Ero sivun ”Pesäjuuri” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Taksonomia/kasvit
| nimi = Pesäjuuri
| kuva = Neottia nidus-avis plants.jpg
| leveys = 250
| kuvateksti =
| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya''
| kunta = [[Kasvit]] ''Plantae''
| alakunta = [[Putkilokasvit]] ''Tracheobionta''
| kaari = [[Siemenkasvit]] ''Magnoliophyta''
| alakaari = [[Koppisiemeniset]] ''Magnoliophytina''
| luokka = [[Yksisirkkaiset]] ''Liliopsida''
| lahko = [[Asparagales]]
| heimo = [[Kämmekkäkasvit]] ''Orchidaceae''
| suku = [[Pesäjuuret]] ''Neottia''
| laji = ''nidus-avis''
| kaksiosainen = Neottia nidus-avis
| kaksiosainen_auktori = ([[Carl von Linné|L.]]) [[Louis Claude Richard|Rich.]]
| wikispecies =
| commons = Neottia nidus-avis
}}
'''Pesäjuuri''' (''Neottia nidus-avis'') on eurooppalainen, [[lehtivihreä|lehtivihreätön]] [[kämmekkäkasvit|kämmekkälaji]]. Suomessa sitä tavataan harvinaisena maan eteläosista. Manner-Suomessa pesäjuuri on rauhoitettu luonnonsuojeluasetuksella.<ref>[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1728&lan=fi#a1 Ympäristöministeriö: Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit] Viitattu 25.5.2009.</ref> Vanhassa kirjallisuudessa lajin suomalaiseksi nimeksi mainitaan usein '''linnunpesäjuuri'''.
Rivi 23 ⟶ 24:
[[Kuva:Neottia nidus-avis flowers.jpg|220px|thumb|left|Lähikuva kukista]] Pesäjuuri on lehtivihreätön, väritykseltään yleensä vaaleanruskea tai kellertävä, joskus jopa lähes valkoinen. 10–30 senttimetrin korkuista tanakkaa vartta ympäröivät suomumaiset lehdet. Varren päässä olevassa tiiviissä kukinnossa on usein yli 10 ruskehtavaa kukkaa. Kukka on noin sentin levyinen ja kannukseton. Kukan tyvi on maljamainen ja kärki kaksiliuskainen. Pesäjuuri kukkii kesä-heinäkuussa.<ref name="RETKEILYKASVIO">Retkeilykasvio 1998, s. 497.</ref> Kukat tuoksuvat melko voimakkaalle, makean ummehtuneelle. Kukinta on kuitenkin hyvin epäsäännöllistä, ja laji voi kukkia maansisäisenäkin.<ref name="KÄMMEKÄT">Kämmekät, Suomen orkideat 1987, s. 42.</ref>
 
Kasvi on saanut nimensä (sekä suomalaisen että tieteellisen) maan alla kasvavasta maavarresta, jota ympäröi tiuha versojuuristo, jonka voi kuvitella muistuttavan linnun pesää.<ref name="DVF">[http://linnaeus.nrm.se/flora/mono/orchida/neott/neotnid.html Den virtuella floran (ruots.)] Viitattu 25.5.2009.</ref> Kasvin kukittua maavarsisto kuolee, mutta osa juurista voi jatkaa kasvin elämää muodostamalla kärkiinsä itusilmuja[[itusilmu]]ja.<ref name="KÄMMEKÄT"/>
 
Koska pesäjuuri ei [[yhteyttäminen|yhteytä]], se elää täysin juurisienensä (''Rhizoctonia neottiae'') avulla saamastaan ravinnosta. Epävarmaa on, hyötyykö juurisieni tästä suhteesta vai onko pesäjuuri vain sienensä [[loiset|loinen]].<ref name="KÄMMEKÄT"/> Kasvi kasvaa aina puiden läheisyydessä, ja ilmeisesti sen juurisieni elää symbioosissa puiden juurien kanssa.
Rivi 33 ⟶ 34:
 
== Elinympäristö ==
Suomessa pesäjuurta tavataan multavissa ja ravinteisissa lehdoissa, [[lehtokorpi|lehtokorvissa]] ja lehtomaisissa metsissä, joihin kiertyy runsaasti kariketta. Etelämpänä Euroopassa sitä tavataan tyypillisesti hämärissä pyökkimetsissä, jossa se on usein ainoa kesällä kukkiva kasvi. Kasvi on kalkinsuosija.<ref name="RETKEILYKASVIO"/><ref name="KÄMMEKÄT1"/>
 
== Lähteet ==
Rivi 42 ⟶ 43:
 
=== Viitteet ===
{{viitteet}}
<references/>
 
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.luomus.fi/kasviatlas/vascatlas2008_mapsmaps.php?taxon=43739&size=1&atlasyear=22009 Kasviatlas 20082009: Pesäjuuren levinneisyys Suomessa]
* [https://www-hotel1.it.helsinki.fi/~ekuva/virtuaalikasvio/plant.php?id=930 Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Pesäjuuri (''Neottia nidus-avis'')]
 
[[Luokka:Kämmekkäkasvit]]