Ero sivun ”Vironruotsalaiset” versioiden välillä

Ruotsalaisia on asunut Viron alueella ainakin 1200-luvulta lähtien. 1210- ja 1220-luvuilla saksalaiset ja tanskalaiset valloittivat [[virolaiset|virolaisten]] alueet. Virolaisia ei ollut perinteisesti asunut paljon rannikoilla. Tästä syystä paikalliset maaherratkartanonherrat alkoivat houkutella ruotsalaisia siirtolaisia mailleen. Ruotsalaisia pidettiin myös ehkä luotettavampina kuin hiljattain käännytettyjä virolaisia.<ref name="Estlandssvenskarna">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.estlandssvenskarna.se/Estlandssvenskarna.php | Nimeke = Estlandssvenskarna | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Estlandssvenskarnas kulturförening | Viitattu = 8.12.2010 | Kieli = {{sv}} }}</ref> Siitä, mistä Viroon muuttaneet ruotsalaiset tulivat, ei ole tarkkaa tietoa, eikä muuttoliikettä mainita ruotsalaisissa aikalaislähteissä. Siirtolaisia tuli ilmeisesti [[Gotlanti|Gotlannista]], Ruotsin itärannikolta ja [[Suomi|Suomen]] ruotsalaisyhteisöistä. Varhaisin kirjallinen lähde ruotsalaisista Virossa on vuodelta 1294 [[Haapsalu]]sta. Lähteessä mainittiin ruotsalaisia elävän paitsi Haapsalussa, myös [[Saarenmaa]]n alueella. 1200-luvun siirtolaisten määrä lienee ollut pieni. Siirtolaisia tuli enemmän 1340-luvulla, kun virolaisten epäonnistunut kapina tyhjensi kyliä ja maatiloja.<ref name="Estlandssvenskarna" /> Ruotsalaisten muuttoaalto Viroon oli huipussaan 1400- ja 1500-luvuilla. Siirtolaiset saivat niin sanotun ruotsalaisoikeuden, joka takasi heille virolaisia paremman oikeudellisen aseman ja lievemmän verotuksen.<ref name="Vesterinen 1997, s. 35">Vesterinen 1997, s. 35</ref> Samaan aikaan virolaisista tuli käytännössä maaorjia.<ref name="Estlandssvenskarna" /> 1560-luvulla ruotsalaisia oli Virossa noin 1&nbsp;000<ref name="Estonian Institute">{{Verkkoviite | Osoite = http://old.estinst.ee/factsheets/factsheets_uus_kuju/estonian_swedes.htm | Nimeke = Estonian Swedes | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Estonian Institute | Viitattu = 8.12.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>. Ruotsalaisten maahanmuutto loppui 1500-luvun aikana, ja heidän määräänsä vähensivät sodat, joita käytiin alueella 1560-luvulta 1640-luvulle saakka. Sodat ja taudit tappoivat luultavasti yli puolet ruotsalaisväestöstä, ja heidän määränsä palautui 1560-luvun lukemiin vasta 1600-luvun puolivälissä.<ref name="Estlandssvenskarna" />

1620-lukuun mennessä [[Ruotsi]] oli valloittanut Pohjois- ja Keski-Baltian. Suuri osa ruotsalaisten asuinalueesta läänitettiin [[Jacob Gabriel de la Gardie]]lle. Ruotsalaisten maanviljelijöiden asemaa yritettiin heikentää virolaisten tasolle, mistä seurasi useita vuosikymmeniä oikeustaisteluita maaherrojenkartanonherrojen ja viljelijöiden välillä. MaaherrojenKartanonherrat voittivat suuren osan näistä oikeustaisteluista. 1600-luvun lopussa Viroa koetteli ensin nälänhätä ja 1700-luvun alussa influenssaepidemia. Tämän lisäksi [[Venäjän keisarikunta]] valloitti Ruotsin Baltian alueet [[Suuri Pohjan sota|suuressa Pohjan sodassa]] 1710-luvulla. Ruotsalaisten ja maanomistajien välille syntyi jälleen kiistoja. Kiistat johtivat esimerkiksi siihen, että [[Hiidenmaa]]lta karkoitettiin 1&nbsp;200 ruotsalaista [[Ukraina]]an, jonne he perustivat [[Gammalsvenskby]]n kylän. Hiidenmaalle jääneet noin 400 ruotsalaista sulautuivat alueen virolaisiin. 1850-luvulla lakiuudistukset antoivat talonpojille oikeuden koulutukseen ja maan lunastamiseen maaherroiltakartanonherroilta.<ref name="Estlandssvenskarna" />