Wikipedia

Ero sivun ”Friedrich Reinhold Kreutzwald” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
SilvonenBot (keskustelu | muokkaukset)
botit
136 397 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Kirjailija
| nimi = Friedrich Reinhold Kreutzwald
| kuva =Kreutzwald-köler.jpg
| kuvankoko =220px
| kuvateksti =Friedrich Reinhold Kreutzwald Johann Kölerin maalauksessamaalaus vuodelta 1864,: maalauksessaFriedrich Reinhold Kreutzwald kuvattu lukemassa Kalevipoegin käsikirjoitusta.
| salanimi =
| syntymäaika =[[26. joulukuuta]] [[1803]]
Rivi 9:
| kuolinaika =[[25. elokuuta]] [[1882]]
| kuolinpaikka =[[Tartto]]
| ammatit =Lääkäri<br>Kirjailija lääkäri, kirjailija
| äidinkieli = [[viron kieli|viro]]
| kansallisuus = [[Venäjän keisarikunta]]
| aikakausi =
| tyylilajit =[[kansallisromantiikka]]
Rivi 23:
| huomioita =
}}
'''Friedrich Reinhold Kreutzwald''' ([[26. joulukuuta]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: 14. joulukuuta)</small> [[1803]] Jõeperen kartano, [[Kadrina]], (Jõeperen[[Vironmaan kartano)kuvernementti]], [[Venäjän keisarikunta]] – [[25. elokuuta]] <small>([[1882Juliaaninen kalenteri|J]]: 13. elokuuta)</small> [[1882]]<ref name="Tarton yliopisto" />, [[Tartto]], [[Liivinmaan kuvernementti]], Venäjän keisarikunta) oli [[viro]]lainen lääkäri, kirjailija ja Viron kansalliseepoksen, [[Kalevipoeg]]in kokoaja.
 
==Elämäkerta==
Kreutzwald oli [[maaorjuus|maaorjan]] poika. Hänen isänsä oli suutari Juhan Reinholdson (1766–1832) ja äitinsä piika Ann (1770–1846); isä vapautettiin maaorjuudesta vuonna 1815. Kreutzwaldin kotitila oli nimeltään Ristimets, ja koulussa nimi muutettiin saksalaiseen muotoon Kreutzwald.
Kreutzwald oli [[maaorjuus|maaorjan]] poika. Hän opiskeli ylioppilaaksi [[Tartto|Tarto]]ssa vuonna 1826 ja lääkäriksi vuonna 1833.<ref>Zetterberg 1995: s. 229</ref> Opiskelujensa jälkeen hän asettui [[Võru]]n kaupunkiin, jossa hän asui eläkkeelle jäämiseensä saakka. Hänen ensimmäisiä kirjallisia teoksiaan oli ''Wina-katk'', joka julkaistiin vuonna 1840. Vuosina 1843-61 julkaistiin kokelma ''Sipelgas'' ja vuonna 1850 kirja ''Reinwadder Rebbane''. Kaikki nämä oli tehty saksalaisten alkuteosten mukaelmiksi. Hänen runonsa tulivat tunnetuksi vuonna 1865 julkaistun ''Viru lauliku laulud''-teoksen myötä. Kreutzwaldin tunnetuin teos [[Kalevipoeg]] syntyi [[Gelehrte Estnische Gesellschaft]]in toimesta ja sitä kokosi ensin [[Friedrich Robert Faehlmann]], jonka kuoltua vuonna 1850 työ siirtyi Kreutzwaldille. Teoksen runoja julkistettiin ensimmäisen kerran Gelehrte Estnische Gesellschaftin toimituksissa vuosina 1857-61. Ensimmäinen kansanpainos julkaistiin vuonna 1862.<ref>Zetterberg 1995: s. 230</ref> Työ ei loppunut tähän ja vuonna 1866 julkaistiin teos''Eesti rahva ennemuistsed jutud''.<ref>Zetterberg 1995: s.231</ref> Kreutzwald jäi eläkkeelle vuonna 1877 ja vietti loppuvuotensa Tartossa, jossa hän kuoli 25. elokuuta 1882.<ref name="Tarton yliopisto">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ut.ee/verse/index.php?m=authors&aid=7&obj=data | Nimeke = Friedrich Reinhold Kreutzwald | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tarton yliopisto | Viitattu = 9.9.2010 | Kieli ={{et}} }}</ref>
 
Kreutzwald suoritti kotiopettajantutkinnon [[Rääveli]]ssä (nyk. Tallinna) vuonna 1825 ja ylioppilastutkinnon [[Tartto|Tarto]]ssa vuonna 1826 ja valmistui lääkäriksi [[Tarton yliopisto]]sta vuonna 1833.<ref>Zetterberg 1995: 229.</ref> Opintojensa jälkeen hän asettui [[Võru]]n kaupunkiin, jossa hän asui eläkkeelle jäämiseensä saakka.
 
Kreutzwald aloitti kansanvalistajana. Hänen ensimmäisiin kirjallisiin töihinsä kuului ''Wina-katk'' (1840), joka varoitti viinan kiroista. Vuosina 1843-61 julkaistiin kokelma ''Sipelgas'' ja vuonna 1850 kirja ''Reinwadder Rebbane''. Kaikki nämä olivat saksalaisten teosten käännöksiä. Hänen runonsa tulivat tunnetuksi vuonna 1865 julkaistun ''Viru lauliku laulud'' -teoksen myötä.
 
Kreutzwaldin tunnetuin teos, Viron kansalliseepos [[Kalevipoeg]] syntyi [[Viron oppineiden seura]]n (Õpetatud Eesti Selts) toimesta, ja sitä kokosi ensin [[Friedrich Robert Faehlmann]], mutta tämän kuoltua vuonna 1850 työ siirtyi Kreutzwaldille. Teoksen runoja julkistettiin ensimmäisen kerran Viron oppineiden seuran toimituksina vuosina 1857–1861. Ensimmäinen kansanpainos valmistettiin vuonna 1862 [[Kuopio]]ssa.<ref>Zetterberg 1995: 230.</ref> Kreutzwaldin työ ei päättynyt siihen, vaan vuonna 1866 julkaistiin teos ''Eesti rahva ennemuistsed jutud'', joka sisälsi virolaisia kansansatuja.<ref>Zetterberg 1995: 231.</ref>
 
Kreutzwald jäi eläkkeelle kaupunginlääkärin virasta vuonna 1877 ja vietti loppuvuotensa Tartossa, jossa hän kuoli 25. elokuuta 1882.<ref name="Tarton yliopisto">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ut.ee/verse/index.php?m=authors&aid=7&obj=data | Nimeke = Friedrich Reinhold Kreutzwald | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tarton yliopisto | Viitattu = 9.9.2010 | Kieli ={{et}} }}</ref>
 
==Teoksia==
 
* "VinaWina-katk" (''Viinakatk'') ([[1840]])
* "Sippelgas" (Sipelgas) I-III–II ([[1843]]-–[[1861]])
* "Narrilased. Reinuvader Rebane. Lühhikene õppetus loodud asjust." ([[1847]])
* "Ma-ilm ja mõnda, mis seal sees leida on" (I-III–II) ([[1848]])
* "Reinuvader Rebane" II osa (1848)
* "Ma-ilm ja mõnda, mis seal sees leida on" (III-VIII–V) ([[1849]])
* "Risti-sõitjad" (1851)
* "Lenora. Üks kuulus muistne laulujutt" ([[1851]])
* "[[Kalevipoeg (eepos)|Kalevipoeg]]" ([[1857]]-–[[1861]])
* "Kilplaste imevärklikud jutud ja teud" (1857)
* "Eesti-rahva Ennemuistsed jutud ja Vanad laulud" I:I–II ([[1860]], II: –[[1864]])
* "Angervaksad" (1861)
* "Viru lauliku laulud" (1865, 1926, 1946)
Rivi 63 ⟶ 71:
[[Luokka:Virolaiset kirjailijat]]
[[Luokka:Folkloristit]]
[[Luokka:Lääkärit]]
[[Luokka:Vuonna 1803 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1882 kuolleet]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Friedrich_Reinhold_Kreutzwald”