Ero sivun ”Paperikone” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 58:
Suomen paperikoneiden valmistus alkoi toden teolla vuoden 1944 [[Moskovan välirauha|välirauha]]n ehtojen määrittäessä Suomen asevoimien miesvahvuuden maksimikoon. Tähän lukuun kuuluivat valtion aseteollisuuden työntekijät. Eduskunta muutti ne yhdessä käsittelyssä Valtion metalliteollisuudeksi, josta kehittyi [[Valmet]]. Sen Rautpohjan tykkitehtaan [[pääsuunnittelija]] [[Uolevi Konttinen]], [[lujuuslaskenta]]-asiantuntija [[insinööri]] Miekk-oja ja yksi pikakoulutettu [[teknikko]] alkoivat suunnitella paperikoneita siten, että tykkitehtaan olemassa oleva valmistuskapasiteetti otettiin parhaiten käyttöön. Tämä oli Valmetin menestyksellisin haara, josta kehittyi nykyisen [[Metso (yritys)| Metso Oyj:n]] runko valtion myytyä [[1997]] osuutensa pois.
Pitkälle 1960-luvulle Suomessa oli neljä konevalmistajaa: [[A. Ahlström Osakeyhtiö]] Karhulassa, [[Tampella]] Tampereella, [[Valmet]] Rautpohjassa [[Jyväskylä]]ssä ja [[Wärtsilä]] Sörnäisissä Helsingissä, jotka kaikki kilpailivat keskenään. Wärtsilän paperikoneet siirtyivät Valmetille vuonna 1986. Ahlström kilpaili vuoteen [[1987]], kunnes myi paperikoneita valmistaneen Karhulan konepajan Valmetille. Muutenkin tilanne muuttui 1980-luvulla, kunnes vuonna [[1992]] Valmet Paperikoneet Oy oli Tampellan ostamisen jälkeen ainoa paperikonevalmistaja Suomessa. Myöhemmin Valmet ja Rauma Oy yhdistyivät, jolloin uuden yrityksen nimeksi tuli Metso Oyj ja sen paperiteollisuuden laitteisiin erikoistuneen osan nimeksi Metso Paper Oy. Valmet/Metso on hankkinut omistukseensa myös ruotsalaisen KMW:n, amerikkalaisen Beloitin sekä japanilaisen Mitsubishin paperikoneliiketoiminnat.
===Merkittäviä vuosilukuja paperikoneen historiassa Suomessa===
| |||