimittajana vuonna 1945. Uransa loppuvaiheessa Vehmas toimi asiantuntijana [[Sara Hildén]]in kanssa taidekokoelman kokoamisessa ja [[Ars-näyttelyt|Ars 69]] näyttelyn komissaarina, mutta joutui keskeyttämään työn sairauden takia.
 
VehmaksenAlkaessaan puolisoopiskelemaan oliHelsingissä hän tutustui [[Tulenkantajat|tulenkantajien]] kirjallisuuspiiriin kirjoittaen ryhmän lehteen ''[[Tulenkantajat (lehti)|Tulenkantajat]]'' . Hän avioitui taidemaalari [[Sylvi Kunnas|Sylvi Kunnaksen]] kanssa 1931 ja heidän tyttärensä on kuvataitelija Inari Neuvonen (s.1931). <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/1372/ | Nimeke = Vehmas, Einari Johannes (1902 - 1980) | Tekijä = Riitta Ojanperä, Riitta | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Kansallisbiografia-verkkojulkaisu | Ajankohta = 14.3.2000 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Viitattu = 5.10.2009 | Kieli = }}</ref> Vehmas toimi ''[[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]]'' kirjallisuuskriitikon apulaisena ja [[F. E. Sillanpää|F.E.Sillanpään]] yksityissihteerinä 1934-1936, sekä 1937-1945 Helsingin yliopiston kemian laitoksen kanslistina. Talvi- ja jatkosodassa Vehmas toimi lääkintäjoukoissa.
[[Taidekritiikki|kuvataidekriitikon]] uran Vehmas aloitti vuonna 1937 kirjoittamalla kulttuuriaikakauslehti [[Kanava (lehti)|Suomalaiseen Suomeen]] toimien sodan aikana myös lehden teatteriarvostelijana. Hänelle myönettiin 1943 [[Suomalaisuuden liitto|Suomalaisuuden liiton]] palkinto ansioista kuvataidearvostelijana.
 
Vehmas toimi vuodesta 1945 alkaen aikakauslehti [[Taide (lehti)|Taiteen]] toimittajana, ''Suomen Taiteen Vuosikirjan'' toimittajana, sekä vuoteen 1967 asti [[Uusi Suomi|Uuden Suomen]] taidearvostelijana. Vuonna 1953 Vehmas nimitettiin [[Ateneumin taidemuseo|Ateneumin taidemuseon]] [[Intendentti|apulaisintendentiksi]] toimien virassa vuoteen 1969 asti. Hän toimi myös Ateneumin ostolautakunnassa 1953-1969 ja toimi muun muassa [[Venetsian biennaali|Venetsian biennaalin]] Suomen osaston komissaarina 1954 ja 1968. Hänelle myönnettiin professorin arvonimi 1969.
 
Vehmas toimi myös asiantuntijana [[Sara Hildén]]in taidekokoelman kokoamisessa sekä [[Ars-näyttelyt|Ars 69]] näyttelyn komissaarina, mutta joutui keskeyttämään työn sairauden takia.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Ojanperä, Riitta | Nimeke = Kriitikko Einari J. Vehmas ja moderni taide | Vuosi = 2010 | Luku = | Sivu = 280 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Valtion taidemuseo Kuvataiteen keskusarkisto | Tunniste = ISBN 978-951-53-3303-2| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 20.1.2011 | Kieli = }}</ref>
 
== E. J. Vehmaksen rahasto ==